Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Questionnaire"

Sort by: Order: Results:

  • Lebedeva, Valeria (2023)
    Diabetes on yleinen krooninen sairaus, jota sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista. Diabeettinen neuropatia eli diabeteksen aiheuttama hermoston vaurio on yleinen diabeteksen lisätauti. Elämänsä aikana noin puolet diabetesta sairastavista potilaista sairastuu diabeettiseen neuropatiaan, lisäksi noin viidennes kehittää kivuliaan diabeettisen neuropatian. Diabeettisen neuropatian oireet ovat moninaisia. Keskeisessä roolissa ovat yleensä ensimmäisenä ilmenevät erilaiset tuntohäiriöt, joiden arvioiminen on hankalaa ilman potilaiden omakohtaista palautetta. Diagnoosin asettamisen ja oirekuvaston arvioimisen helpottamiseksi on tämän vuoksi kehitetty lukuisia tutkittavien itsensä täytettäviä kyselylomakkeita. Kirjallisuushaun ja -katsauksen avulla selvitettiin, mitä diabeettisen perifeerisen neuropatian aineistossa validoituja, tutkittavien itse täyttämiä kyselylomakkeita on käytössä. Tuloksista valikoitiin mukaan ainoastaan kokonaan diabetespotilasaineistossa validoitujen kyselylomakkeiden alkuperäistutkimukset, sekä tässä aineistossa myöhemmin validoidut kyselylomakkeet. Lääkärin kliinistä tutkimusta sisältävät kyselylomakkeet sekä elämänlaadun arvioon keskittyvät kyselylomakkeet jätettiin katsauksen ulkopuolelle. Neljä perifeerisessä diabeettisessa neuropatiassa ja neljä kivuliaassa perifeerisessä diabeettisessa neuropatiassa käytössä olevaa kyselylomaketta täytti määritellyt vaatimukset. Kyselylomakkeiden validointitutkimuksista pyrittiin selvittämään, miten hyvin kehityksessä on otettu huomioon lomakkeen luotettavuuden, pätevyyden ja muutosherkkyyden varmistaminen; minkälainen diabetespotilasaineisto on kyseessä, ja mitä lomakkeen herkkyydeksi ja tarkkuudeksi ilmoitetaan. Tutkimuksessa ilmenneitä kyselylomakkeiden vahvuuksia ovat yksinkertaisuus, helppokäyttöisyys eri terveydenhuoltoammattilaisten vastaanotoilla, sekä käyttö epidemiologisissa tutkimuksissa. Heikkouksina lomakkeissa esiintyy erilaisia vääristymiä, eivätkä ne tunnista 10–20 % tautitapauksista. Kyselylomakkeet kuitenkin auttavat tunnistamaan lisätutkimusten tarpeessa olevat potilaat.
  • Niemenmaa, Arri (2018)
    Tausta Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Helsingin kaupungilla ikääntyneitä potilaita laitosolosuhteissa hoitavan henkilökunnan koulutusta, resursseja sekä asenteita potilaidensa suunterveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Vastaavia tutkimuksia on tehty aiemmin muualla, ja näiden konsensus on ollut, että hoitava henkilökunta saa koulutusta suuterveyteen liittyvissä asioissa vaihtelevasti ja että henkilökunnan kouluttamisella myös heidän hoidossa olevien henkilöiden suuterveys paranee. Menetelmät Tutkimus suoritettiin syksyllä 2013 jakamalla yhteensä 300 kyselylomaketta kolmen eri Helsingissä sijaitsevan geriatrisen hoitolaitoksen henkilökunnan edustajille. Kysely jaettiin kaikille henkilökunnan jäsenille ja palautettiin hoitoloittain anonyyminä. Kaavakkeessa kysyttiin asioita vastaajan taustoista, ja siinä oli 20 monivalintakysymystä liittyen potilaiden suunterveydenhoitoon. Tulokset Vastauksia palautettiin 180 kappaletta (60 %) hoitoloihin, josta ne toimitettiin yliopistolle. Tässä tutkielmassa käsiteltäväksi valittiin henkilökunnan koulutukseen, työpaikkojen resursseihin ja käytäntöihin sekä henkilökunnan asenteisiin liittyviä kysymyksiä. 66,3 % vastanneista kertoi saaneensa koulutusta asiakkaiden suun terveyden hoidossa, ja vastaava osuus, 66,1 %, toivoi aiheesta vielä lisäkoulutusta. Mielestään riittävät välineet oli käytettävissä 65,9 %:lla vastanneista. 63,3 % vastanneista piti suun terveyttä tärkeänä yleisterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Vain 2,9 % vastanneista potilaan suun puhdistaminen kuului päivittäisiin työtehtäviin. Pohdinta Hoitava henkilökunta pääasiassa mieltää suun terveyden tärkeäksi osaksi yleisterveyttä ja hyvinvointia. Koulutusta aiheesta on saatu, mutta yhtälailla sitä toivotaan saatavan lisää. Täydentävä koulutus olisi tarkoituksenmukaista järjestää kyseisissä hoitolaitoksissa, jossa resurssit ja olosuhteet ovat samat kuin hoitotyön arjessa.