Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Taskinen, Mervi"

Sort by: Order: Results:

  • Adrenal function after induction therapy for acute lymphoblastic leukemia in children 
    Loimijoki, Tiia; Lapatto, Risto; Taskinen, Mervi (2019)
    Bakgrund och mål: Prednisolon används under induktionsfasen i vården av barnens akuta lymfoblastleukemi (ALL). Långvarig användning samt höga doser av glukokortikoider hämmar kroppens egen kortisolutsöndring och sätter patienterna i risk av binjureinsufficiens. Material och metoder: För denna retrospektiva forskning identifierade vi alla patienter vårdade för akut lymfoblastleukemi vid Barnkliniken på Helsingfors Universitetssjukhus mellan 1992 och 2014 (n=352). I forskningen inkluderades alla patienter vårdade med en prednisolonbaserad induktionsvård enligt NOPHO (Nordic Society of Pediatric Hematology and Oncology) protokollet (n=270). Sammanlagt 371 ACTH- belastningstest utvärderades. Både låg- och standarddos ACTH-test användes. Full återhämtning definierades som både normal basal och stimulerad kortisolnivå. Resultat: Av 270 patienter hade 61,9% normal binjurefunktion i median 15 dagar efter nedtrappning av prednisolon. Binjureinsufficiens med både låg basalnivå samt stimulerad nivå upptäcktes hos 13% av patienterna. Mediantiden till normal binjurefunktion var 31 dagar för patienter med basalkortisol under 107 nmol/l, 24 dagar för patienter med basalkortisol 107–183 nmol/L och 12 dagar för patienter med basalkortisol över 183 nmol/L. Slutsatser: Dessa resultat kan användas för att minska onödiga hydrokortisonsubstitutioner eller ACTH belastningstest, men också för att garantera hydrokortisonsubstitution för patienter i risk.
  • Completeness of Pediatric Cancer Registration in the Finnish Cancer Registry 
    Jokela, Milla; Malila, Nea; Leinonen, Maarit; Taskinen, Mervi; Madanat-Harjuoja, Laura (2019)
    Johdanto Suomen Syöpärekisteri ylläpitää rekisteriä kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista. Väestöpohjainen syöpätapausten rekisteröinti tarjoaa kattavan ja luotettavan tietokannan syöpätutkimuksessa käytettäväksi. Rekisteröinnin kattavuuden ja rekisteröidyn tiedon oikeellisuuden puutteilla voi kuitenkin olla suuri vaikutus erityisesti harvinaisten sairauksien insidenssi- prevalenssi- ja elossaoloarvioihin. Tutkimuksessamme pyrimme tarkentamaan aiempaa arviota lapsuussyövän rekisteröinnin kattavuudesta Suomen Syöpärekisterissä (Leinonen ym. 2017). Materiaalit ja menetelmät Poimimme Syöpärekisteristä sekä Hoitoilmoitusrekisteristä kaikki 0–14-vuotiaiden syöpätapaukset vuosina 2009–2013. Tarkastimme jokaisen Syöpärekisteristä puuttuneen tapauksen syöpädiagnoosin oikeellisuuden joko lähettämällä potilasta hoitaneeseen sairaalaan täytettävä lomake tai tarkastamalla potilastiedot potilastietoarkistoista. Laskimme Syöpärekisterin rekisteröinnin kattavuusarviot 95 %:n luottamusvälein tauti- sekä ikäryhmittäin. Tulokset Vuosina 2009–2013 Syöpärekisteriin oli rekisteröity 741 uutta lapsisyöpätapausta. Hoitoilmoitusrekisteriin syöpätapauksia oli rekisteröity 1072. Virheellisten syöpädiagnoosien karsimisen jälkeen vahvistimme 49:n syöpätapauksen puuttuvan Syöpärekisteristä. Syöpärekisterin kattavuudeksi arvioimme 94% (95% luottamusväli 91.9¬–95.4); 92% (95% luottamusväli 89.1–94.2) kiinteiden ja 97% (95% luottamusväli 94.1–98.4) ei-kiinteiden kasvainten osalta. Retinoblastooman rekisteröinnin kattavuus oli huomattavan matala, 54% (95% luottamusväli 36.4–71.9). Myös luusto- ja keskushermostosyöpien kattavuusarviot olivat matalat. Lymfoomien ja munuaissyöpien rekisteröinnin kattavuusarvio sen sijaan oli 100%. Diskussio Suomen Syöpärekisteri tuottaa korkealaatuista tietoa lapsuusajan syövistä. Ei-kiinteiden syöpien rekisteröinti on kattavampaa kuin kiinteiden syöpien. Syöpäilmoituksia Syöpärekisterille on puuttunut erityisesti potilaista, joiden tautia ei aina varmenneta histologisesti, kuten silmä- ja keskushermostosyöpäpotilaista.
  • Iron overload after allogeneic stem cell transplantation in children with acute lymphoblastic leukemia 
    Salmi, Asta; Holmström, Miia; Toiviainen-Salo, Sanna; Kanerva, Jukka; Taskinen, Mervi (2020)
    Punasolusiirrot ovat tärkeä osa leukemiahoitoon ja kantasolusiirtoon liittyviä tukihoitoja. Runsaat punasolusiirrot altistavat rautaylimäärälle, jonka pitkäaikaisvaikutuksia kantasolusiirretyillä lapsilla on tutkittu suhteellisen vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rautaylimäärän esiintyvyyttä sekä sen yhteyttä elinvaurioihin ja lapsuusiän pituuskasvuun potilailla, jotka olivat saaneet allogeenisen kantasolusiirron lapsuusiässä akuutin lymfaattisen leukemian vuoksi. Tutkimukseen osallistui 23 potilasta, jotka olivat mediaani-iältään 12.6 (vaihteluväli 7.5-21.4) vuotta. Kehon rautalastin suuruutta arvioitiin laboratoriokokeilla, sydämen ja maksan magneettikuvantamisella sekä laskemalla punasolusiirroista saadun raudan määrä. Käytimme monimuuttuja-analyysiä tutkiaksemme yhteyttä kehon rautalastin ja sydämen toiminnan, maksaentsyymitasojen, insuliiniresistenssin ja pituuskasvun välillä. Plasman ferritiini oli mediaaniarvoltaan 344 (vaihteluväli 40-3235) ng/ml ja ylitti tason 1000 ng/ml kolmella potilaalla (13%). Magneettikuvauksessa yhdellätoista potilaalla (48%) todettiin rautaylimäärä maksassa ja yhdellä potilaalla (4%) rautaylimäärä sydämessä. Sydämen magneettitutkimuksessa ejektiofraktio oli subkliinisesti alentunut kahdeksalla potilaalla (35%), mutta sydämen toiminta ei assosioitunut kehon rautalastiin. Maksaentsyymitaso korreloi punasolusiirroista saadun rautamäärän kanssa (p=0.001), mutta potilailla ei esiintynyt kohonneita maksaentsyymiarvoja tai merkkejä maksavauriosta mediaaniltaan 4.5 vuoden seurannan jälkeen. Rautalasti ei korreloinut pituuskasvun tai insuliiniresistenssin kanssa. Rautaylimäärä on yleinen akuutin leukemian vuoksi kantasoluriirretyillä lapsilla, mutta rautalastiin liittyviä elinvauriota ei esiinny nuorella iällä. Suosittelemme rautalastin arvioimista kaikille potilaille ainakin kerran kantasolusiirron jälkeisen seurannan aikana.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO