Browsing by Author "Yli-Kankahila, Anssi"

Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hammaslääketieteen opiskelijoiden kliinisen hoitoharjoittelun aikana tekemien hammaspaikkojen kestävyyttä vertaamalla niitä Helsingin kaupungin terveyskeskushammaslääkärien tekemiin paikkoihin. Hammaspaikkojen kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä on tutkittu runsaasti, mutta opiskelijoiden tekemien paikkojen kestävyydestä ei ole julkaistu aikaisempaa kirjallisuutta. Materiaalit ja menetelmät: Tutkimuksen aineistona käytettiin Effica-potilastietojärjestelmästä saatua dataa, johon sisältyi kaikki Helsingissä tehdyt hammaslääketieteelliset toimenpiteet vuosilta 2002-2016. Tuolloin hammaslääketieteen opiskelijoiden kliininen hoitoharjoittelu oli osa Helsingin kaupungin järjestämää hammashoidon peruspalvelua. Aineiston käyttöön saatiin tutkimuslupa Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveystoimialan taholta. Aineistosta eroteltiin Yliopistohammasklinikalla tehdyt paikat, jotka jouduttiin uusimaan vastaavan kokoisella paikalla seurannan aikana. Paikat jaoteltiin paikkojen laajuuden ja paikattujen pintojen mukaan. Kestävyyttä arvioitiin laskemalla keskiarvot kuukausina ensimmäisen ja toisen paikkaustoimenpiteen välillä. Tuloksia verrattiin sijainniltaan ja laajuudeltaan vastaavanlaisien terveyskeskushammaslääkärien tekemien paikkojen kestävyyteen. Tulosten tilastollinen merkitsevyys laskettiin Studentin T-kokeen avulla. Tulokset: Tutkimuksen aineistossa oli mukana 2167 Yliopistohammasklinikalla hoidettua potilasta. Potilaat olivat iältään 18-91- vuotiaita. Ikäjakauman keskiarvo oli 43,97 vuotta ja mediaani 42 vuotta. Approksimaaliset kahden pinnan paikat kestivät terveyskeskushammaslääkärien tekeminä 45-47 kuukautta ja kandidaattien tekeminä 39-41 kuukautta. Vähintään kolmelle pinnalle ulottuvat paikat kestivät terveyskeskushammaslääkärien tekeminä 42 kuukautta ja kandidaattien tekeminä 44 kuukautta. Vapaiden pintojen paikat kestivät terveyskeskushammaslääkärien tekeminä 35-44 kuukautta ja kandidaattien tekeminä 22-42 kuukautta. Terveyskeskushammaslääkärien tekemät yhdistelmämuovipaikat kestivät 35-43 kuukautta ja amalgaamipaikat 28-45 kuukautta. Kandidaattien tekemät yhdistelmämuovipaikat kestivät 24-41 kuukautta ja amalgaamipaikat 31-47 kuukautta. Johtopäätökset: Opiskelijoiden tekemät yhdistelmämuovipaikat kestivät lähes poikkeuksetta heikommin, kuin terveyskeskushammaslääkärien tekemät yhdistelmämuovipaikat. Opiskelijoiden tekemät amalgaamipaikat kestivät kuitenkin usein jopa terveyskeskushammaslääkärien paikkoja paremmin. Laajoilla paikoilla vaikuttaisi olevan samankaltainen kestävyys opiskelijoiden ja terveyskeskushammaslääkärien tekemänä. Tulosten perusteella amalgaamia voitaisiin pitää kestävänä paikkausmateriaalina opetusklinikalla.