Browsing by Subject "bacteriosins"

Tausta: Antibioottiresistenssi on yksi suurimmista globaaleista terveydenhuollon ongelmista. Antibioottien tehon hiipuessa uusia bakteerimutaatioita vastaan, on bakteeri-infektioiden hoidosta jatkuvasti kehittynyt haastavampaa ja välillä jopa mahdotonta. Laajenevasta ongelmasta huolimatta ei uusia antibiootteja ole juurikaan onnistuttu kehittämään viimeisen vuosikymmenen aikana. Syynä tähän on nähty taloudellinen kannattamattomuus ja joustamaton lainsäädäntö yhdistettynä siihen, että tiede ei ole kyennyt löytämään uutta antibioottiluokkaa vuoden 1987 jälkeen kun lipopeptidit tulivat markkinoille. Menetelmät: Tutkielman menetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta, josta aiheen laajuuden vuoksi valikoitui kertova kirjallisuuskatsaus. Systemaattisessa katsauksessa olisi ollut riskinä ohittaa epähuomiossa jopa kokonaisia uusia lääkeluokkia. Katsauksen kirjallisuushaussa hyödynnettiin PubMed- ja Ovid Medline-tietokantoja. Tulokset: Useita uusia mahdollisia vaikutuskohteita antibiooteille on jo löydetty ja tutkimusta tehdään runsaasti niin lääketieteen kuin mikrobiologiankin alalla. Lupaavimpia löydöksiä kirjallisuudessa on raportoitu bakteriofagien, antimikrobisten peptidien ja kasviperäisten antimikrobisten valmisteiden käytöstä sekä bakteerien virulenssitekijöitä estävistä yhdisteistä. Useat näistä ovat olleet jo käytössä eläimillä, mutta ihmisille kliiniseen tutkimukseen asti on edennyt vain yksittäisiä. Johtopäätökset: Mahdollisia vastauksia antibioottiresistenssiin on tutkimuksissa löydetty, mutta kliinistä hyötyä näistä ei ole vielä pystytty saamaan johtuen lääkekehityksen byrokratiasta. Suurin potentiaali lähitulevaisuudessa tulee olemaan adjuvanttihoidoilla, jossa uusia mikrobilääkkeitä yhdistetään perinteisten antibioottien kanssa resistenssin ehkäisemiseksi. Vaaditaankin vielä runsaasti jatkotutkimusta ja globaalia yhteistyötä niin tutkimuksen kuin byrokratian osalta, jotta uusia mikrobilääkkeitä päästään hyödyntämään myös ihmisillä.