Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "IBD"

Sort by: Order: Results:

  • Vitikainen, Krista (2017)
    Patients with inflammatory bowel disease (IBD) are at increased risk for developing symptomatic Clostridium difficile infection (CDI) with worse clinical outcomes, including mortality, as compared with the general population. IBD-patients are also more susceptible to have recurrences of CDI. At present, predisposing factors for CDI in IBD-patients are poorly established. To characterize IBD-related CDI, a retrospective cohort from HUS register was gathered. Patient characteristics were compared with two control groups: IBD-patients with CDI and CDI-patients. According to our results, there was no statistically significant difference in mortality rate between IBD- and CDI-patients in contrary to previous reports. We detected corticosteroid consumption in IBD patients with CDI to be greater than in patient with IBD alone. It could be considered as a risk factor for CDI. Clarifying risk factors for CDI could lead to better understanding of optimal treatment for CDI in IBD patients.
  • Mattila, Ninni (2015)
    Glukokortikoidit ovat steroidihormoneja, jotka säätelevät laajalti elimistön monia fysiologisia tapahtumia. Ne ovat keskeisiä myös tulehduksien ja autoimmuunisairauksien lääkehoidossa. Lisämunuaisia on perinteisesti pidetty elimistön ainoana glukokortikoidien tuottajana, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat niiden synteesiä tapahtuvan myös paikallisesti mm. ruuansulatuskanavassa – eniten ohutsuolessa – sekä kateenkorvassa, ihossa, keuhkoissa, verisuonissa ja keskushermostossa. Suoliston glukokortikoidituoton säätely eroaa merkittävästi lisämunuaisissa tapahtuvasta. Suoliston tuottamat glukokortikoidit säätelevät paikallista immuunipuolustusta ja tulehdusreaktiota, millä saattaa olla yhteys tulehduksellisten suolistosairauksien, kuten Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolentulehduksen, patologisiin mekanismeihin. Glukokortikoidit saattavat vaikuttaa myös paksusuolen syövän kehitykseen. Tutkimusryhmämme selvitti koe-eläimillä (hiiri) kortikosteronituottoa ruuansulatuskanavan eri osissa jatkotutkimuksia varten.
  • Niemi, Katri (2016)
    In this retrospective study 27 patients with PSC and concurrent IBD were depicted from hospital files. 81 controls were also chosen. Information on colonoscopy findings, histology, surgery, medication, overall patient well-being and growth was collected from patients files. The aim of this study was to observe how IBD develops in the presence of PSC, AIH and PSC-AIH. In this study we found that AILD-IBD patients seemed to have a milder disease course regarding IBD. Colonoscopy findings suggested a slightly more aggressive disease course in controls. AILD-IBD patients had less histologic inflammation, no adenocarcinoma was discovered and underwent less bowel surgery than controls. However, AILD-IBD patients received more J-pouches but suffered less from pouchitis and recurring pouchitis. TNF-alfa inhibitor and AZA/MTX use was higher in the control group. Growth delay occurred in both groups, but was more common in CD patients in the control group.
  • Tuutti, Laura (2021)
    Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet, eli Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, ovat perinteisesti olleet nuorten ihmisten sairauksia. Viime aikoina tieteellisessä yhteisössä ja kliinisessä työssä on kuitenkin havaittu taudin puhkeamisen yleistyneen myös vanhemmalla iällä. Ensimmäiset tutkimukset aihepiiristä ehdottivat vanhuksilla lievempää taudinkuvaa, mutta tuoreimpien meta-analyysien mukaan taudinkuva on vähintään yhtä vakava kuin nuoremmilla. Uudet biologiset lääkehoidot ovat merkittävästi tehostaneet sairauksien hoitoa, mutta tutkimustulokset lääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta vanhusväestöllä ovat hyvin vähäisiä. Tehokkaampien eli immunomoduloivien ja biologisten lääkkeiden käyttö vanhemmissa ikäryhmissä on ollut selvästi nuorempia vähäisempää, mutta tutkimuksissa vanhuksilla sairauden on yhtä usein tai jopa useammin todettu johtavan leikkaukseen ja sairaalahoitoon leikkauskomplikaatioiden ollessa vanhusväestöllä korostuneempia ja vakavampia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarjota suomalaiseen väestöön perustuvaa tietoa vanhuusiällä puhjenneiden tulehduksellisten suolistosairauksien diagnostiikasta, taudinkulusta sekä käytettyjen hoitomuotojen eroista ja yhtäläisyyksistä nuorempaan väestöön verrattuna. Tutkimuksessa havaittiin Suomessa diagnostiikan olevan tehokasta, sillä diagnoosiviive ei vanhusväestöllä ollut nuoria pidempi. Tauti oli diagnoosihetkellä ikäryhmien välillä pitkälti samanlainen laboratorioparametreihin ja taudin vakavuusluokitukseen perustuen. Vanhuksilla Crohnin taudissa suoliston ulkopuolisia oireita oli nuoria ikäryhmiä vähemmän ja haavaisessa koliitissa ripulia todettiin vanhemmilla nuoria harvemmin. Ensilinjan hoito oli ikäryhmien välillä pitkälti samankaltaista. Seurannassa sairaalahoitojen määrässä tai kestossa ei havaittu eroja, mutta Crohnin taudissa vanhusväestöllä tauti johti leikkaukseen selvästi useammin. Kortikosteroidien ja 5-ASA valmisteiden käyttö oli yhtäläistä, mutta vanhusväestössä käytettiin selvästi vähemmän immunomoduloivia sekä biologisia lääkkeitä.