Browsing by discipline "Public Health Dentistry"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2016)Tutkimuksen perusteella haluttiin selvittää, miten Helsingin yliopiston hammaslääketieteen opintojen kliinisen vaiheen opiskelijat kokevat perehdytyksensä klinikkaan. Tutkimusta varten heille jaettiin vastattavaksi kyselylomake: "Minkälaisen perehdytyksen klinikkaan tulevat opiskelijat tarvitsisivat?" Kyselyn vastausprosentti oli 50,6 %. Lomakkeen kysymykset ja väittämäkohdat analysoitiin Excelillä (versio 2014). Tuloksista laskettiin prosentit ja keskiarvot sekä avoimista kohdista kerättiin suoria sitaatteja. Tutkimuksesta selvisi, että Helsingin yliopiston hammaslääketieteen opiskelijoiden perehdytys klinikkaan ei ole riittävää. Tutkimus auttoi hahmottamaan sitä, mitkä asiat perehdytyksessä on koettu erityisen ongelmalliseksi. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella voidaan kehittää Helsingin yliopiston hammaslääketieteen suu- ja leukasairauksien osaston perehdytysohjelmaa. Tutkimuksessa saatujen tulosten, omien ja opiskelukollegoiden kokemusten perusteella, sekä aiemman julkaistun kirjallisuuden avulla laadimme yhdessä Maaret Sirkkalan (HLK) kanssa Kandioppaan, joka jaettiin syksyllä 2014 uusille kliiniset opintonsa aloittaville hammaslääketieteen opiskelijoille.
-
(2015)Hammaslääkärin työtä ja hammaslääketieteen opintoja pidetään yleisesti stressaavina. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä asioita Helsingin Yliopiston hammaslääketieteen kliinisen vaiheen opiskelijat pitävät opinnoissaan suurimpina stressin aiheuttajina ja kuormittajina. Tutkimusaineisto kerättiin laatimalla kyselylomake, joka jaettiin kaikille Helsingin yliopiston kliinisen vaiheen opiskelijoille. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa suurimmiksi stressinaiheuttajiksi hammaslääketieteen opinnoissa on todettu tentit, työmäärän aiheuttama paine, konfliktit opetushenkilökunnan tai laitoksen kanssa, vapaa-ajan puute ja opintosuoritteiden kerääminen. Osa näistä samoista stressinaiheuttajista osoittautui myös Helsingin hammaslääketieteen opiskelijoiden suurimmiksi stressin aiheuttajiksi. Helsingin yliopiston hammaslääketieteen opiskelijoiden keskuudessa suurimmaksi yksittäiseksi stressin aiheuttajaksi koettiin suoritteiden kerääminen. Tutkimuksesta saatuja tuloksia käytetään hyödyksi 3. vuosikurssin opiskelijoille laadittavaa Kandiopasta varten.
-
(2017)Background: Some oral health factors have been associated with a higher risk for head and neck cancers (HNCs) and most clearly the existing evidence refers to an association between periodontitis and HNC. Aims: To examine oral health in a subset of HNC patients, namely patients with oropharyngeal cancer (OPC) or oral cavity cancer (OCC), and to compare these two tumor sites in this regard. Subjects and Methods: A retrospective study consisting of a series of OPC and OCC patients diagnosed between 2005-2008 at the Helsinki University Hospital, Helsinki, Finland. Study subjects were randomly selected from hospital registries. Oral health at diagnosis was assessed by reviewing the corresponding panoramic radiographs. We used modified Total Dental Index (Mattila et al. 1989) to assess oral health as a whole. Results: In univariate analysis the difference in modified Total Dental Index (mean 3,49 ±0,20 for OPC vs. 2,85 ±0,22 for OCC) was statistically significant, but after adjusting for age, gender, smoking, and heavy alcohol consumption statistical significance was lost. When individual dental variables were considered, the only statistically significant difference in univariate analysis was found concerning residual roots (mean 0,60 ±0,21 for OPC vs. 0,19 ±0,15 for OCC). Conclusions: The present findings demonstrate a fairly poor oral health status among oral and oropharyngeal cancer patients. The observed prevalence of caries and periodontitis seems to be even more common than among the Finnish general population. Whether or not there are differences in oral health risk factors between OPC and OCC patients cannot be reliably established in this study. Further studies with larger sample sizes are needed to confirm our findings either way.
-
(2017)Suun terveydenhuollon palveluiden tulisi olla tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Kuitenkin erot suomalaisten suunterveydessä ovat suuria eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Sosioekonomisten ryhmien välisten suunterveyden erojen selvittäminen mahdollistaa niiden huomioimisen suun terveydenhuollon palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää sosioekonomisen aseman yhteyttä parodontaaliterveyteen helsinkiläisillä aikuisilla käyttäen parodontaaliterveyden indikaattoreina CPI-indeksiä sekä suoritettujen parodontologisten toimenpiteiden lukumäärää. Tutkittavien ikä ja sukupuoli otettiin myös huomioon. Tutkimuspopulaatio koostui yli 29-vuotiaista helsinkiläisistä, jotka olivat käyneet Helsingin kaupungin hammashoidossa vuosina 2001–2003. Saatujen tulosten perusteella sosioekonomisen aseman ja parodontaaliterveyden välillä on yhteys tutkitussa helsinkiläisaineistossa. Ylemmillä toimihenkilöillä parodontaaliterveys oli parhaimmalla tasolla, kun taas alemmilla sosioekonomisilla ryhmillä, kuten työttömillä, tilanne oli parodontaaliterveyden osalta selvästi heikompi. Tutkimuspopulaatio vastasi sosioekonomisen aseman suhteen hyvin koko Helsingin väestöä, joten tuloksista saadaan kattava kuva helsinkiläisten aikuisten parodontaaliterveydestä vuosina 2001–2003.
-
(2016)Tutkimus on kirjallisuuskatsaus suuinfektioiden ja raskaudenkulun välisiä yhteyksiä käsittelevistä lääketieteen ja hammaslääketieteen julkaisuista. Lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä artikkeleita aiheesta on kerätty PubMed-palvelusta, ja tässä katsauksessa on käytetty artikkeleita, joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1996, jolloin suuinfektioiden yhteys raskauskomplikaatioihin osoitettiin ensimmäisen kerran. Käytettyjä hakusanoja ovat oral infections, periodontitis, pregnancy ja pregnancy complications. Tutkimuksessa esitellään erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäneitä julkaisuja. Suurin osa tätä aihetta käsittelevistä tutkimuksista osoittavat, että suuinfektioilla ja raskauden kululla on merkittävä yhteys. Suuinfektioista nimenomaan parodontiitti voi aiheuttaa lapsen ennenaikaista syntymää ja liian matalaa syntymäpainoa, josta kirjallisuus käyttää lyhennettä PLBW (Preterm Low Birth Weight). Yhteys on kuitenkin epäselvä, ja vastakkaisia tutkimustuloksia esiintyy kirjallisuudessa. Aihe on erittäin merkittävä väestön kokonaisterveyden kannalta. Jos suun infektioilla ja raskauskomplikaatioilla on korrelaatio, niin terveydenhuollolla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa syntyvien lasten hyvinvointiin. Preventiivisen lisäksi myös kuratiivisen hammaslääketieteen mahdollisuudet ehkäistä raskauskomplikaatioita ovat parhaimmillaan ennen raskauden alkamista, joten asia kannattaa tuoda esiin fertiliteetti-ikäisten naisten terveystarkastuksissa, jotka yleensä ajoittuvat raskautta edeltävään elämänvaiheeseen.
-
(2017)Vanhuspalvelulaki astui voimaan vuonna 2013. Lain tehtävänä on ohjata kuntien toimintakäytänteitä turvaamaan tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä sekä parantamaan palveluiden laatua ja vaikuttavuutta iäkkäille. Suun terveydenhuollon osalta vanhuspalvelulaki edellyttää tarpeenmukaisten suun terveydenhuollon palvelujen järjestämistä iäkkäille. Aikuisväestön suun terveydentilan positiivisesta kehityssuunnasta huolimatta iäkkäät tarvitsisivat tutkimusten mukaan apua suun puhdistukseen sekä ammattilaisen suorittamaa hoitoa ja ennaltaehkäisyä suun terveyden parantamiseksi. Vanhuspalvelulain tärkeys perustuukin pitkälti iäkkäiden tarpeenmukaisen hoivan turvaamiseen, mutta sen toimeenpano asettaa kunnille haasteita niin resurssien kuin asenteidenkin puolesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyvien suun terveydenhuollon järjestämiseen liittyviä keskeisiä haasteita sekä kartoittaa kuntien käyttämiä keinoja vanhuspalvelulain huomioimiseksi palveluita järjestettäessä. Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä vuosina 2015 ja 2017 kuntien ylihammaslääkäreille sähköpostitse linkki e- lomakkeella toteutettuun kyselyyn. Tutkimusaineisto muodostuu siis kahdesta erillisestä poikkileikkaustutkimuksesta, joiden vastaajat vaihtelevat. Vuosien 2015 ja 2017 tuloksia verrattiin keskenään tilanteen sekä toimintakäytäntöjen kehittymisen arvioimiseksi pohtien, onko vanhuspalvelulaki ollut olennaisena syynä mahdollisiin muutoksiin. Tutkimuksessamme tarkastelemme kotona ja palveluasumisen piirissä asuvien, pitkäaikaispäätöksen laitoshoidosta saaneiden ja ympärivuorokautisessa hoivayksikössä asuvien vanhusten suun terveydenhuollon palveluita ja niiden järjestämistä. Tutkimustulostemme mukaan vanhuspalvelulaki on vaikuttanut eniten kotihoidon piirissä olevien ikääntyvien suun terveydenhuollon järjestämiseen. Suurin lain tuomia muutos on terveydenhuollon eri tahojen yhteistyön lisääntyminen. Yleisimpiä ongelmia vanhusten suun terveydenhuollon järjestämisessä ovat resurssipula, hoitohenkilöstön riittämättömyys sekä vanhusten vaikea hoidettavuus muiden sairauksien vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistuksen) uudistaessa koko julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, tullaan uusia toiminta- ja ratkaisumalleja varmasti pohtimaan aktiivisesti tulevina vuosina laajemmassakin mittakaavassa. Iäkkään väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpito, parantaminen sekä ennaltaehkäisy oikeaan aikaan ovat tärkeitä tekoja kunnille eettisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kestävän palvelujärjestelmän rakentamista ajatellen. Tutkimustuloksiamme voidaan huomioida tavoitellessa parempia ja tehokkaampia ratkaisuja vanhusten suun terveydenhuollon järjestämisessä aiheen ollessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vuoksi hyvin ajankohtainen.
Now showing items 1-6 of 6