Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "extraction"

Sort by: Order: Results:

  • Leppänen, Eveliina (2017)
    Tutkielman tarkoituksena oli selvittää hammaskaarten ahtauden etiologisia tekijöitä, erilaisia arviointimenetelmiä sekä hoitovaihtoehtoja. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Katsaus pohjautuu pääasiassa tieteellisiin artikkeleihin, jotka on kerätty PubMed- ja Ovid Medline tietokannoista. Alan oppikirjoja on myös käytetty lähteenä. Hammaskaarten ahtaus voidaan määritellä hampaiden ja leukojen koon välisenä epäsuhtana. Pysyvässä hampaistossa A I luokan ahtaustila on kaikkein tavallisin purentavirhe ja eniten ahtautta esiintyy alahammaskaaren etualueella. Kirjallisuudessa on esitetty antropologiaan, genetiikkaan ja ympäristötekijöihin pohjautuvia teorioita ahtauden etiologisiksi tekijöiksi. Ahtauden arviointiin on kehitetty erilaisia menetelmiä käytettäväksi sekä tutkimustyössä että praktiikassa. Ahtauden vaikeusasteesta ja vaihdunta-vaiheesta riippuen ahtautta voidaan hoitaa tilaa säilyttämällä, approksimaalihionnoilla sekä laajentamalla kaaria ja/tai poistamalla pysyviä hampaita. Hoitomenetelmän valintaan vaikuttaa ahtauden määrän lisäksi potilaan inkisiivien asema, huulten jännittyneisyys, profiili ja leukojen kasvurotaation suunta. Ahtaus on varsin yleinen purentavirhe ja sitä esiintyy myös yhdessä muiden purentavirheiden kanssa. Ahtautta on tutkittu laajasti, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan hoitojen vaikutusten ja tehokkuuden edelleen arvioimiseksi.
  • Bertell, Julia (2016)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset viisaudenhampaat poistetaan suusta ensimmäiseksi ikävuosien 21 ja 24 välillä. Tutkimusaineisto on peräisin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä Helsingissä tehdystä, vuonna 2002 aloitetusta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden suun terveyden seurantatutkimuksesta. Lopullinen otoskoko koostui 192 tutkittavasta, joiden keski-ikä ensimmäisen tutkimuskäynnin aikaan oli 20,7 ja toisen käynnin aikaan 23,7 vuotta. Tutkittavista 79 % oli naisia ja 21 % miehiä. Suun terveydentila tutkittiin kliinisesti ensimmäisen ja neljännen opiskeluvuoden lopussa. Kaikista tutkittavista otettiin leukojen panoraamaröntgenkuva ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Viisaudenhampaiden puhkeamisaste rekisteröitiin seuraavasti: puuttuu/poistettu, puhkeamaton, tunnusteltavissa viereisen hampaan distaalipinnalta, osa okklusaalipintaa näkyvissä, koko okklusaalipinta näkyvissä, kruunu osittain näkyvissä ja kruunu kokonaan näkyvissä eli täysin puhjennut. Aineisto analysoitiin Excelillä. Ryhmien väliset erot testattiin Khiin neliö -testillä. Seurannan aikana tutkittavilta poistettiin yhteensä 27 % kaikista suussa olleista viisaudenhampaista, joista 48 % oli yläleuasta ja 52 % alaleuasta. Seurannan aikana naisilta poistettiin enemmän viisaudenhampaita kuin miehiltä (31 % vs. 14 %; P<0.01). Alaleuasta poistettiin enemmän osittain puhjenneita viisaudenhampaita kuin yläleuasta (69 % vs. 41 %; P<0.01). Yläleuasta poistettiin enemmän täysin puhjenneita viisaudenhampaita kuin alaleuasta (35 % vs. 6 %; P<0.01). Johtopäätöksenä todetaan, että osittain puhjenneita alaviisaudenhampaita poistettiin paljon 21 ja 24 ikävuoden välillä, sillä ne aiheuttivat tässä iässä mahdollisesti runsaasti hoidontarvetta ja että naiset hoidattivat aktiivisemmin viisaudenhampaitaan kuin miehet. (200 sanaa)
  • Kautto, Arja (2017)
    Viisaudenhampaat aiheuttavat monenlaisia ongelmia ja siksi niiden poisto koskettaa lähes jokaista suomalaista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viisaudenhampaiden poistoihin johtavien diagnoosien yleisyyttä, poistotapaa, potilaan ikää poistohetkellä ja sukupuolten välisiä eroja. Tutkimuksen aineistona oli Helsingin kaupungin terveyskeskuksen potilastietojärjestelmästä Efficasta aikaväliltä 1.1.2013 - 8.12.2014 viisaudenhampaiden poistoihin liittyvät tiedot: hampaan numero Dd.18, 28, 38, 48, ICD-10 tautiluokituksen mukainen poistodiagnoosi, EBA-alkuinen toimenpidekoodi, potilaan ikä poistohetkellä ja sukupuoli. Tutkimusaineisto koostui 8436 poistetusta viisaudenhampaasta (51 % miesten hampaita, ikähajonta 10-99 vuotta). Aineisto analysoitiin Excelissä. Ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin Khi toiseen -testillä. Yleisimmät poistodiagnoosit jakautuivat seuraaviin luokkiin: K05 Hampaiden kiinnityskudosten sairaudet (23 %), K04 Hammasytimen ja hampaan juuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet (20 %) sekä K02 Hammaskaries (18 %). Leikkaamalla poistettiin vain 27 % kaikista viisaudenhampaista, joista 81 % oli alaleuan hampaita ja joiden yleisimpänä poistodiagnoosina oli pitkäaikainen perikoroniitti (16 %). Yleisin poistoikä oli 20-29 vuotta (34 %). Miehiltä poistettiin viisaudenhampaita keskimäärin 38 vuoden ikäisenä ja naisilta 35,3-vuotiaina. Johtopäätöksenä todetaan, että viisaudenhampaita poistetaan terveyskeskuksessa yleisten biofilmisairauksien takia ja suurin osa tehdään tavanomaisina poistoina.