Browsing by discipline "Lastenpsykiatria"

Den här fallstudien beskriver en familj som adopterat en 4 -årig dotter från Ryssland, två års uppföljning av dem med tyngdpunkt på anknytning och anpassning. Som metoder har använts strukturerade intervjuer som KCAQ, AAI, föräldrablanketter, frågeformulär om barnets hälsa vid ankomst samt videoinspelat material (CARE-index) och författarens observationer. Fallet har jämförts med tidigare forskning om adoptivbarns anknytning utmaningar och anpassning. Studien visar att anknytningen blivit stark mellan barnet och föräldrarna under uppföljningstiden, samt att anpassningen kommit bra igång, trots att det fanns svårigheter med språkutvecklingen och en utvecklingsstörning diagnostiserades. Man kan konstatera att uppföljningstiden var kort och att både anknytningen och anpassningen utvecklas under en betydligt längre tid än den här studien gav möjlighet till samt att anpassningen försvårades av barnets diagnoser. Man kan således inte dra betydande slutsatser på basen av den här studien.

Lasten käytöshäiriöt ovat yleisimpiä syitä lähettämiseen lastenpsykiatriseen arvioon ja hoitoon. Käytöshäiriöihin liittyvistä taustatekijöistä on tärkeää tietää, jotta osattaisiin kohdentaa interventiot suurimmassa riskissä oleviin lapsiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia käytösongelmien yleisyyttä suomalaisilla lapsilla ja niihin liittyviä lapsi- ja perhetekijöitä. Samalla on tarkoitus tutkia Eybergin lomakkeen validiteettia ja psykometrisia ominaisuuksia, kuten faktorirakennetta. Eybergin lomake on laajasti käytetty lasten ja nuorten käytösongelmien arviointilomake, jota ei ole aiemmin validoitu Suomessa. Menetelmänä on tilastollinen analyysi Eybergin lomakkeen ja taustatietolomakkeen pisteistä. Aineisto on väestöpohjainen ja siihen kuuluu 1715 4-12 -vuotiasta lasta. Käytösongelmien kokonaismäärä oli korkeampi kuin pohjois-eurooppalaisissa vertailuaineistoissa. Yhden faktorin malli vaikuttaa alustavasti sopivimmalta. Taustatekijöistä lapsen sukupuolella, iällä, pitkäaikaisella sairaudella sekä perherakenteella oli yhteys käytöshäiriöihin, kun taustatekijöitä tarkasteltiin samanaikaisesti. Pojilla oli enemmän käytösongelmia kuin tytöillä. Käytösongelmat vähenivät iän kasvaessa. Pitkäaikaisesti sairailla lapsilla oli enemmän käytösongelmia kuin terveillä lapsilla. Molempien vanhempiensa kanssa asuvilla lapsilla oli vähemmän käytösongelmia kuin muun perherakenteen omaavien perheiden lapsilla. Lapsen asuinpaikalla (koti/muu) sekä vanhempien koulutustasolla ja sosiaaliluokalla oli vaikutusta lasten käytösongelmiin erikseen tarkasteltuna, mutta yhteyttä ei ollut enää tarkasteltaessa kaikkia taustatekijöitä samanaikaisesti. Tämä on alustava tutkimus Eybergin lomakkeen validiteetista suomalaisessa väestössä ja luo siten pohjaa uusille tutkimuksille lomakkeen psykometrisistä ominaisuuksista ja käytösongelmiin liittyvistä tekijöistä suomalaisilla lapsilla.