Browsing by discipline "Työterveyshuolto"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Mielenterveydenhäiriöt ja työuupumus ovat yleisimpiä uhkia työkyvylle. Masennus on yleisin mielenterveydenhäiriö suomalaisessa väestössä, mutta komorbiditeetti on tavallista. Työuupumus ei ole mielenterveydenhäiriö, mutta työuupumus voi laukaista masennuksen. Psyykkisten häiriöiden arvioimiseen on tarjolla useita kyselylomakkeita. Aikaresurssit ovat rajalliset, joten useiden kyselylomakkeiden täyttäminen ei ole tehokas vaihtoehto – eikä myöskään mielekästä potilasta ajatellen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko yhdellä kyselylomakkeella tunnistaa tuen tarpeessa olevan työntekijän: saako TyöOptimi- kysely kiinni BDIII- kyselyssä masentuneet, GAD-7-kyselyssä ahdistuneet ja BBI-15-kyselyssä työuupumuksesta kärsivät. Yli 500 työterveyden asiakasta täytti nämä 4 kyselyä. Tutkimuksessa selvisi, että TyöOptimi on varsin tarkka vertailukyselyjen suhteen mutta herkkyydessä etenkin lievien tilojen suhteen on parantamisen varaa. Hyvä tulos TyöOptimi- kyselyssä ennusti hyvää tulosta vertailukyselyissä. Vertailukyselyn perusteella keskivaikeassa tai vaikeassa tilanteessa olevat jäivät kiitettävästi kiinni TyöOptimi-kyselyssä. Tutkimuksen perusteella saatiin myös apuvälineitä TyöOptimi- tuloksen tulkintaan häiriötyypin suhteen.
-
(2017)Työterveyshuollossa digitalisaatio on luonut uusia viestintäkanavia lääkärin ja potilaan väliseen kommunikaatioon mutta myös ammattilaisten väliseen konsultointiin. Hyvin toimiva konsultaatioyhteys työterveysaseman ja erikoislääkärin välillä mahdollistaa yhä useamman potilaan hoitamisen työterveysasemalla ilman erikoislääkärikäyntejä. Viime vuosina konsultaatioiden tekemiseen on alettu käyttää perinteisen puhelimen ja paperikonsultaation rinnalla moderneja etälääketieteen työkaluja kuten videopuheluita ja pikaviestejä. Digitalisaatio on edennyt työterveyshuollossa nopeasti verrattuna muuhun perusterveydenhuoltoon, mutta tutkimusta aiheesta on tehty vielä vähän. Lukuisat yksityiset työterveyspalvelutuottajat tarjoavat potilailleen viestipalveluja ja etävastaanottoja. Työterveyspotilaat ovat otollinen käyttäjäkunta etäpalveluille, sillä he ovat esimerkiksi eläkeikäiseen väestöön verrattuna tottuneita käyttämään digitaalisia laitteita ja käyttöliittymiä. Työterveyshuollossa yhtenä konsultaation osapuolena on tarvittaessa myös työnantaja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen pohjalta, miten modernit digitaaliset etälääketiedetyökalut soveltuvat työterveysaseman sisäiseen ja erikoissairaanhoidon väliseen konsultaatiotoimintaan. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat digitaalisen konsultaation kustannuksiin ja miten kustannusrakenne vertautuu perinteiseen vastaanottotoimintaan. Potilaan ja ammattilaisen välisessä etäviestinnässä säästöjä syntyy työnantajan näkökulmasta vähentyneistä työterveyshuollon vastaanottokäynneistä ja säästyneestä työajasta. Erikoislääkärin etäkonsultaatioilla voi syntyä säästöä työnantajalle, jos työterveyssopimukseen kuuluvat erikoislääkärin vastaanottokäynnit. Julkisen erikoissairaanhoidon lähetteiden vähentymisestä hyötyy yhteiskunta sekä työnantaja säästyneestä työajasta. Toisaalta työterveysaseman palvelutuottaja hyötyy taloudellisesti, jos se saa suoriteperusteisen korvauksen hoitaessaan potilaan itse erikoissairaanhoidon lähetteen sijaan.
Now showing items 1-2 of 2