Browsing by Author "Tuominen, Hille"

Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract Tavoitteet. Tutkimuksessa selvitettiin syntymäaikaisiin riskitekijöihin liittyvän lapsuuden kehityksellisen häiriön (tarkkaavuushäiriö, lukivaikeus, komorbidi) merkitystä 40-vuotiaiden muistisuoriutumisessa osana Kognition pitkittäistutkimusta (KOPUTUS). Tarkasteltavia muistitoimintoja olivat työmuisti, välitön kielellinen muisti sekä viivästetty kielellinen, episodinen ja visuaalinen muisti. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Eroaako lapsuusiän kehityksellisten häiriöiden yhteisryhmän muistisuoriutuminen kontrolliryhmästä? 2) Eroaako kehityksellisten häiriöiden ryhmien muistisuoriutuminen toisistaan? Menetelmät. Tutkimusjoukko (N=90) valittiin niistä Kätilöopiston vuosien 1971–1974 perinataaliriskien perusteella koottuun syntymäkohorttiin kuuluvista, joille oli lapsuusiässä todettu joko tarkkaavuushäiriö (N=17), lukivaikeus (N=54) tai molemmat (N=19), ja jotka osallistuivat 40-vuotiaana seurantatutkimukseen. Kontrolliryhmällä ei ollut syntymäaikaisia riskitekijöitä eikä kehityksellisiä häiriöitä (N=72). Muistisuoriutumista mitattiin viidellä neuropsykologisella arviointimenetelmällä. Tilastollisena analyysimenetelmänä oli monimuuttujakovarianssianalyysi (MANCOVA). Tulokset ja johtopäätökset. Kehityksellisten häiriöiden yhteisryhmän muistisuoriutuminen oli kontrolleihin nähden heikompaa kaikissa tarkastelluissa muistitoiminnoissa. Lukivaikeuden ja/tai tarkkaavuushäiriön omaavat eivät eronneet toisistaan työmuistissa, välittömässä kielellisessä muistissa tai viivästetyssä episodisessa muistissa. Viivästetyn kielellisen ja visuaalisen muistin kohdalla esiin tuli heikko efekti ryhmienvälisistä eroista, mutta aiheesta tarvitaan lisätutkimusta suuremmilla tutkimusryhmillä. Tulokset ovat valtaosin samanlinjaisia aiempien keski-ikäisiä nuoremmilla osallistujilla tehtyjen tutkimusten kanssa. Lapsuuden kehitykselliset häiriöt on perusteltua huomioida keski-iässä olevien työikäisten muistivaikeuksien erotusdiagnostiikassa. Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract Tavoitteet. Tutkimuksessa selvitettiin syntymäaikaisiin riskitekijöihin liittyvän lapsuuden kehityksellisen häiriön (tarkkaavuushäiriö, lukivaikeus, komorbidi) merkitystä 40-vuotiaiden muistisuoriutumisessa osana Kognition pitkittäistutkimusta (KOPUTUS). Tarkasteltavia muistitoimintoja olivat työmuisti, välitön kielellinen muisti sekä viivästetty kielellinen, episodinen ja visuaalinen muisti. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Eroaako lapsuusiän kehityksellisten häiriöiden yhteisryhmän muistisuoriutuminen kontrolliryhmästä? 2) Eroaako kehityksellisten häiriöiden ryhmien muistisuoriutuminen toisistaan? Menetelmät. Tutkimusjoukko (N=90) valittiin niistä Kätilöopiston vuosien 1971–1974 perinataaliriskien perusteella koottuun syntymäkohorttiin kuuluvista, joille oli lapsuusiässä todettu joko tarkkaavuushäiriö (N=17), lukivaikeus (N=54) tai molemmat (N=19), ja jotka osallistuivat 40-vuotiaana seurantatutkimukseen. Kontrolliryhmällä ei ollut syntymäaikaisia riskitekijöitä eikä kehityksellisiä häiriöitä (N=72). Muistisuoriutumista mitattiin viidellä neuropsykologisella arviointimenetelmällä. Tilastollisena analyysimenetelmänä oli monimuuttujakovarianssianalyysi (MANCOVA). Tulokset ja johtopäätökset. Kehityksellisten häiriöiden yhteisryhmän muistisuoriutuminen oli kontrolleihin nähden heikompaa kaikissa tarkastelluissa muistitoiminnoissa. Lukivaikeuden ja/tai tarkkaavuushäiriön omaavat eivät eronneet toisistaan työmuistissa, välittömässä kielellisessä muistissa tai viivästetyssä episodisessa muistissa. Viivästetyn kielellisen ja visuaalisen muistin kohdalla esiin tuli heikko efekti ryhmienvälisistä eroista, mutta aiheesta tarvitaan lisätutkimusta suuremmilla tutkimusryhmillä. Tulokset ovat valtaosin samanlinjaisia aiempien keski-ikäisiä nuoremmilla osallistujilla tehtyjen tutkimusten kanssa. Lapsuuden kehitykselliset häiriöt on perusteltua huomioida keski-iässä olevien työikäisten muistivaikeuksien erotusdiagnostiikassa.