Browsing by Author "Tapanainen, Juha S."

Koeputkihedelmöityshoidoissa (IVF) ja munasolujen mikroinjektiohoidoissa (ICSI) elävän lapsen syntymisen todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa kerättyjen munasolujen lukumäärä, saatu gonadotropiinihormonin (FSH) annos sekä luotujen korkealaatuisten alkioiden määrä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ominaisuudet alkion tuoresiirtovaiheessa vaikuttavat syntymän todennäköisyyteen jatkossa, jos naiselle tehdään myöhemmin hedelmöityshoidossa pakastetun alkion siirto. Tutkimusaineistona oli yhteinen Suomen lapsettomuusklinikoista kerätty tietokanta, joka sisälsi tiedot yhteensä 9465 pakastusalkionsiirto-tyyppisestä hedelmöityshoidosta vuosilta 2000-2017. Tuorealkionsiirtoja tutkittiin verraten näitä samojen naisten myöhempiin pakastealkionsiirtoihin. Luteaalisen kierron hormonaalista tukea sai naisista 42.9 %, hormonaalisesti indusoitu kuukautiskierto ja ovulaatio oli 40.7 % naisista, ja 16.1 % naisista kuukautiskierto oli täysin spontaani. FSH-annosta/munasolu käytettiin munasarjojen vasteen arviointiin. Tutkimuksessa selvisi, että vertailussa matalin FSH/munasolu -annossuhde <200 IU/munasolu sai aikaan suurimman todennäköisyyden elävän lapsen syntymälle pakastealkionsiirron jälkeen. Korkeampi annossuhde 300-399 IU/munasolu sen sijaan laski merkittävästi tätä todennäköisyyttä. Potilaan hormonaalisesti indusoitu ovulaatiokierto niin ikään assosioitui matalampaan syntymän todennäköisyyteen kuin kierto, jossa oli annettu hormonaalista tukea vain luteaalivaiheessa. Mikäli ainakin yksi korkealaatuinen alkio oli saatavilla hoitojen alussa, oli syntymän todennäköisyys suurempi läpi koko prosessin. Naisen yli 35 vuoden ikä laski syntymän todennäköisyyttä. Hedelmöityshoidoissa FSH/munasolu-annossuhde kuvastaa mahdollisesti munasarjojen toimintaa ja munasolujen laatua. Annossuhde tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman alhaisena, jotta vältytään korkeampiin annoksiin liittyvältä syntymän todennäköisyyden laskulta.