Browsing by Subject "hypoksis-iskeeminen enkefalopatia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Hypoxisk ischemisk encefalopati (HIE) orsakar både neonatal mortalitet och neurologisk morbiditet. Det är exempelvis en vanlig etiologi för infantilspasmer, andra senare förekommande fokala epilepsier och cerebral pares (CP). Trotts att flera riskfaktorer för epilepsi känns till, kan man inte ännu förutspå vilka individer som utvecklar epilepsi. Denna studie undersöker hur aEEG-bakgrundsåterhämtning och neonatala anfall hos patienter med perinatal HIE förutspår utvecklingen av epilepsi fram till 4-års åldern. Studien undersöker en populationsbaserad kohort på 85 nyfödda, med medelsvår eller svår HIE och vars aEEG påbörjades inom 12 timmar från födseln. I aEEG markerades elektrografiska anfall och bakgrundsaktiviteten graderades som inaktiv, burst-suppression och kontinuerlig med eller utan sömn-vakenhetscykler. Dessa parametrar jämfördes med de nyföddas utfall, vilka definierades som avliden, epilepsi, CP utan samtidig epilepsi och fördelaktigt utfall. Sex barn utvecklade epilepsi i uppföljningen och på individnivå förutspåddes detta bäst av inaktiv aEEG vid 24 timmar och inaktiv aEEG i stunden då anfallen började. På individnivå var därmed aEEG-bakgrundsåterhämtning en bättre parameter för att förutspå senare epilepsi än de nyföddas epileptiska anfall, trotts att båda var kopplade med epilepsi på gruppnivå. Detta resultat är betydande, eftersom tidig diagnos och behandling av epilepsi kan främja en fördelaktig neurologisk utveckling.
-
(2020)Syntymäasfyksia on tila, jossa sikiö tai syntyvä lapsi kärsii hypoksemian lisäksi hiilidioksidiretentiosta ja asidoosista. Se voi johtaa aivotoiminnan häiriöön eli hypoksis-iskeemiseen enkefalopatiaan (HIE), jonka hoitona käytetään vastasyntyneen ruumiinlämmön alentamista 33 asteeseen kolmen päivän ajaksi. Vaikea-asteisessa HIE:ssa mortaliteetti on korkea, ja henkiin jääville lapsille kehittyy usein pysyviä neurologisia vammoja. Asfyksialle altistavia äidin sairauksia sekä raskauden ja synnytyksen aikaisia riskitekijöitä tunnetaan monia, ja toisaalta suuri osa asfyksiatilanteista tulee yllättäen eikä ole ennakoitavissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa erityisesti ammattilaisten toiminnalla vältettävissä olevia riskitekijöitä, jotka ovat johtaneet keskivaikeaan ja vaikeaan vastasyntyneen HIE:aan ja vaatineet viilennyshoitoa. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä tapaus-verrokkitutkimuksena vuosina 2013 – 2017 Helsingin yliopistollisen sairaalan synnytyssairaaloissa synnyttäneille äideille. Jokaista 88:aa viilennyshoidettua vastasyntynyttä kohden valittiin samaa sukupuolta oleva, samassa sairaalassa ja samalla menetelmällä seuraavaksi syntynyt lapsi. Tiedot äitien terveydentilasta, raskaudesta ja synnytyksestä kerättiin sairaalan potilastietojärjestelmästä. Riskitekijöiden assosiaatiota HIE:n kehittymiseen arvioitiin logistisella regressioanalyysillä. Kaikista kirjallisuuden perusteella valituista todennäköisistä riskitekijöistä monimuuttuja-analyysiin valikoitiin muuttujat, joiden OR yksimuuttuja-analyysissä oli tilastollisesti merkitsevä. Synnytyksen käynnistäminen (aOR 3.08), äidin tupakointi (aOR 1.45) ja obstetriset hätätilanteet (aOR 3.51), osoittautuivat HIE:n itsenäisiksi riskitekijöiksi. Tutkimusryhmän käynnistetyissä synnytyksissä oli enemmän alatiesynnytyksiä kontrolliryhmään verrattuna (p=0.03). Tutkimustulosten perusteella päivystyskeisarileikkausta tulisi harkita aiempaa herkemmin käynnistettyihin synnytyksiin liittyvissä komplikaatioepäilyissä. Jatkossa tutkimuksia kannattanee suunnata erityisesti sikiön hyvinvoinnin seurannassa käytettävien menetelmien kehittämiseen.
Now showing items 1-2 of 2