Browsing by discipline "Epidemiology"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Suolistosyövän seulontaohjelma käynnistyi Suomessa vuonna 2004 ja osallistuvuus on ollut kohtalaisen hyvällä tasolla, noin 70 %:ssa. Tähän mennessä on tarkasteltu vain rajallisesti sitä, millaiset ihmiset seulontaan osallistuvat ja millaiset eivät. Tutkielman tavoitteena on selvittää eroja osallistuvuudessa eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Lisäksi tarkastellaan sukupuolen, kielen ja asuinpaikan vaikutusta. Aineiston muodostivat 5185 henkilöä, joille lähetettiin kutsu suolistosyövän seulontaan ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Osallistumista tarkasteltiin Poisson-regressiomallin avulla ja luottamusvälit saatiin ylihajonnan huomioivalla keskivirheellä. Korkeammassa sosioekonomisessa ryhmässä osallistuttiin seulontaan suhteellisesti noin viidenneksen enemmän kuin alemmassa. Sekä kouluttautuminen että korkeampi ammattiasema kasvattivat osallistuvuutta myös itsenäisesti. Muita osallistumista lisääviä tekijöitä olivat maaseudulla asuminen, kotimainen äidinkieli, Tampereen tai Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella eläminen ja ennen seulontaa lähetettyyn elintapakyselyyn vastaaminen. Tuloksia voidaan hyödyntää uudessa suolistosyövän seulontaohjelmassa ottamalla jo suunnitteluvaiheessa sosioekonomiset erot huomioon ja etsimällä keinoja erojen kaventamiseen ennen ohjelman käynnistämistä. Sosioekonomiset erot osallistuvuudessa lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät seulontaohjelman vaikuttavuutta.
-
Risk for congenital anomalies in offspring of childhood, adolescent and yound adult cancer survivors (2015)Background: Offspring of cancer survivors may be at risk for congenital anomalies due to the mutagenic therapies received by their parents. Our population-based cohort study aimed to investigate the risk for congenital anomalies in offspring of early-onset cancer survivors compared to offspring of their siblings. Methods: We identified hospital contacts due to congenital anomalies during the first two years of life in 6,862 offspring of cancer survivors and 35,690 offspring of siblings. Survivors were diagnosed between 1953 and 2004. Using the Finnish Cancer Registry, Central Population Register, and Hospital Discharge Register, we identified the study cohorts and congenital anomalies. Associations between congenital anomalies and cancer were evaluated using generalized linear regression modelling. All statistical tests were two-sided. Results: The ratio of congenital anomalies in offspring of cancer survivors (3.2%) was slightly, but nonsignificantly, elevated compared to that of offspring of siblings (2.7%) [prevalence ratio (PR) 1.07, 95% confidence interval (CI) 0.91-1.25, p=0.44]. When offspring of childhood and adolescent survivors (0-19 years at cancer diagnosis) were compared to siblings' offspring, the risk for congenital anomalies was nonsignificantly increased (PR 1.17, 95%CI 0.92-1.49, p=0.19). No such increase existed for offspring of young adult survivors (20-34 years at cancer diagnosis) compared with siblings' offspring (PR 1.01, 95%CI 0.83-1.23, p=0.94). Conclusion: In our study, we did not detect an overall elevated risk for congenital anomalies in offspring of survivors diagnosed in young adulthood. However, our results suggest that parental cancer may be associated with congenital anomalies in offspring of childhood and adolescent cancer survivors.
Now showing items 1-2 of 2