Browsing by discipline "Endokrinologi"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2017)Studiens mål är att utreda huruvida det finns ett samband mellan moderns längd och uppkomsten av graviditetsdiabetes (GDM), om längden är en oberoende riskfaktor för GDM samt om detta har klinisk relevans. Undersökningen baserar sig på material som samlats in för The Finnish Gestational Diabetes Study (RADIEL). RADIEL är en studie som inriktar sig på kvinnor med olika riskfaktorer för GDM och bygger på en randomiserad studie med livsstilsintervention som metod. I RADIEL studien, som även inkluderar data på kroppslängden, undersöks ifall måttlig livsstilsintervention under graviditeten kan påverka uppkomsten av GDM. I studien framgår att längd korrelerar med uppkomsten av GDM så att kvinnor med kort kroppslängd har större risk för att utveckla GDM under graviditeten jämfört med kvinnor med lång kroppslängd. Resultatet av denna studie motiverar utvecklandet av GDM diagnostiken så att den även tar i beaktande att olika långa individer har olika glukosreglering.
-
Continuous Grading of Early Fibrosis in NAFLD Using Label-Free Imaging : A Proof-of- Concept Study (2016)Maksan rasvoittumisen ajatellaan joskus olevan vain metabolisen oireyhtymän hyvälaatuinen maksamanifestaatio, vaikka se johtaa, erityisesti maksan fibrotisoituessa, kasvaneeseen kardiovaskulaarikuolleisuuteen ja pahimmillaan maksasyöpään. Tästä kansanterveydellisesti merkittävästä roolista huolimatta rasvamaksa on alidiagnosoitu ja sen patogeneettiset mekanismit ovat huonosti ymmärrettyjä, molemmat osin hyvien diagnostisten työkalujen puutteesta johtuen. Päätimme selvittää uusien non-lineaaristen kuvantamismodaliteettien soveltuvuutta rasvamaksan varhaisessa diagnostiikassa. Selvitimme 32 lihavuusleikkauspotilaan maksakudoskoepalojen kudosarkkitehtuurin perinteisin kudosvärjäysmenetelmin ja vertasimme tuloksia samojen potilaiden non-lineaarisesti kuvannettuihin näytteisiin. Kuvansimme minimaalisesti käsitellyistä jääleikkeistä coherent anti-Stokes Raman scattering (CARS) ja second harmonic generation (SHG) signaalit, joita hyödyntäen arvioimme näytteiden rasva- ja kollageenipitoisuuden. Kehitimme myös kuva-analytiikka-algoritmin, joka mahdollistaa kollageenisignaalin automatisoidun ja objektiivisen arvioimisen. Näytteistä mittaamamme SHG- ja CARS-signaalit korreloivat hyvin patologien arvioihin näytteiden fibrotisoitumis- ja rasvoittumisasteista, minkä lisäksi automatisoitu algoritmimme erotteli luotettavasti jopa varhaisen fibroosin normaalista kudoksesta. Myös terveiksi luokiteltujen näytteiden maksakudoksen keskellä esiintyi hienoa fibrillaarista SHG-signaalia. Tunnistamamme SHG-signaali oli spesifiä kolokalisoituen hyvin kollageeni-I- ja III-vasta-ainevärjäyksien kanssa. Tuloksemme osoittavat, että multimodaalisten kuvantamismenetelmien avulla voidaan tunnistaa maksan fibrillaarista kollageenia perinteisiä kudostutkimusmenetelmiä herkemmin. Kehittämämme kuva-analyysi-algoritmi puolestaan arvioi varhaisen fibroosin määrän nopeasti, objektiivisesti ja jatkuvalla skaalalla. Yhdessä nämä löydökset luovat edellytykset tutkia esimerkiksi maksan vähäisen fibroosin kliinistä merkitystä ja paranemistaipumusta isommissa potilasaineistoissa.
-
(2016)Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (NAFLD) on noin neljäsosalla länsimaisesta väestöstä. Se on yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, mitkä tekijät korreloivat maksan rasvapitoisuuteen ja vaikuttavat sen muutoksiin seuranta-aikana. Erityisen kiinnostuneita oltiin liikunnan vaikutuksesta maksan rasvaan. Seurasimme keskimäärin 12 vuoden ajan 89 henkilöä, joiden maksan rasvapitoisuus määritettiin magneettiresonanssispektroskopialla (1H-MRS). Tutkimuksessa vahvistettiin maksan rasvapitoisuuden korreloivan merkitsevästi metabolisen oireyhtymän tekijöihin, maksaentsyymeihin sekä vapaa-ajan liikuntaan käytettyyn energiamäärään. Myös lähtötilanteen maksa-arvot ja metabolisen oireyhtymän komponentit, verenpainetta lukuun ottamatta, korreloivat merkitsevästi maksan rasvapitoisuuteen 12 vuotta myöhemmin. Monimuuttuja-analyysissä maksan rasvaa parhaiten ennakoivat ALAT-taso, ikä ja triglyseridit. Maksan rasvan muutokseen seuranta-aikana korreloivat muun muassa triglyseridien, vyötärönympäryksen, paastoinsuliinin, HbA1c:n, systolisen verenpaineen ja maksaentsyymien muutokset. Vaikka liikunta ei ollut merkitsevästi yhteydessä maksan rasvan muutokseen, sen vaikutus oli selvä. Liikuntamäärältään alimpaan kolmannekseen kuuluvien maksan rasvapitoisuuden mediaani oli yli yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin ylimmällä kolmanneksella ja täysin passiivisista henkilöistä 70 %:lla oli NAFLD.
-
(2015)Målsättning: Att hitta kliniska och metaboliska riskfaktorer för typ 2 diabetes. Material och metoder: Under sex års tid uppföljdes 1669 personer (18 - 75 år) i Österbotten som en del av den populationsbaserade PPP-Botnia studien. Glukostoleransen fastställdes med glukosbelastningsprov. Deltagarna indelades i fyra grupper enligt förändringen i glukostolerans mellan grundundersökningen och uppföljningsbesöket. Skillnader mellan grupperna analyserades med multifaktoriell regressionsanalys. Resultat: Prevalensen för diabetes vid grundundersökningen var 6,5 % och vid uppföljningsbesöket 11,5 %. Ny diabetes korrelerade med dålig insulinsekretion, hög ålder, kardiovaskulära störningar, metabolt syndrom, dålig kondition och diabetes i släkten. Försämrad glukostolerans korrelerade med bukfetma, dålig kondition och hög ålder. Förbättrad glukostolerans associerades med en minskad ökning i BMI och midjemått. Slutsatser: Patogenesen för diabetes tycks innehålla en ärftlig komponent medan viktminskning tycks ha en positiv inverkan på glukostoleransen. Studien påvisar insulinsekretionens och insulinresistensens betydelse för uppkomsten av försämrad glukostolerans och diabetes. Livsstilsfaktorers och psykosociala faktorers betydelse för uppkomsten av diabetes kräver ytterligare studier.
-
(2017)Background and aims: Surgery for primary hyperparathyroidism (PHPT) improves health-related quality of life (HRQoL), but it is unclear whether the effects are sustained after medium-term (> 2 yrs) follow-up, and whether the results on some or all dimensions of HRQoL will reach that of the general population. Patients and Methods: We performed a follow-up of HRQoL on average 3.3 yrs after surgery for PHPT using the 15D in our patient cohort (n=124) and compared the results to those of an age- and gender-standardized general population (n=1099). We studied self- reported blood pressure and current medications; new comorbidities were retrieved from electronic patient records. Results: 104 (83%) patients (eight with serum calcium (1.34 – 1.46 mmol/l), returned the questionnaires. After a follow-up of 3.3 yrs (range 23 to 55 months), systolic and diastolic blood pressure had decreased significantly compared to baseline (the situation before surgery), p< 0.001). Thirty-four (33%) had acquired a new diagnosis (range 1-7), the most common being cardiovascular disease and cancer. Mean 15D score was significantly better compared to baseline (p<0.01), the dimensions of sleeping, mental function, discomfort and symptoms, and depression had further improved (p<0.01), and no longer differed from that of the general population. Conclusion: In PHPT, after >2 yrs follow-up, surgery improves blood pressure and restores neurocognitive function and sleep to the level of the general population. The improvements observed in overall HRQoL at one year after surgery are sustained, but overall HRQoL does not reach that of the general population.
Now showing items 1-5 of 5