Browsing by Subject "bacteremia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Staphylococcus aureus on bakteeri, joka voi aiheuttaa vakavia bakteremioita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, parantaako infektiotautien erikoislääkärin kirjallinen konsultaatio potilaan pitkän aikavälin ennustetta metisilliinille herkän Staphylococcus aureuksen (MS-SA) aiheuttamassa bakteremiassa verrattuna infektiolääkärin puhelinkonsultaatioon tai konsultaation puutteeseen. Aiemmin on osoitettu, että infektiolääkärin kirjallinen konsultaatio parantaa potilaan lyhyen aikavälin ennustetta, mutta pidemmän aikavälin seurantatutkimuksia tästä ei ole saatavilla. Tutkimuksessa seurattiin 10 vuoden ajan sairaskertomuksista ja väestörekisteristä HUS-alueen potilaita vuosilta 1999-2002 ja 2006-2007, jotka olivat sairastaneet MS-SA -bakteremian. Potilaita oli yhteensä 440. Potilaat, jotka kuolivat ensimmäisen 90 päivän aikana (73) poissuljettiin, jotta tapaukset eivät sekoittaisi pitkän aikavälin tuloksia. Infektio hoidettiin infektiolääkärin kirjallisen konsultaation ohjein 304 potilaalla (83%) ja epävirallisella konsultaatiolla tai ilman konsultaatiota 63 potilaalla (17%). Potilaille, jotka saivat infektiolääkärin kirjallisen konsultaation, tehtiin muun muassa enemmän radiologisia tutkimuksia ja heidän infektiotaan hoidettiin useammin kapeakirjoisella penisilliinillä sekä rifampisiinilla ja harvemmin kefalosporiineilla, vankomysiinillä, klindamysiinillä ja karbapeneemeillä verrattuna kontrolliryhmään. Tutkimuksessa selvisi, että infektiolääkärin kirjallinen konsultaatio paransi potilaan ennustetta vielä 1, 3 ja 10 vuoden kohdalla verrattuna epäviralliseen konsultaatioon tai ilman konsultaatiota hoidettuihin potilaisiin. 1 ja 3 vuoden kohdalla kirjallisen konsultaation saaneilla potilailla riski menehtyä oli 4-5 kertaa pienempi ja 10 vuoden kohdalla riski oli 2 kertaa pienempi kuin verrokeilla. Kirjallinen konsultaatio vähensi myös uuden bakteremian riskiä 10 vuoden seurantajakson aikana: 1 ja 3 vuoden kohdalla riski oli 3 kertaa pienempi ja 10 vuoden kohdalla 2 kertaa pienempi kuin verrokeilla.
-
(2023)Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat ylimääräistä sairastavuutta ja inhimillistä kärsimystä – sekä pitkittyneiden hoitojaksojen kautta myös huomattavia lisäkustannuksia. Yksi keskeinen, mutta vähäisemmälle huomiolle jäänyt, hoitoon liittyvien infektioiden lähde on perifeerinen kanyyli. Perifeeriseen kanyyliin liittyvä veriviljelypositiivinen infektio (PVC-BSI) vaatii pitkiä mikrobilääkehoitoja ja siihen liittyy hoidosta huolimatta korkea kuolleisuus. Verenkiertoon päästessään ja siellä lisääntyessään mikrobi voi aiheuttaa vaikean yleisinfektion, joka johtaa pahimmillaan potilaan menehtymiseen. Taudinaiheuttajista merkittävimpiä ovat Staphylococcus Aureus sekä koagulaasinegatiiviset stafylokokit. Verisuonikatetriperäinen infektio voi olla lähtöisin joko keskuslaskimokatetrista tai perifeerisestä verisuonikatetrista. Näiden kansallisen tason ilmaantuvuudesta Suomessa ei juurikaan ole tutkimustietoa. Tunnistettuja riskitekijöitä hoitoon liittyville infektioille ovat muun muassa potilaan ikä, miessukupuoli, monisairastavuus, sekä hoitojakson pitkittyminen. Perifeerisen kanyylin aiheuttamien infektioiden torjunnassa korostuvat perusasiat kuten käsihygieniasta huolehtiminen ja verisuonikatetrin tyven tarkkailu kliinisten infektion merkkien varalta. Tämä syventävä tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä oman tutkimusaineiston esittelystä ja analysoinnista. Peijaksen sairaalasta kerätyssä tutkimusaineistossa todettiin 2019–2022 vuosittain keskimäärin 64 hoitoon liittyvää veriviljelypositiivista infektiota. Lisäksi vuonna 2021 todettiin 12 ja vuonna 2022 vastaavasti 8 perifeeriseen kanyyliin liittyvää veriviljelypositiivista infektiota. Vuoden 2021 jälkeen aloitetuilla torjuntatoimilla vähennettiin infektioiden määrää nopeasti ja tehokkaasti, mutta pitkän aikavälin vaikutuksista ei voida tehdä johtopäätöksiä.
Now showing items 1-2 of 2