Browsing by Subject "GABA A"

Osa keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä on riippuvuutta aiheuttavia ja päihteinä käytettyjä. Tämä on olennaista huomioida jo ennen uusien lääkkeiden markkinoille tuloa. Lisäksi on tärkeää yrittää ymmärtää yhä paremmin jo käytössä olevien, mutta väärinkäytettyjen lääkkeiden toimintaa. Erityisesti Yhdysvaltojen tämänhetkinen opioidiepidemia on nostanut esille tällä hetkellä käytössä olevien opioidien haittavaikutukset. Lääkkeen riippuvuuspotentiaalia voidaan mitata monilla eri tavoin. Ehdollistettu paikkahakuisuus (CPP) mittaa tutkittavan aineen palkitsevia ominaisuuksia ja perustuu klassiseen ehdollistumiseen. Menetelmä on hyvin vakiintunut ja soveltuu käytettäväksi eri eläinlajeilla. Menetelmää ei kuitenkaan ole validoitu ihmisillä, ja on syytä huomata, että todellisuudessa ehdollistumistapahtumat voivat olla monimutkaisempia. Tarkastelen tutkielmassani keskushermostoon vaikuttavan lääkeainekandidaatti ganaxolonen väärinkäyttöpotentiaalia ehdollistetun paikkahakuisuuden avulla. Tutkimuksessa käytettiin poistogeenisiä hiiriä, joilta puuttuu toimiva GABAA –reseptorin δ-alayksikkö, sekä villityypin hiiriä. Paikkahakuisuuden sijaan ganaxolonen havaittiin aiheuttavan paikka-aversiota villityypin hiirillä, mutta ei poistogeenisillä hiirillä. Täten vaikuttaa siltä, että lääkkeellä ei luultavasti ole väärinkäyttöpotentiaalia. Lisäksi tutkin samanlaisilla hiirillä morfiinin vaikutusta kivuntuntemiseen. Tässä tutkimuksessa havaitsin, että kyseiset poistogeeniset hiiret olivat herkempiä morfiinin kipua vähentävälle vaikutukselle kokeessa, joka mittaa kipureaktioita spinaalitasolla, mutta supraspinaalireaktioita mittaavassa kokeessa eroa ei havaittu. Lisäksi poistogeenisillä hiirillä ei havaittu paikkahakuisuutta morfiinin suhteen. Tätä tietoa voidaan mahdollisesti myöhemmin hyödyntää kehitettäessä tehokkaampia kipulääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä, joilla olisi pienempi riippuvuuspotentiaali.