Browsing by discipline "Klinisk kemi"

Now showing items 1-3 of 3

ITC Hemochron® Signature Elite-vierilaitteella tehtävien hyytymistutkimusten verifiointi toimenpideradiologian käyttöön

Tirri, Tomi (2017)

Kuvantamista hyödyntävässä toimenpiteessä eli toimenpideradiologiassa on kliininen tarve määrittää potilaan tukos- tai vuototaipumusta. Ultraäänitoimenpiteissä vuotoriskiä ennakoidaan protrombiiniajan (PT) ja siitä johdetun International Ration (INR) avulla. Sydänpotilailla tukosriskiä pienennetään toimenpiteen aikana annostelemalla suonen- sisäisesti hepariinia, jolloin aktivoidulla hyytymisajalla (ACT) voidaan seurata hepariinin vaikutusta. Kannettavalla vierilaitteella voidaan verianalyysit suorittaa toimenpide- huoneessa,jolloin tulosviive pienenee. Tutkielmassa verifioitiin HUS-Kuvantamisen radiologian hankkima ITC Hemochron® Signature Elite-vierilaitteen kokoverianalyysit PT, INR ja aktivoitu partielli tromboplastiiniaika (APTT) vertaamalla laitteen antamia tuloksia laboratorion veriplasmaa käyttäviin analyysituloksiin. Laitteen aktivoidun hyytymisajan (ACT LR ja ACT+) tuloksia verrattiin laboratorion antifaktori X-aktiivisuuteen (anti-FXa). Tavoitteena oli selvittää potilasaineiston avulla soveltuuko ITC Hemochron® Signature Elite-vierilaite kliiniseen käyttöön toimenpideradiologiassa. Ultraäänitoimenpiteissä potilaita oli yhteensä 20 ja sydänpotilaita oli 15. Potilaita ei valikoitu vaan kaikki näyt- teiden keräyspäivinä tammikuussa ja huhtikuussa 2015 HUS-Kuvantaminen radiolo- giassa ulträäni- tai sydäntoimenpiteissä olleet potilaat otettiin mukaan. PT-mittauksissa ero laboratorion menetelmän ja Hemochron® Signature Elite PT:n välillä oli -5,5 sekuntia (-26,3 prosenttia) ja keskinäinen riippuvuus eli korrelaatio vähäinen (R=0,02). INR- mittauksissa ero oli 0,15 (15 prosenttia) ja korrelaatio vähäinen (R=0,1). APTT-mittauk- sissa ero oli 8,4 sekuntia (33,9 prosenttia) ja korrelaatio alhainen (R=0,33). ACT LR:lle ja ACT+:lle ei määritelty eroa, koska mittausasteikko eroaa laboratorion antiFXa:n kanssa. ACT LR:lle saatii korrelaatio oli 0,49 ja ja ACT+:lle 0,35.
Krooninen myeloinen leukemia ja hankinnaisten mutaatioiden kartoittaminen koko eksomi sekvensoinnilla

Eskelinen, Jaakko (2016)

Kroonisen myeloisen leukemian molekyyligeneettiset mekanismit taudin syntyyn tunnetaan hyvin.Tarkempia taudin etenemiseen liittyviä geneettisiä muutoksia ja taudin kehittymiseen liittyviä lääkeresistansseja tunnetaan vain osittain. Tutkimuksessa neljän potilaan koko genomin eksomi sekvensoitiin. Sekvensointi datasta valittiin mutaatioita, joiden ajateltiin mahdollisesti liittyvän taudin kulkuun ja progressioon. Valitut mutaatiot seulottiin Sanger-sekvensoinnilla 65:ltä kroonista myeloista leukemiaa sairastavalta potilaalta. Tutkimuksen hypoteesina oli, että suuri leukemiakantasolumäärä voi kertoa myös taudin aggressiivisemmasta biologiasta ja liittyä mahdollisesti lisääntyneeseen määrään muita geneettisiä poikkeavuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mutaatioiden määrää ja laatua kroonisen vaiheen potilailla. Tutkimuksessa potilailta löydettiin yksittäisiä hankinnaisia mutaatiota, jotka voitiin varmistaa Sangersekvensoinnin avulla, mutta laajemmasta 65 potilaan validaatiojoukosta mutaatioita ei seulonnalla löydetty. Tutkimuksen perusteella seulotut mutaatiot eivät ole yleisiä KML potilailla.
Syljen testosteronin ja estradiolin määrittäminen lasten sylkinäytteistä herkällä immunologisella ELISA-menetelmällä

Leskinen, Anni (2011)

Lapsilla neonataalivaiheessa tapahtuva sukupuolihormonipitoisuuksien vaihtelu on aiemmin pystytty osoittamaan seeruminäytteistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on pystyttää riittävän herkkä analysointimenetelmä lasten alhaisten testosteroni- ja estradiolipitoisuuksien ja pitoisuusvaihtelujen havaitsemiseen sylkinäytteistä, ja testata seurantanäytteistä lasten syljen steroidipitoisuuksia alustavien viitearvojen laatimiseksi. Yhteensä 22 lapsen sylkinäytteistä määritettiin testosteroni- ja estradiolipitoisuudet ELISA-menetelmillä, jotka olivat riittävän herkkiä havaitsemaan alhaiset pitoisuudet ja pienet pitoisuuserot. Sekä syljen testosteroni- että estradiolipitoisuuksissa havaittiin pitoisuuksien nousu 2-3 kuukauden iässä molemmilla sukupuolilla. Testosteronin viitearvot vastasivat melko hyvin kirjallisuudessa aiemmin esitettyjä arvoja. Sen sijaan estradiolin viitearvojen ylärajat olivat kaksi kertaa korkeampia kuin aiemmin kirjallisuudessa on mainittu. Testosteronimenetelmä vaikutti toimivalta ja toistettavuuden perusteella luotettavalta. Estradiolimentelmän ja sylkinäytteiden estradiolipitoisuuksien määrittämisen suhteen tarvitaan vielä lisätutkimusta menetelmän herkkyyden ja toistettavuuden tarkistamiseksi.

Now showing items 1-3 of 3

Browsing by discipline "Klinisk kemi"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO