Browsing by Author "Uhre, Veli-Matti"

Uni on välttämätöntä ihmisen toiminnalle ja sen puute tai huono laatu altistavat monille sairauksille. Perimällä on suuri vaikutus unensäätelyyn ja univalverytmin preferenssiin eli niin sanottuun kronotyyppiin. Eri arvioiden mukaan perimän osuus yksilön kronotyyppiin on noin 50 prosenttia. Viimeaikaiset koko perimän kattavat assosiaatiotutkimukset (genome wide association study, GWAS) ovat havainneet uusia kronotyyppiin vaikuttavia yhden emäksen muutoksia (single nucleotide polymorphs, SNPs). Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää kronotyypin taustalla vaikuttavaa perinnöllistä taipumusta vastasyntyneillä. Tutkimus on osa laajempaa CHILD-SLEEP kohorttitutkimusta, joka kattaa 1643 vastasyntynyttä sekä heidän vanhempansa. Tutkimuksessa käytettiin vanhempien täyttämien lasten unta ja vuorokausirytmiä selvittävien standardoitujen kyselytutkimusten tuloksia sekä 1345 vastasyntyneen geneettisiä näytteitä. Kyselyt toteutettiin vauvojen ollessa kolmen, kahdeksan ja 24 kuukauden ikäisiä. Aamuvirkkuisuuteen yhdistyvä geneettinen riskipisteytys muodostettiin aikaisemmissa tutkimuksissa havaittujen SNP:ien pohjalta. Yhteensä yhdeksän SNP:iä valikoitui mukaan monigeeniseen riskipisteytykseen. Kyselytutkimusten pohjalta kerättyjä unimuuttujia analysoitiin suhteessa riskipisteytykseen. Analyysissä mukana olleita muuttujia olivat yöunen, päiväunen ja kokonaisunen määrä sekä yöheräilyt ja nukahtamisajankohta. Kovarianttina analyyseissä käytettiin sukupuolta, perheilmapiiriä, lapsen sairauksia sekä lapsen ruokintatapaa (rintaruokinta, maidonkorvike). Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 25 -ohjelmistolla. Geneettinen aamutyyppisyys korreloi pitkään yöuneen kolmen (N=1066, BETA=.082, P=.012) sekä kahdeksan (N=975, BETA=.098, P=.002) kuukauden iässä. Myös varhainen nukahtamisaika (kellonaika) assosioitui aamutyyppisyyteen kahdeksan kuukauden iässä (N=1041, BETA=-0.72, P=.