Browsing by discipline "Suuterveystiede"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2015)Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata hammaslääkäreiden valmiuksia ja suhtautumista vastaanotolla annettavaan alkoholinkäyttöä koskevaan terveysneuvontaan. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin terveysneuvontaa käytännössä toteutetaan ja, millainen vaikutus alkoholinkäytön puheeksi ottamisella on ollut hoitosuhteeseen. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Otos tehtiin Suomen Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterin kunta- ja/tai yksityissektorilla työskentelevistä peruskoulutuksen saaneista hammaslääkäreistä. Vastausprosentiksi muodostui 20,6 (n=103). Vastaukset käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Valmiuksiaan alkoholinkäyttöä koskevan terveysneuvonnan toteuttamiseen hammaslääkärit eivät pääsääntöisesti kokeneet riittäviksi. Kolme neljästä vastaajasta arvioi hammaslääkärin peruskoulutuksen tarjonneen vähän tai ei lainkaan valmiuksia alkoholinkäyttöä koskevan terveysneuvonnan toteuttamiseen. Alkoholinkäytöstä kysyminen tai sen kirjaaminen hammaslääkärin vastaanotolla ei tämän tutkimuksen perusteella ollut kattavaa. Alkoholin riskikäyttäjien kohdalla terveysneuvonta oli vähäistä painottuen alkoholin terveysvaikutuksista keskusteluun. Hoitosuhteeseen alkoholinkäytön puheeksi ottamisella ei pääsääntöisesti koettu juurikaan olleen vaikutusta. Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat viitteitä siitä, mitkä tekijät voivat olla estämässä alkoholinkäyttöä koskevan terveysneuvonnan toteutumista suunterveydenhuollossa. Täydennyskoulutuksen tarve niin alkoholinkäytöstä keskustelemiseksi kuin riskikäytön tunnistamiseksi on tämän tutkimuksen perusteella varsin ilmeinen.
-
(2013)Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia arjen eettisiä ongelmia 1-6 vuotta työelämässä olleet suomalaisista yliopistoista valmistuneet hammaslääkärit ovat kohdanneet, kuinka yleisiä eettiset ongelmatilanteet heidän mielestään ovat sekä minkälaiset valmiudet he kokevat saaneensa eettisten haasteiden kohtaamiseen opiskeluaikanaan ja kuinka niitä käsitellään heidän työyhteisöissään. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena (n=154), jossa kysyttiin kymmenen sisältökysymystä eettisistä ongelmatilanteista sekä kolme kysymystä opiskeluvaiheessa saaduista valmiuksista ja eettisten ongelmien purusta työpaikalla. Vastaajilla oli myös mahdollisuus kirjoittaa avoimia kommentteja. Lisäksi vastaajien taustoja kartoitettiin viidellä kysymyksellä. Lähes puolet vastaajista koki kohdanneensa jonkin eettisen ongelman usein. Yleisin eettisen ongelman aiheuttaja oli resurssipula. Noin kolmannes vastaajista koki saaneensa riittävästi valmiuksia eettisten haasteiden kohtaamiseen opiskeluvaiheessa; tulos vaihteli yliopistoittain. Yli neljä viidestä vastaajasta koki, että heillä on mahdollisuus käsitellä eettisiä ongelmia kollegoidensa kanssa työyhteisössään. Arjen eettiset ongelmat ovat nuorille hammaslääkäreille yleisiä, ja niistä selviytymistä edesauttaisi suun terveydenhuollon resurssien lisääminen sekä aiheen suurempi huomiointi hammaslääkärikoulutuksessa.
-
(2010)Hammaslääkärin työ on staattista ja työasennot usein epäergonomisia aiheuttaen rasitusvammoja ja jopa ennenaikaista eläköitymistä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten luppien käyttö vaikuttaa hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelyergonomiaan, -nopeuteen ja -tarkkuuteen. Tutkimukseen osallistui kuusi hammaslääketieteenopiskelijaa, soveltuvuuskriteereinä kokemattomuus luppien käytössä kliinisessä työssä sekä hyvä näöntarkkuus ilman optista korjausta. Koehenkilöt poistivat täytteen kahdesta frasaco-hampaasta: toisesta käyttäen pelkkiä suojalaseja ja toisesta käyttäen myös luppeja. Suoritus kuvattiin videokameralla ja materiaali analysoitiin käyttäen tutkimusta varten kehitettyä arviointitaulukkoa, joka on sovellettu Brynson Posture Assessment Instrumentista (BPAI). Kaksi eri arvioitsijaa arvioi kaikkien koehenkilöiden työskentelyergonomiaa arviointitaulukon avulla. Tulosten tilastollisen merkitsevyyden arviointiin käytettiin parittaista kaksisuuntaista t-testiä. Luppityöstentelyssä työsuoritukset olivat tarkempia ja nopeampia, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulokset antavat olettaa, että suuremmalla otoksella havaitaan tilastollisesti merkitsevä ero työasennoissa. Tämä puoltaa luppien käyttöä hammaslääkärin kliinisessä työssä.
-
(2010)Tässä tutkimuksessa kerrotaan suomalaisten hammaslääkäreiden käyttämistä tietolähteistä hammashoidon apuna. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä tietolähteitä käytetään ja kuinka paljon verrattaessa toisiinsa ja verrattaessa eri sektoreilla työskenteleviin hammaslääkäreihin. Erityisesti on keskitytty Therapia Odontologica -kirjaan ja Terveysportti-verkkopalveluun. Tutkimusmetodi oli kvantitatiivinen. Kysely lähetettiin sähköpostitse kyselylomakkeena 1315 hammaslääkärille ja vastausprosentti oli 23%. Tuloksista nähdään, että Therapia Odontologica -käsikirjaa käyttää noin viidennes kyselyyn vastanneista viikoittain ja muut harvemmin. Kirjan käyttötapana on pääasiassa yksittäisten ongelmien ratkaisu. Terveysportti-verkkopalvelun Hammaslääketieteen tietokantojen eniten käytetty osio oli Therapia Odontologica tietokanta, jota käytti noin kuudennes vastaajista päivittäin ja vajaa kolmannes viikoittain. Terveysportin muista osioista eniten käytössä oli Lääkkeet ja hinnat -tietokanta sekä SFINX -lääkeaineinteraktiot, joita noin puolet vastaajista käytti viikoittain tai useammin. Yksityistä ja julkista sektoria vertailtaessa suurimmat erot löytyivät Terveysportin käytöstä, jossa selvisi, että julkisella puolella käyttö on yleisempää. Ikäryhmävertailusta selvisi, että nuoremmat hammaslääkärit käyttävät vanhempia enemmän Terveysportin tietokantoja.
-
(2009)Dental students at the University of Helsinki answered a 25-item questionnaire during spring 2008 that investigated their alcohol consumption, smoking habits and knowledge about the risk factors of smoking and alcohol consumption. This allows one to estimate how well future oral health care professionals would follow the recommendations they give and how hazardous they consider the risk factors of smoking and alcohol consumption to be. In addition, their attitudes towards tobacco use cessation and their opinions on who is responsible for education on tobacco use cessation were elicited to determine how anti-tobacco counselling might work in the future. Current smoking was reported by 17% of the participants and current alcohol consumption by 90% of participants. The majority of dental students (92%) considered education on tobacco use cessation to be the responsibility of dentists/doctors. Fairly high number of participants (43%) reported receiving inadequate information on tobacco cessation during their studies. Dental students should be taught and encouraged early on to routinely discuss with smokers the impacts of smoking on health.
-
(2016)Elämme hyvinvointivaltiossa, jossa terveydenhuollon palveluiden saatavuuden pitäisi olla tasa-arvoista jokaiselle sitä haluavalle. Kuitenkin tiedämme, että terveyden huolto on vieläkin maailmanlaajuisesti runsainta varakkaiden keskuudessa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, löytyykö sosioekonomisella asemalla yhteyttä suun terveyden tilaan. Tutkielmassa käytettiin Helsingin kaupungilta saatuja aikuisten yli 29-vuotiaiden potilastietoja aikaväliltä 2001-2003. Tutkimuksessa hyödynnettiin niiden potilaiden tietoja, joilta löytyivät molemmat DMFS-indeksi ja hampaiden lukumäärä. Näiden tietojen valossa määriteltiin suun terveyden tilaa. Sosioekonomisen aseman luokittelu toteutettiin tilastokeskuksen mallin mukaisesti. Tutkimuksessa vertailtiin eri sosioekonomisten ryhmien ja ammattien välisiä eroja. Ensin ottamatta huomioon ikää tai sukupuolta. Seuraavaksi iän ja sukupuolen tuoma vaikutus huomioitiin, jolloin tuloksissa alkoi syntyä suurempia eroja eri ryhmien välille. Päälöydöksenä oli, että vuosina 2001-2003 sosioekonomisella asemalla on ollut vaikutusta helsinkiläisten aikuisten suun terveyden tilaan.
-
(2011)Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomen väestöpohja on monikulttuuristunut huomattavasti. Myös työvoiman liikkuvuus on lisääntynyt reilusti. Tämä asettaa haasteita terveydenhuollolle ja hammaslääketieteen opiskelulle. Tällä hetkellä suomalaiseen hammaslääketieteen tutkintoon ei kuulu erityistä opintojaksoa, joka valmistaisi opiskelijoita eri kulttuuritaustaisten potilaiden kohtaamiseen tai maailmanlaajuisten suun terveyden kysymysten ymmärtämiseen. Tämä tutkielma selvittää suomalaisten hammaslääketieteen opiskelijoiden suhtautumista kansainvälisyyteen. Se myös selvittää opiskelijoiden näkemyksiä tämän hetkisestä aiheeseen liittyvästä opetuksesta sekä toiveita sen suhteen. Lisäksi opiskelijoiden tulevaisuuden työnäkymiä selvitetään. Aineistona on käytetty 3.-6. vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoille keväällä 2011 toteutettua kyselyä. Lisäksi tutkielma sisältää katsauksen hammaslääketieteen eri kansainvälisistä järjestöistä sekä opiskelijajärjestöistä. Osiossa käydään viimeksi mainittujen lisäksi läpi tutkimusjärjestö IADR, koulutukseen keskittyneitä järjestöjä sekä suun terveyden edistämiseen tähtääviä järjestöjä.
-
(2014)Tutkimukseni selvitti urheilijanuorten suunterveyteen vaikuttavien terveystottumusten sekä tupakoinnin, nuuskaamisen ja alkoholin käytön yleisyyttä ja vaihtelua urheilulajin sekä koulu- ja perhetaustan mukaan. Kohderyhmäksi valitsin pääkaupunkiseudun jääkiekko- tai salibandyseuroissa pelaavat 16-17-vuotiaat miehet. Vastaajat (n=224) täyttivät yksisivuisen kyselylomakkeen joukkueensa harjoitusten yhteydessä loppuvuodesta 2012. Kysymykset koskivat koettua suunterveyttä, hampaiden omahoitoa, hammastarkastuksissa käyntiä, hammashoitopelkoa sekä tupakan, nuuskan ja alkoholin käyttöä. Joka toinen vastaajista sanoi harjaavansa hampaansa suositusten mukaan kahdesti päivässä, ja joka kolmas sanoi nauttivansa sokeroitua mehua tai limsaa päivittäin. Harva sanoi tupakoivansa, mutta nuuskaaminen ja alkoholinkäyttö olivat yleisiä etenkin jääkiekkoilijoilla. Hampaiden harjaaminen ja ksylitolipurukumin käyttö olivat myönteisesti yhteydessä vanhempien korkeaan koulutukseen. Nautintoaineiden käyttö ei vaihdellut perhetaustan mukaan. Nautintoaineiden käyttö oli yleisintä ammattikoulua tai opistoa käyvillä vastaajilla. Nuuskaamista lukuun ottamatta erot jääkiekkoa ja salibandya pelaavien vastaajien välillä olivat pieniä. Urheilijanuorten terveystottumuksissa on parantamisen varaa. Nuorten haitallisiin terveystottumuksiin tulisi puuttua mahdollisimman ajoissa, jotta huonot tavat eivät jäisi pysyviksi.
-
(2011)Tämän kyselytutkimuksen yleistavoitteena oli selvittää, miten suun terveyden edistäminen käytännössä toteutuu neuvoloissa. Lisäksi selvitettiin neuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien asenteita ja tietoja suun terveyden edistämisestä, sekä miten Kansanterveyslaki ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 380/2009 toteutuu suun terveyden osalta neuvoloissa. Metodisessa tarkastelussa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Aineistoa analysoitiin tilastollisesti ristiintaulukoimalla tilasto-ohjelma SPSS:n avulla. Muuttujina olivat suun terveyteen liittyvä koulutus ja yhteistyö sekä valmistumisvuosi. Tulokset osoittivat, että kaikki vastaajat pitivät suun terveyden edistämistä tärkeänä. Suurimman osan mielestä suun terveyden edistäminen kuuluu neuvolatyöhön. He valistivat mielellään suun terveyden tärkeydestä. Vain kaksi viidestä vastaajasta koki tietävänsä lasten suun terveyden edistämisestä riittävästi kyetäkseen luontevasti informoimaan asiakkaitaan. Yli 80% haluaisi saada enemmän tietoa ja materiaalia sekä koulutusta suun terveyden edistämisestä. Ainoastaan joka viides vastaaja raportoi katsovansa lapsen suuhun "aina" tai "useimmiten" lapsen ollessa 1–1,5-vuotias, kuten asetus 380/2009 määrää. Terveydenhoitajien suun terveyteen liittyvien valmiuksien parantaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä suuhygienistien ja hammaslääkärien kanssa sekä erityisesti lisäkoulutusta.
Now showing items 1-9 of 9