Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by discipline "Klinisk fysiologi"

Sort by: Order: Results:

  • Väänänen, Olli (2015)
    Tässä työssä tutkittiin Ictal-Interictal SPECT Analyzed by SPM (ISAS)-menetelmän käyttöä epileptogeenisen alueen paikantamisessa. Kohtauksen aikana epileptogeenisellä alueella esiintyy usein hyperperfuusiota, jota voidaan tutkia SPECT-kuvantamisella. Kuvaamalla epileptisen kohtauksen aikainen perfuusiotilanne ja vertaamalla sitä normaaliin tilanteeseen muodostetaan erotuskuva, jonka perusteella voidaan paikallistaa kohtauksen aikaisia hyperperfuusioalueita. Erotuskuvassa voi näkyä alueita, joilla on tyypillisesti suuria perfuusiovaihteluita myös terveillä ihmisillä. ISAS-menetelmässä potilaan erotuskuvaa verrataan normaaliaineiston perfuusiovaihteluihin tilastollisilla menetelmillä ja pyritään löytämään ne hyperperfuusioalueet, jotka eivät todennäköisesti selity normaalivaihtelulla. Tässä työssä ISAS-menetelmää sovellettiin potilasaineistoon, jolle oli olemassa Isotooppiyksikön nykyisten käytäntöjen mukaan erotuskuvan perusteella laadittu lääkärinlausunto. ISAS-menetelmän osoittamaa epileptogeenistä aluetta verrattiin lausunnon osoittamaan paikkaan. Koska kummankaan menetelmän osoittamaa paikkaa ei varmuudella voida todeta epileptogeeniseksi alueeksi ilman leikkausta, ei menetelmien paremmuudesta voitu tehdä johtopäätöksiä. Noin puolessa tutkituista tapauksista menetelmät osoittivat samalle alueelle. Epileptogeenisen alueen paikantaminen on haastava tehtävä ja mahdollisimman varman paikannuksen saamiseksi tulee käyttää useita eri menetelmiä. Näin ollen on perusteltua käyttää ISAS-menetelmää yhtenä menetelmänä muiden joukossa.
  • Nicklén, Turo (2014)
    Kliinisen fysiologian yksikkö tutkii spiroergometrialla potilaita, joilla epäillään metabolista myopatiaa. Metabolisten myopatiasairauksien diagnostiikassa on keskeistä määrittää energia-aineenvaihdunnan muuttujia laskimoverinäytteistä, tutkia fyysistä maksimaalista suorituskykyä ja tarkastella keuhkojen ja sydämen toimintaa rasituksen aikana. Luotettavampaa diagnostiikkaa ja aiheen tutkimusta varten on koottu 30 spiroergometrian suorittaneen verrokkipotilaan aineisto, josta on määritetty tässä tutkielmassa keskeisten fysiologisten muuttujien keskiarvot ja normaalialueet. Keskeisimmät muuttujat lihasaineenvaihdunnan tutkimisessa ovat laktaatti, ammoniakki ja laskimoveren happeutumisarvot. Tässä tutkielmassa on myös selvitetty näiden keskeisten muuttujien normaali käyttäytyminen rasituksessa ja palautumisvaiheessa aina 30 minuuttiin rasituksen päättymisestä. Kirjallisuudesta on haettu tietoa metabolisista myopatioista ja niiden diagnostiikasta. Tässä tutkielmassa saatuja viitearvoja on myös verrattu eri julkaisuissa aiemmin saatuihin viitearvoihin. Tutkielman tuloksena saatiin luotua viitearvotaulukot, jotka jäävät kliinisen fysiologian yksikön omaan käyttöön.