Browsing by Subject "Fungi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Sienet ovat harvinaisia nenän sivuontelotulehdusten aiheuttajia. Useimmiten sienisinuiitin aiheuttajana on Aspergillus-suvun sienilaji. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää aspergillus-sienisinuiittiin sairastuneiden potilaiden taustoja ja mahdollisia sienisinuiiteille altistavia tekijöitä. Tämän lisäksi tutkitaan, onko eri riskiryhmien välillä eroja taudista parantumisessa. Tutkimusta varten on kerätty vuosilta 2007–2018 kaikki HUS:n Helsingin Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa hoidetut potilaat, joilta otetuissa nenän sivuonteloiden sieniviljelynäytteissä on kasvanut Aspergillus-suvun sienilaji. Aineisto koostuu 86 potilaasta, joilta kerättiin tiedot aiemmista sairauksista, lääkityksestä, nenän alueen leikkauksista ja tupakoinnista. Tiedot kerättiin HUS:n alueella käytössä olleista potilastietojärjestelmistä Uranuksesta ja Navitaksesta sekä Kanta-arkistosta. Suurimmalla osalla oli todettavissa vähintään yksi todennäköisesti sieni-infektiolle altistanut riskitekijä. Vain muutamalla ei tullut esiin selkeää altistavaa tekijää. Kolmella potilaalla todettiin invasiivinen tautimuoto. Aineistossa nousi esiin samoja altistavia tekijöitä sienisinuiiteille, kuin mitä muissakin vastaavissa tutkimuksissa on havaittu, merkittävimpänä hematologiset syövät sekä pitkäaikaiset tai voimakkaat immunosuppressiiviset lääkitykset. Uutena löydöksenä havaittiin astmaa sairastavilla taudin kehittyvän todennäköisemmin useamman sinuksen taudiksi. Usean sinuksen tautiin sairastuneet olivat myös selvästi nuorempia kuin yhden sinuksen tautia sairastavat.
-
(2021)Sienisinuiitit ovat nenän sivuonteloiden tulehduksia, joissa taudinaiheuttajana on sieni. Niiden taudinkuva vaihtelee tavanomaisen sinuiitin kaltaisista erittäin vakaviin, joskus nopeastikin eteneviin invasiivisiin muotoihin. Sienisinuiittien diagnosointiin liittyy useita haasteita. Erityisesti vakavissa sienisinuiittimuodoissa voi diagnoosin ja hoidon aloituksen viivästyminen heikentää potilaan ennustetta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, saattaisiko joillain bakteereilla olla yhteys sienten esiintymiseen sinuiiteissa. Tällöin näiden bakteerien kohdalla voisi jo lähtökohtaisesti osata herkemmin epäillä sienisinuiitin mahdollisuutta, mikä voisi jouduttaa sienisinuiittidiagnoosiin pääsemistä ja asianmukaisen hoidon aloittamista. Tutkimuksen aineistona on 142 potilasta, joiden sivuontelonäytteiden laboratoriovastauksissa on yhtenä löydöksenä ollut sieni. Taulukoihin kootuista vastauksista selvitettiin sieni- ja bakteerilöydökset ja niiden jakautuminen potilaan mediaani-iän mukaan. Lisäksi koottiin vertailua varten yhteen yleisimmät sienilöydökset ja niiden kanssa esiintyneet bakteerit. Sienilöydöksistä suurin osa oli määritelty jonkinlaisiksi rihmasieniksi. Tarkemmin määritellyistä sienistä valtaosa oli aspergilluksia (nuijahomeita). Vastauksia tarkasteltaessa osoittautui natiivitutkimus sieniviljelyä selvästi herkemmäksi sienen havaitsemisessa. Aineiston bakteerilöydökset osoittautuivat enimmäkseen sekakasvuksi. Yleisimpiä bakteerilöydöksiä olivat stafylokokit (erityisesti Staphylococcus aureus), streptokokit ja hemofilukset (erityisesti Haemophilus influenzae) sekä sekalaiset enterobakteerit ja anaerobiset bakteerit. Tämän tutkielman aineiston perusteella ei löytynyt sellaisia bakteereita, jotka yksiselitteisesti viittaisivat sienisinuiitin mahdollisuuteen. Yleisimmät bakteerilöydökset olivat samoja, joita löytyy muistakin sinuiittimuodoista ja myös terveistä sivuonteloista. Tietyt bakteerit, kuten hemofilukset, saattavat kuitenkin olla yleisempiä sienisinuiittien yhteydessä. Aiempaa tutkimusta aiheesta on vähän, ja tämän tutkielman aineistolla tällaista vertailua ei voi luotettavasti tehdä.
-
(2018)Yhteyksiä sisäilman heikon laadun ja terveyshaitan välillä on tutkimuksissa havaittu runsaasti. Kuitenkin objektiivisia rakennusteknisiä havaintoja on varsinkin kouluja koskevassa tutkimuksessa käytetty vasta niukasti. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa rakennusten kunnon ja niiden käyttäjien kokeman oireilun yhteyttä 21 helsinkiläisessä peruskoulussa. Rakennusasiantuntijat määrittivät koulurakennusten kunnon arvioiden rakennusteknisinä muuttujina esimerkiksi ilmanvaihtopuutteita, pinnoite- ja kosteusvauriota sekä lämpöolosuhteita. Ala- ja yläkoulun oppilaat sekä alakoululaisten huoltajat vastasivat sisäilmakyselyyn, jossa kartoitettiin lapsen ja nuoren oireilua sekä myös laajemmin terveydentilaa. Oppilaita tutkimuksessa oli 7 470 ja vanhempia 5 673. Alakoululaisten vastausprosentti oli 70 % ja yläkoululaisten 52 %. Vanhemmista 36 % vastasi. Kosteusvaurio tai ilmayhteys kosteusvauriosta oli yhteydessä sekä yläkoululaisten itsensä että alakoululaisten vanhempien lapsillaan raportoimaan hengitystieoireiluun sekä tuki- ja liikuntaelinoireiluun. Puutteellisella ilmanvaihdolla ja lämpöolosuhteilla havaittiin vastaavat yhteydet oiresummiin yläkoululaisten tuki- ja liikuntaelinoireilua lukuunottamatta. Muu kuin homeeksi tunnistettava, esimerkiksi viemärinhaju tai kemikaaliemissiota indikoiva tuoksu oli yhteydessä yläkoululaisten hengitys- ja alahengitystieoireiluun. Alakoululaisten oireilu oli vain niukasti yhteydessä muuttujiin, joskin nuorimmilla vastaajilla oli huomattavia vaikeuksia täyttää sisäilmakyselyä. Yhteyksillä ei havaittu selkeää annos-vaste-suhdetta. Kuitulähteillä tai muilla epäpuhtauksilla ei ollut yhteyksiä oireiluun. Tulokset tukevat aiempia havaintoja kosteusvaurion ja kemikaaliemission terveyshaitoista. Tulokset korostavat hyvän sisäilmaston merkitystä myös kouluissa. Tuki- ja liikuntaelinoireilun osalta tulokset vahvistavat myös kirjallisuudessa todettua lisätutkimuksen tarvetta. Lisäksi rakennusteknisten muuttujien keskinäisiä korrelatiivisia ja kausaalisia suhteita tulisi tutkia lisää.
Now showing items 1-3 of 3