Browsing by Subject "SAD"

Tavoitteet. Sosiaalinen ahdistus ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat yksi merkittävimmistä lapsuus- ja nuoruusiässä tavattavista mielenterveyden häiriöistä. Aiemmissa tutkimuksissa sosiaalisen ahdistuksen taustalta on voitu tunnistaa myös vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä. Tässä tutkielmassa pyrittiin lisäämään tietoa vanhemmuuden ja sosiaalisen ahdistuksen yhteydestä tarkastelemalla, onko vanhemmalta mitattu aikuisuuden kiintymyssuhde yhteydessä lapsen sosiaaliseen ahdistukseen. Tutkielmassa tarkasteltiin erikseen äidin ja isän kiintymyssuhteen yhteyttä, sekä mahdollisia sukupuolieroja kiintymyssuhteen ja sosiaalisen ahdistuksen välillä. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty otos oli osa Glycyrrhizin in Licorice (GLAKU) –seurantatutkimukseen osallistuneista lapsista vanhempineen. Otos koostui yhteensä 208 lapsesta, joilta lapsen osalta oli arvioitu sosiaaliseen ahdistukseen liittyvää oireilua 11–12 vuotiaana, ja toisen tai kummankin vanhemman osalta aikuisuuden kiintymyssuhdetta lapsen ollessa n. 5,5 –vuotias. Sosiaalisen ahdistuksen arviointiin käytettiin Social Phobia & Anxiety Inventory for Children –itsearviointikyselyä (SPAI-C), ja aikuisuuden kiintymyssuhteen arviointiin Experiences in Close Relationships –kyselyä (ECR). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tarkastelun kohteina olleiden tekijöiden väliltä. Vanhemman arvioidun kiintymyssuhdetyypin ja lapsen sosiaalisen ahdistuksen välillä ei ollut havaittavissa yhteyttä kummankaan vanhemman osalta, tai tarkasteltaessa erikseen tyttöjä ja poikia. Tulosten perusteella vanhemman kiintymyssuhdetyypillä ei ole suoraa vaikutusta lapsen sosiaaliseen ahdistukseen 11–12 vuoden iässä, vaikka vanhemmuuden ja sosiaalisen ahdistuksen välillä yhteyksiä on voitu aiemmissa tutkimuksissa havaita. Yksi mahdollinen selittäjä tälle voi olla kiintymyssuhdetyyppien epätarkkuus suhteessa vanhemman käyttäytymiseen. Yhteyden löytyminen olisi voinut vaatia tarkempaa tietoa siitä, millä tavoin tietty kiintymyssuhde ilmenee vanhemman käyttäytymisessä varsinkin verraten uusissa sosiaalisissa tilanteissa.