Browsing by discipline "Hammaslääketieteellinen patologia"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2012)Suun levyepiteelikarsinooma edustaa yli 90% suun ja nielun pahanlaatuisista tuumoreista. Yleisimmät esiintymispaikat ovat huuli, kieli, ikenet, suulaki ja suunpohja. Suusyövän viisivuotisennuste on 67.7%, mutta se vaihtelee eri syöpätyyppien kesken. Suusyöpää pidetään elintapasyöpänä, jonka merkittävimpiä riskitekijöitä ovat tupakka, alkoholi, papilloomavirus ja UV-säteily. Syöpää ajatellaan edeltävän esiasteet, dysplasiat, jotka jaetaan lievään, kohtalaiseen ja vahvaan. Tutkimuksessamme oli tarkoitus selvittää kasvainmerkkiaineiden (bmi-1, snail, c-myc, tenascin, syndecan-1 ja syndecan-2) ilmenemistä limakalvomuutoksissa dysplasioista syöpään. Vertailimme aineistoa kahdessa ryhmässä; maligneja versus benignejä sekä invasiivisia versus ei-invasiivisia muutoksia. Sytoplasmisen snailin esiintyminen epiteelissä oli voimakkaampaa maligneissa muutoksissa verrattuna benigneihin (p=0,05). Snail näyttäisi ennustavan epiteelimuutoksen invasiivista potentiaalia. Syndecan-2:n tumailmentyminen epiteelissä oli runsaampaa benigneissä muutoksissa verrattuna maligneihin (p<0,000) ja ei-invasiiviisissa verrattuna invasiivisiin (p<0,000). Kuitenkin tyvisolujen tumissa syndecan-2 ilmentyi runsaampana maligneissa kuin benigneissä muutoksissa (p=0,006). Syndecan-2:n aktiivisuudesta tai tarkasta toimintamallista ei ole selkeitä tutkimuksia, joskin voimme spekuloida syndecan-2:n aktivoituessaan muuttuvan sytoplasmiseksi. Leikkeitä tutkittaessa sen ilmentyminen invasiivisissa osissa vaikutti muuttuvan tumasta sytoplasmaan.
-
(2014)Karttakieli, uurrekieli ja karvakieli ovat kielen pinnan hyvänlaatuisia muutoksia, joiden etiologia on tuntematon. Muutokset ovat harmittomia, useimmiten oireettomia ja tarvitsevat harvoin hoitoa. Diagnoosi perustuu kliiniseen näkymään. Joskus potilaan vakuuttaminen kielen muutoksen hyvänlaatuisuudesta on tarpeellista, esim. kudosnäytteen avulla. Toll-like (TLR) -reseptorit toimivat sekä luonnollisen ja hankitun immuniteetin herättäjinä että tulehdusreaktion välittäjinä. Tässä tutkimuksessa selvitimme karttakieleen liittyvien tulehdusmuutosten luonnetta etsimällä karttakielinäytteistä TLR-reseptoreita värjäämällä ne immunohistokemiallisin menetelmin. Tutkimamme TLR-reseptorit (TLR 2, TLR 4, TLR 5, TLR 7 ja TLR 9) värjäytyivät vaihtelevasti epiteelin ja sidekudoksen alueella. Useat tulokset viittasivat silmämääräisesti tarkastelemalla siihen, että värjäytyminen karttakielinäytteissä olisi normaalikieltä voimakkaampaa. Merkittävän p-arvon saimme vain TLR 7 –reseptoreiden värjäytymisestä tulehdussoluissa. Tämä saattaa johtua siitä, että otoksemme oli liian pieni. Saamamme tilastollisesti merkittävä tulos TLR 7:n tulehdussolujen värjäytymisessä voisi viitata siihen, että TLR 7 osallistuu jollain tapaa karttakielen syntyyn/ylläpitämiseen, mutta voi johtua myös pelkästään siitä, että karttakielessä esiintyy tulehdussoluja normaalikieltä enemmän, joten myös tulehdussoluissa tyypillisesti esiintyviä TLR 7-reseptoreita olisi tällöin enemmän (tämän tutkimuksen mukaan kuitenkin enemmän kuin muita tutkimiamme TLR-reseptoreita). Asian selvittäminen vaatii runsaasti lisätutkimuksia suuremmalla otoksella.
-
(2010)Oral lichen planus (OLP) on yleisen ihotaudin lichen planuksen suun limakalvojen manifestaatio. Krooninen junktionaalinen stomatiitti (KJS) on suhteellisen tuntematon tauti, jolle on tunnusomaista epiteelinalaisen strooman lymfaattinen infiltraatio. Lymfaattinen infiltraation esiintyminen on myös OLP:n diagnostisena kriteerinä. OLP:n ja KJS:n erotusdiganoosi on epäselvä ja taudit voivat olla jopa saman taudin eri muotoja. Värjäsimme 10 OLP- ja 10 KJS näytettä tutkiaksemme näiden mahdollisia eroja. Käytimme seuraavia markkereita CD1-a, CD3, CD4, CD5, CD8 ja CD20. Luokittelimme tulokset neliportaisen asteikon perusteella ja käytimme Fishern exact testiä tilastolliseen analyysiin. CD20 positiivisia B-lymfosyyttejä oli enemmän KJS:ssä kuin OLP:ssä, pääosin lymfaattisten follikkelirakkuloiden johdosta. CD4 positiiviset T-lymfosyytit olivat enemmistönä OLP:ssä kun verrattiin niiden suhdetta CD8 positiivisiin T-lymfosyytteihin. Erot olivat tilastollisesti merkittäviä. Tulosten perusteella OLP:n ja KJS:n lymfaattisessa infiltraatiossa on eroavaisuuksia, joskin lopullisen selvyyden saavuttamiseksi lisätutkimukset olisivat tarpeen.
-
(2014)Lymfoomat ovat heterogeeninen joukko imukudoksen maligniteetteja. Ne voivat esiintyä imusolmukkeissa ja niiden ulkopuolella. Lymfoomat oireilevat suussa joko erillisenä leesiona tai levinneen taudin manifestaationa. Lymfoomien määrä saattaa tulevina vuosina lisääntyä väestön vanhetessa. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin niihin lymfoomatyyppeihin, joiden on raportoitu esiintyvän suun limakalvoilla, sylkirauhasissa tai leukaluissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2002–2011 raportoituja suuontelon lymfoomatapauksia suomalaisessa potilaskohortissa. Kerätyistä tiedoista analysoitiin eri muuttujien väliset korrelaatiot, esiintymispaikkojen yleisyys sekä ikä- ja sukupuolijakaumat laskemalla P-arvot, prosentuaaliset osuudet sekä keski- ja mediaani-iät. Tuloksia verrattiin kirjallisuuskatsauksessa esiintyviin tuloksiin. Yleisimmin suuontelossa esiintyvät diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma, follikulaarinen lymfooma ja ekstranodaalinen marginaalivyöhykkeen B-solulymfooma (MALT-lymfooma). Tutkimus tuo esiin imusolmukkeiden ulkopuolisen follikulaarisen lymfooman suuremman esiintyvyyden suuontelossa suomalaisilla potilailla kuin muissa vastaavissa ulkomaalaisissa tutkimuksissa. Lisäksi huomattavaa on, että sylkirauhasen lymfoomat esiintyvät nuoremmilla ikäluokilla kuin limakalvojen lymfoomat. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on enemmän limakalvoilla ja luussa esiintyvä lymfooma, kun taas follikulaarinen lymfooma ja MALT-lymfooma esiintyvät sylkirauhasissa.
Now showing items 1-4 of 4