Browsing by Subject "Ulcerative colitis"

Biologisten lääkkeiden, erityisesti TNF-alfa-salpaajien, käyttöönotto ja käytön yleistyminen ovat olleet suurimpia edistyksellisiä muutoksia tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa viimeisen vuosikymmenen aikana. Haavaisen koliitin hoidossa käytettävät biologiset lääkkeet ovat tehokkaita remission aikaansaamisessa sekä ylläpidossa ja niiden on osoitettu vähentävän sairaalahoidon tarvetta. Vaikka leikkaushoidon tarve haavaisessa koliitissa on pienentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana lääkehoidon kehittyessä, on sen rooli yhä merkittävä. On yllättävää, että biologisten lääkkeiden lisääntyneen käytön vaikutus leikkaushoidon tarpeeseen on yhä epäselvä ja tutkimustulokset ristiriitaisia. Tärkeimmät leikkausindikaatiot haavaisessa koliitissa ovat lääkehoidolle reagoimaton tauti, paksusuolen dysplasia ja kolorektaalisyöpä. Biologisten lääkkeiden vaikutuksesta haavaisen koliitin leikkausindikaatioihin on niukasti tutkimustietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää biologisten lääkkeiden vaikutuksia leikkausmääriin ja -indikaatioihin haavaisessa koliitissa. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti vertailemalla kahta potilaskohorttia, jotka koostuivat kirurgisesti HYKS:ssa vuosina 2005-2007 (n=129) ja 2014-2016 (n=133) hoidetuista haavaista koliittia sairastavista potilaista. Biologista lääkehoitoa, pääasiassa TNF-alfa-salpaajia, leikkaushoitoa edeltävästi saaneiden potilaiden määrä oli noussut merkittävästi, 2.3%:sta 18.8%:iin. Taudin esiintyvyys oli lisääntynyt ja näin ollen leikkausten määrä suhteessa tautia sairastaviin oli pienentynyt huomattavasti: vuosina 2005-2007 leikkausmäärä oli 8.6/1.000 potilasvuotta ja vuosina 2014-2016 5.1/1.000 potilasvuotta, p<0.001. Leikkausindikaatioissa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia. Tärkeimmät leikkausindikaatiot vuosina 2005-2007 ja 2014-2016 olivat seuraavat: lääkehoidolle reagoimaton tauti (79.4% ja 79.1%), dysplasia (16.3% ja 12.8%) sekä kolorektaalisyöpä (4.7% ja 4.5%). Päivystysleikkausten osuus pysyi muuttumattomana, kattaen 8.5% ja 9.8% kaikista leikkauksista. Tutkimuksemme vahvistaa käsitystä siitä, että biologiset lääkkeet näyttävät olevan tehokkaita vähentämään leikkaushoidon tarvetta haavaista koliittia sairastavilla potilailla. Leikkausindikaatioissa ei kuitenkaan ole tapahtunut muutoksia, ja nykyisille lääkehoidon vaihtoehdoille reagoimaton tauti on merkittävin indikaatio leikkaushoidolle. Leikkaushoitoa edeltävä biologisten lääkkeiden käytön lisääntyminen tutkimusjaksojemme välillä kertoo, että huomattava osa biologisilla lääkkeillä hoidettavista potilaista ei saa vastetta hoidolle, vaste on riittämätön tai se hiipuu. Hoidon optimointia ja kustannuksia sekä potilaan elämänlaatua ajatellen olisi hyödyllistä pystyä tunnistamaan ennalta biologisista lääkkeistä parhaiten hyötyvät potilaat.