Browsing by Subject "avusteinen kommunikointi"

Tausta ja tavoitteet. Puhevammaiset henkilöt käyttävät usein kommunikoinnin apuvälineitä arjen kommunikoinnissaan. Nykyiset kommunikoinnin apuvälineet mahdollistavat kommunikoinnin, mutta niiden avulla voi olla haastavaa osallistua arjen vuorovaikutustilanteisiin. Teknologinen kehitys on mahdollistanut uudenlaisten apuvälineteknologioiden kehittämisen. Kehitteillä on esimerkiksi puettavia kommunikoinnin apuvälineitä, niin sanottuja älyvaatteita. Uusien kommunikoinnin apuvälineiden kehittäminen on tarpeen, jotta puhevammaisilla henkilöillä on mahdollisuus kouluttautua, tehdä töitä, muodostaa sosiaalisia suhteita ja osallistua tärkeisiin aktiviteetteihin. Puhevammaisten henkilöiden kommunikointitarpeet ovat viime vuosikymmenten teknologisen kehityksen ja digitalisaation myötä laajentuneet verkkovälitteiseen vuorovaikutukseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä puhevammaisten nuorten nykyisten kommunikoinnin apuvälineiden käytettävyydestä ja viestintäteknologian käytöstä. Tutkielma avaa myös puhevammaisten nuorten näkemyksiä älyvaatteen käyttömahdollisuuksista kommunikoinnin tukena. Tutkittavat ja menetelmä. Tutkielman aineisto kerättiin järjestämällä ideointityöpaja, johon osallistui kolme puhevammaista nuorta. Ideointityöpaja toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, jonka avulla tulokset ryhmiteltiin kolmeen teemaan: kommunikointi nuorten arjessa, nuorten suhde viestintäteknologian käyttöön ja nuorten näkemykset älyvaatteen käyttömahdollisuuksista kommunikoinnin tukena. Tulokset. Ideointityöpajaan osallistuneet puhevammaiset nuoret olivat pääosin tyytyväisiä nykyisiin kommunikoinnin apuvälineisiinsä. Nuorten kokemat rajoitteet apuvälineen käytössä vastasivat aikaisempia tutkimustuloksia aiheesta. Kommunikoinnin apuvälineen käytettävyys erilaisten viestintäsovellusten kanssa, toiminnallisissa harrastuksissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa vaikuttivat heidän osallistumiseensa arjessa. Ideointityöpajaan osallistuneet puhevammaiset nuoret olivat taitavia ja monipuolisia teknologian käyttäjiä. Kiinnostus teknologian mahdollisuuksia ja kehitystä kohtaan vaihteli kuitenkin osallistujien välillä, osallistujista yksi käytti viestintäteknologiaa vähäisemmissä määrin. Teknologian ja viestintäteknologian merkitys näyttäytyi nuorten arjessa erittäin tärkeänä, ja side viestintäteknologiaan arjen mahdollistajana oli voimakas. Älyvaatteen toimintaidea herätti nuorissa jonkin verran varautuneisuutta, nuoret kyseenalaistivat sen tarvetta ja yksi osallistujista ilmaisi huolta esimerkiksi tahattomien liikkeiden aiheuttamista vahinkoviesteistä. Nuoret suhtautuivat toisaalta uteliaasti älyvaatteen käyttömahdollisuuksiin erilaisissa toiminnallisissa harrastuksissa ja mahdollisuuteen ideoida ja olla mukana kehittämässä uusia kommunikoinnin apuvälineitä. Johtopäätökset. Osallistamalla teknisesti taitavia puhevammaisia henkilöitä kommunikoinnin apuvälineiden suunnitteluun on mahdollista kehittää apuvälineitä, jotka tukevat yhä paremmin puhevammaisten henkilöiden moninaisia kommunikointitarpeita. Tulevaisuudessa kommunikoinnin apuvälineiden kehitystyössä tulisi hyödyntää puhevammaisten runsasta kokemustietoa osana moniammatillista kehitystyötä, jotta uudet kehitettävät apuvälineet vastaisivat yhä paremmin puhevammaisten henkilöiden tarpeita, ja jotta apuvälineissä voitaisiin hyödyntää uusimpien teknologioiden mahdollisuuksia ja apuvälineiden hylkäämisaste pienenisi.