Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Gynekologi"

Sort by: Order: Results:

  • Alatiesynnytys on turvallinen myös ennenaikaisissa perätilasynnytyksissä 
    Varpuluoma, Elina (2016)
    Ennenaikaisten perätilasynnytysten oikea hoitotapa on kiistelty aihe synnytyslääkäreiden keskuudessa. Satunnaistettuja tutkimuksia aiheesta on vaikea tehdä. Kohorttitutkimusten tulokset aiheesta ovat ristiriitaisia. Useissa tutkimuksissa perätilojen alatiesynnytyksiin on liittynyt suurentuneet riskit verrattuna sektioon. Kuitenkin sektioon liittyy suuremmat komplikaatioriskit äidille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisätietoa siitä, onko sektiosynnytysten ja alatiesynnytysten välillä eroja vastasyntyneiden voinnissa ennenaikaisissa perätilasynnytyksissä. Tutkimus on retrospektiivinen kohorttitutkimus, jonka aineisto koostuu vuosina 2006-2014 Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa hoidetuista ennenaikaisista perätilasynnytyksistä. Tiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Tutkimuksessa vertailtiin lasten välitöntä vointia kuvaavia muuttujia sekä keskoskomplikaatioita eri synnytystaparyhmin välillä ja äidin synnytykseen liittyviä komplikaatioita ja sairaalahoidon kestoa. Tuloksena oli, että alatiesynnytys ei huomattavasti huononna vastasyntyneiden vointia, mutta sektio lisää äidin komplikaatioriskiä.
  • Gynekologisten laskeumaleikkausten jälkeiset residiivit 
    Lehtovirta, Suvituuli (2015)
    Gynekologiset laskeumat ovat yleisiä ongelmia naisilla. Vaikka niitä pystytään nykyisin hoitamaan operatiivisesti, ne saattavat uusiutua eli residivoida. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri residiiviprosentti on Jorvin sairaalassa ja mitkä ovat tärkeimmät residivointiin vaikuttavat potilaan taustatekijät. Tavoitteena oli myös selvittää toimenpidetyypin, leikkaavan lääkärin kokemuksen ja anestesiamuodon vaikutusta residivointiin. Tutkimus tehtiin keräämällä kahden vuoden ajalta laskeumaleikkausaineisto leikkaustietojärjestelmä Operasta ja analysoimalla sitä. 192:n potilaan tutkimuksessa residiiviprosentiksi 3-5 vuoden seuranta-ajalla tuli 11 %. 22:n residiivipotilaan esitiedoista ei löytynyt yhtään merkittävää residiiville altistavaa tekijää. Residiivipotilailta oli poistettu kohtu useammin kuin muilta laskeumapotilailta, mutta tämän todettiin olevan tiastollisesti merkityksetön residiivin kannalta. Toimenpiteistä eturafian todettiin olevan useimmiten uusiva, mikä vastaa aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Leikkaavan lääkärin kokemuksella ei todettu olevan merkitystä residivointiin. Sen sijaan huomattiin, että paikallispuudutus – vastoin aiempaa käsitystä – johtaa harvemmin residivointiin kuin muu anestesiamuoto. Tätä tietoa voidaan jatkossa hyödyntää pohdittaessa paikallispuudutuksessa tehtävien leikkausten siirtämistä polikliinisiksi.
  • The diagnosis of pre-eclampsia using two revised classifications in the Finnish Pre-eclampsia Consortium (FINNPEC) cohort 
    Kallela, Jenni; Jääskeläinen, Tiina; Kortelainen, Eija; Laivuori, Hannele (2016)
    Background The Finnish Pre-eclampsia Consortium (FINNPEC) case-control cohort consisting of 1447 pre-eclamptic and 1068 non-pre-eclamptic women was recruited at the five Finnish university hospitals to study genetic background of pre-eclampsia and fetal growth. Pre-eclampsia was defined by hypertension and proteinuria according to the modified The American College of Obstetricians and Gynecologists (ACOG) 2002 classification. The ACOG Task Force Report on Hypertension in Pregnancy (2013) and The international Society for the Study of Hypertension in Pregnancy (ISSHP) (2014) have published new classifications, which change the paradigm that the diagnosis of preeclampsia always requires proteinuria. Here we studied how the new classifications would affect the pre-eclampsia diagnoses in the FINNPEC cohort. Methods We re-evaluated pre-eclampsia diagnosis using the ACOG 2013 and the ISSHP 2014 classifications in those pre-eclamptic women with the amount of proteinuria not exceeding 1+ in dipstick (N=68) and in women with gestational hypertension (N=138). Results Number of women with pre-eclampsia increased 0.5% (1454/1447) according to the ACOG 2013 criteria and decreased 0.9% (1434/1447) according to the ISSHP 2014 criteria. All 68 women with the amount of proteinuria not exceeding 1+ in dipstick diagnosed originally pre-eclamptic met the ACOG 2013 criteria but only 20 women (29.4%) met the ISSHP 2014 criteria. Seven (5.1%) and 35 (25.4%) women with gestational hypertension were diagnosed with pre-eclampsia according to the ACOG 2013 and the ISSHP 2014 criteria, respectively. Conclusions Only minor changes were observed in the total number of pre-eclamptic women in the FINNPEC cohort when comparing the modified ACOC 2002 classification with the ACOG 2013 and ISSHP 2014 classifications.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO