Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Taccone, Fabio"

Sort by: Order: Results:

  • Holm, Aki; Kirkegaard, Hans; Taccone, Fabio; Søreide, Eldar; Grejs, Anders; Duez, Christophe; Jeppesen, Anni; Toome, Valdo; Hassager, Christian; Rasmussen, Bodil; Laitio, Timo; Storm, Christian; Hästbacka, Johanna; Skrifvars, Markus (2020)
    Johdanto Ennen teho-osastolle saapumista aloitettu viilennyshoito kylmillä suonensisäisillä nesteillä ei vaikuta parantavan sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden funktionaalista ennustetta. Hypoteesinamme oli, että tämä johtuu tehottomasta viilennyksestä ja hoidon sivuvaikutuksista. Aineisto ja menetelmät Post hoc-analyysi alijoukosta potilaita (n = 352), jotka olivat mukana TTH48-tutkimuksessa (NCT01689077) ja joko saivat kylmiä suonensisäisiä nesteitä ennen teholle saapumista, tai eivät saaneet. Tietoja kerättiin potilaiden lähtötilanteesta, sydänpysähdykseen liittyvistä tekijöistä, viilennysmenetelmistä, sivuvaikutuksista ja kehon lämpötilasta eri hoidon vaiheissa. Ensisijainen päätepiste oli kesto spontaanin verenkierron palautumisesta tavoitelämpötilaan (<34°C) ja toissiajiset päätepisteet olivat verenkiertoon liittyvät sivuvaikutukset, elektrolyyttihäiriöt ja hypoksia ensimmäisten 24 tunnin aikana tehohoidossa. Vähintään yhden tunnin ero ajassa tavoitelämpötilaan määriteltiin ennalta merkittäväksi. Tulokset Tutkimukseen mukaan otetuista 352 potilaasta 110 saivat kylmiä suonensisäisiä nesteitä ennen teho-osastolle saapumista. Mediaani aika spontaanin verenkierron palautumisen ja tavoitelämpötilan saavuttamisen välillä oli pidempi ryhmässä, joka sai kylmiä nesteitä verrattuna ryhmään, joka ei saanut (318 vs. 281 min, p < 0.01). Kylmien nesteiden käyttö ennen tehoosastolle saapumista ei assosioitunut tavoitelämpötilan saavuttamisen kestoon lineaariregressiomallissa sisältäen hoitokeskuksen, painoindeksin, sydämen vajaatoiminnan, diabeteksen ja sydänpysähdyksen keston (standardoitu beta vaikutuskerroin: 0.06, 95% luottamusvälit B:lle -49 ja 16, p = 0.32). Ryhmien välillä ei ollut eroa hypoksian yleisyydessä tehoosastolle saapuessa (1.8% ja 3.3%, p = 0.43) tai elektrolyyttitasapainon häiriöissä (hyponatremia: 1.8% ja 2.9% p = 0.54; hypokalaemia: 1.8% ja 4.5%, p = 0.20). Sairaalakuolleisuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä. Johtopäätökset Tavoitteellisen lämpötilan hallinnan aloittaminen kylmillä suonensisäisillä nesteillä ennen tehoosastolle saapumista ei lyhentänyt kestoa spontaanin verenkierron palautumisesta tavoitelämpötilaan pääsemiseen. Emme löytäneet tilastollisesti merkitsevää eroa kuolleisuudessa tai sivuvaikutusten yleisyydessä ennen teho-osastolle saapumista kylmien nesteiden antamisen perustella jaotelluissa ryhmissä.