Browsing by Author "Teperi, Kaisa"

Raskausdiabetes yleistyy niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vuonna 2018 raskausdiabetes todettiin 21 %:lla suomalaisista synnyttäjistä. Hoitamattomana raskausdiabetes vaikuttaa sekä odottavan äidin että syntyvän lapsen terveyteen. Raskausdiabeteksen diagnoosi perustuu kahden tunnin glukoosirasituskokeeseen, joka tehdään melkein kaikille ensisynnyttäjille sekä niille uudelleensynnyttäjille, joilla on jokin raskausdiabeteksen riskitekijä. Kokeessa tutkittavan plasman glukoosipitoisuus mitataan ensin paastotilassa ja sitten tunnin ja kahden tunnin kuluttua glukoosijuoman nauttimisesta. Mikäli yksikin näistä mitatuista glukoosiarvoista ylittää käytössä olevan raja-arvon, tutkittavalla todetaan raskausdiabetes. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, eroavatko glukoosirasituskokeen tulokset toisistaan samojen naisten ensimmäisessä ja toisessa raskaudessa. Tutkimusaineisto koostuu niistä suomen- tai ruotsinkielisistä vantaalaisista naisista, joilla oli ensimmäinen ja toinen synnytys tutkimusajanjaksolla 1.1.2009-31.12.2015, joiden molemmat raskaudet olivat yksisikiöisiä ja joille tehtiin molemmissa raskauksissa glukoosirasituskoe (N=890). Tutkittavien tiedot saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisteristä, Tilastokeskuksesta sekä Vantaan terveyskeskuksen potilasrekisteristä. Ensimmäisessä raskaudessa tutkittavien paastoglukoosiarvo oli keskimäärin 0,2 mmol/l matalampi kuin toisessa raskaudessa. Ero säilyi merkitsevänä, kun paastoglukoosiarvon muutos vakioitiin äidin iän, koulutustaustan, siviilisäädyn, raskauksien välisen ajan ja äidin painoindeksin muutoksen suhteen. Eniten muutosta selitti painoindeksin kasvu. Myös äidin iällä ja raskauksien välisellä ajalla oli itsenäinen vaikutus paastoglukoosiarvon kasvuun. Glukoosirasituksen yhden ja kahden tunnin glukoosiarvoissa ei todettu merkitsevää eroa raskauksien välillä. Raskausdiabetes todettiin ensimmäisessä raskaudessa 25 %:lla ja toisessa raskaudessa 35 %:lla tutkittavista.