Browsing by Subject "Quality of Life"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)CRPS:n, kuten muidenkin kroonisten kipuoireyhtymien, tiedetään huonontavan elämänlaatua. CRPS-potilailla esiintyy usein psyykkisiä oireita kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Toisin kuin aiemmin on luultu, psyykkisten tekijöiden ei ole osoitettu olevan osallisina CRPS:n synnyssä, mutta ne saattavat kuitenkin fysiologisten mekanismien ja käyttäytymismallien kautta vaikuttaa potilaiden kokemiin oireisiin. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin 22 CRPS tyyppi I -potilaan elämänlaatua ja sen yhteyttä masentuneisuuteen, kivun hyväksymiseen sekä kipuun liittyviin pelko- ja ahdistusreaktioihin käyttäen 15D-elämänlaatumittaria sekä BDI-II, CPAQ ja PASS 20 -kyselyitä. 15D-mittarin perusteella CRPS-potilailla on tilastollisesti merkitsevästi huonontunut elämänlaatu verrattuna terveiden vertailuryhmään (p<0,01). Vaikeammat psykiatriset oireet vaikuttavat myös olevan yhteydessä huonompaan elämänlaatuun tutkituilta osin. Tulosten perusteella CRPS-potilaiden psyykkisten tekijöiden huomioiminen hoidossa voi olla tärkeää elämänlaadun kannalta.
-
(2018)Perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi on suomalaiseen tautiperimään kuuluva systeeminen sairaus, joka aiheutuu pistemutaatiosta gelsoliinia koodaavassa geenissä. Tauti ilmenee tyypillisimmin aikuisiällä silmä-, iho- ja hermo-oirein muuttaen erityisesti sekä kasvojen ulkonäköä että toimintoja, joita perinteisesti oireenmukaisesti hoidetaan plastiikkakirurgisin toimenpitein. Ihon löysyys, etenevä kasvohermohalvaus sekä muut gelsoliinimutaation aiheuttamat poikkeavuudet, kuten taipumus postoperatiivisiin vuotoihin, asettavat kuitenkin haasteita sekä plastiikkakirurgisten toimenpiteiden toteutukselle että saavutettujen leikkaustulosten pysyvyydelle. Parantavan hoidon toistaiseksi puuttuessa terveyteen liittyvän elämänlaadun optimoiminen on etusijalla. Tauti ilmenee näkyvimmin kasvoissa, minkä lisäksi esiintyy lievempiä systeemisiä manifestaatioita, kuten rytmihäiriöitä, munuaisvaurioita sekä raajojen perifeeristä neuropatiaa. Taudin vaikutusta elämänlaatuun ei ole systemaattisesti aiemmin tutkittu. Tutkimuksen aineistona toimi 23 perinnöllistä gelsoliiniamyloidoosia sairastavaa potilasta, joille tehtiin plastiikkakirurgisia leikkauksia Helsingin Yliopiston plastiikkakirurgisessa yksikössä aikavälillä 12/2004-10/2010. Seurannan päätteeksi vuonna 2015 he täyttivät 15D-lomakkeen, joka on validoitu geneerinen, laajasti käytetty suomenkielellä saatava terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari. Mittarin suomalaiset väestöarvot ovat saatavilla Terveys-2011 -tutkimuksen perusraportista. Havaitsimme, että perinnöllistä gelsoliiniamyloidoosia sairastavien potilaiden elämänlaatu on tilastollisesti merkitsevästi alentunut verrattuna suomalaiseen väestöön. 15D-intrumentti osoittautui olevan herkkä havaitsemaan perinnöllistä gelsoliiniamyloidoosia sairastavien potilaiden tyypilliset terveysongelmat, ja kaikki potilaat palauttivat kyselylomakkeen täydellisin merkinnöin. Täten lomake osoittautui käyttökelpoiseksi työkaluksi gelsoliiniamyloidoosi-potilaiden terveyteen liittyvän elämänlaadun tutkimisessa. Terveydenhuollon vaikuttavuuden keskeiseksi mittariksi on noussut terveyteen liittyvä elämänlaatu. 15D-instrumentin on osoitettu olevan sensitiivinen muutoksille, joten nyt kun olemme osoittaneet 15D-instrumentin olevan soveltuva perinnöllistä gelsoliiniamyloidoosia sairastavilla potilailla, aikomuksena on sen avulla tutkia plastiikkakirurgisen hoidon vaikuttavuutta tässä sairaudessa.
Now showing items 1-2 of 2