Browsing by Subject "äänen kesto"

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Kuulovammaisilla on usein vaikeuksia puheen prosodian kuten äänenkorkeuksien havaitsemisessa. Nämä vaikeudet haittaavat muun muassa puheen ja kielen kehitystä sekä puheen emootioiden havaitsemista. Musiikillisen toiminnan on havaittu tutkimusnäytön perusteella edistävän kuulovammaisten lasten puheen prosodisten piirteiden havaitsemista ja kielellistä kehitystä. Tutkimuksia musiikkitoiminnan vaikutuksista kuulovammaisten lasten prosodisten piirteiden havaitsemiseen on tehty kuitenkin vasta vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaista on molemminpuolisesti (bilateraalisesti) kuulovammaisten, bilateraalisesti kuulolaitteita käyttävien lasten äänenkorkeuksien ja -kestojen havaitseminen ja parantaako musiikki-interventio niiden havaitsemista. Lisäksi tässä tutkielmassa selvitettiin, eroaako nuorempien ja vanhempien kuulovammaisten lasten sekä kuulokojeita/bimoodaalisesti kuulokojetta ja sisäkorvaistutetta käyttävien (KK/SIKK) ja molemminpuolisia sisäkorvaistutteita käyttävien (SI) kuulovammaisten lasten äänenkorkeuksien ja äänen kestojen havaitseminen sekä intervention aikainen kehitys toisistaan. Tässä tutkielmassa vertaillaan tiedettävästi ensimmäistä kertaa kuulokojeita/bimoodaalisesti kuulokojetta ja sisäkorvaistutetta käyttävien ja molemminpuolisia sisäkorvaistutteita käyttävien kuulovammaisten lasten äänenkorkeuksien ja äänen kestojen havaitsemista ja kehitystä toisiinsa. Menetelmät. Tämän tutkielman koehenkilöt koostuivat MULAPAPU-tutkimuksen tutkittavista. Viisitoista 3–7-vuotiasta kuulovammaista lasta suoritti äänenkorkeuksien sekä -kestojen havaitsemisen tehtävän, jonka avulla kerättiin äänenkorkeuksien ja -kestojen erottelukynnysarvoja. MULAPAPU-tutkimus toteutettiin vaihtovuoroisella tutkimusasetelmalla, jolloin musiikki-intervention vaikuttavuutta voitiin tarkastella vertaamalla interventionperiodin aikaista kehitystä ennen interventiota ja intervention jälkeen tapahtuneeseen kehitykseen. Tulokset ja pohdinta. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia intervention vaikuttavuudesta ei saatu, vaikka tulokset äänenkorkeuksien ja äänen kestojen havaitsemistehtävässä paranivat ryhmätasolla intervention aikana. Yksilötasolla useampi SI-lapsista edistyi äänenkorkeuksien havaitsemistehtävässä musiikki-intervention aikana verrattuna KK/SIKK-lapsiin ja puolet molempien kuulolaiteryhmien tutkittavista kehittyi äänen kestojen havaitsemisessa. Myös vähintään puolet nuoremmista ja vanhemmista tutkittavista edistyi intervention aikana. Äänenkorkeuksien ja äänen kestojen havaitsemisen harjaannuttamisesta musiikkitoiminnan avulla on mahdollisesti hyötyä kielellisten taitojen edistämisessä, millä on myönteinen vaikutus kuulovammaisten lasten elämänlaatuun.