Browsing by Subject "jännitevaste"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Objectives. The change in the pitch of musical sounds causes measurable effects in the cortex of newborn infants. Mismatch negativity (MMN), caused by unexpected changes in stimuli, is an event related potential (ERP) component that reflects preconscious differentation ability. In babies, MMN may be of either positive or negative polarity. MMNs to the change of musical intervals or chords have also been detected in babies. This study repeated an earlier study related to musical chords, with an almost identical setup. Additional research questions were set: Does a half-an-hour exposure to chords have any effects? Can infants be grouped into clusters based on sleep stage, gender or cortical reactions in ways that affect measured results? Methods. The ERPs of 0.5-3.5 days old infants were measured while the infants were exposed to various musical chords in an Oddball test setup. Standard stimuli were major triad chords, deviant stimuli were minor, inverted major or dissonant triad chords. Results and conclusions. There was a difference in the ERPs on at least one electrode, caused by the deviant chords, compared to the ERPs caused by standard major chords. The discovered MMR polarities depended on chord types. The polarities differed from the results of an earlier study. Prolonged exposure to chords caused the ERP polarity to switch in the case of dissonant chords. There were some differences between groups formed by gender or the sleep stage, where the effect was seen with minor chords. However, clustering of babies based on their ERP polarity did not expand from one chord type to another. As some results were unexpected of even contrary to earlier results, more research is needed. Despite the remaining open questions, the main conclusions are that the cortices of newborn infants produce different ERPs depending on changing chord type, that there are large individual and small group level differences in this, and that a half an hour long expose to chord stimuli changes these ERPs.
-
(2022)Tavoitteet Ihmisen tarkkaavaisuus suuntautuu usein spontaanisti pois ulkoisista informaation lähteistä kohti omia ajatuksia, tuntemuksia tai kuvitelmia, jotka eivät liity ympäristön aistiärsykkeisiin. Ajatusten harhailuun painottuvien ajanjaksojen aikana aistiärsykkeiden prosessointiin liittyvän P300-vasteen amplitudi eli jännitevaste pienenee. Lisäksi on havaittu, että ulkoisen tehtävän vaatimustaso vaikuttaa ajatusten harhailuun. Tämä tutkimus selvitti i) harhailevatko ajatukset helppojen tehtävien aikana enemmän kuin vaikeiden, ii) millaisia ajatussisältöjä ajatusten harhailun aikana ilmenee sekä iii) miten ajatusten harhailu vaikuttaa ärsykeprosessointiin. Lisäksi tarkasteltiin, miten edellisestä kohdeärsykkeestä kulunut aika vaikuttaa ajatusten harhailuun ja P300-vasteen amplitudiin. Menetelmät Tutkimuksessa mitattiin aivosähkökäyrää (elektroenkefalografiaa, EEG) 28 henkilöltä (14 naiselta ja 14 mieheltä), joista enemmistö oli korkeakouluopiskelijoita. Koehenkilöiden ikä vaihteli välillä 22-36 (ka = 26 vuotta). Tutkimus koostui valintatehtävästä (helppo) ja työmuistitehtävästä (vaikea), jotka molemmat esitettiin koehenkilölle tietokoneen näytöllä. Koehenkilöiden ajatusten sisältöä mitattiin 10-osaisen Thought probe -kyselyn avulla, jota esitettiin tehtävien välissä. Tulokset Tulokset osoittivat, että helpossa tehtävässä tehtiin vähemmän virheitä ja vastausajat olivat nopeampia vaikeaan tehtävään verrattuna. Nämä tulokset vahvistivat, että tehtävän vaikeustason manipulaatio oli onnistunut. Ajatusten harhailua esiintyi vaikeiden tehtävien kohdalla vähemmän verrattuna helppoihin tehtäviin. Helpon tehtävätyypin aikana tehtäviin kohdistuvia ajatuksia esiintyi harvemmin. Vaikeiden tehtävien aikana koehenkilöiden ajatuksissa toistuivat tehtävän suoritukseen ja strategioihin liittyvät teemat. Ajatussisällöt jaettiin neljään komponenttiin, jotka olivat Episodisen sosiaalisen kognition komponentti, Tarkoituksellisen ajattelun komponentti, Mielikuvituksellinen komponentti ja Ruminaatio-komponentti. P300-vaste oli odotetusti voimakkaampi vaikeiden tehtävien kohdalla verrattuna helppoihin tehtäviin. Edellisestä kohdeärsykkeestä kuluneen ajan kasvaessa koehenkilöt alkoivat valmistautua seuraavan kohdeärsykkeen esiintymiseen. He kiinnittivät enemmän huomiota ärsykkeisiin, jotka esitettiin pidemmän kohdeärsykkeiden välillä esitettyjen (engl. non-target, NT) ärsykkeiden sarjan jälkeen. Koehenkilöt alkoivat keskittyä ärsykkeisiin vaikean tehtävätyypin kohdalla enemmän, kun NT-ärsykkeiden määrä kasvoi. Päinvastoin ajatusten harhailu lisääntyi helpon tehtävätyypin kohdalla sitä enemmän, mitä pidempään NT-ärsykkeitä esitettiin. Johtopäätökset Tulokset ovat yhteneväisiä tutkimuksen hypoteesien ja aiempien tutkimustulosten kanssa. Kognitiivisesti kevyemmissä tehtävissä ajatusten harhailua ilmeni enemmän kuin haastavammissa tehtävissä. Helppojen tehtävien aikana tehtäväsuuntautuneita ajatuksia raportoitiin vähemmän, kuin vaikeiden tehtävien aikana. Vaikka ajatussisältöjä ja jännitevasteita on kartoitettu ja mitattu erikseen jo aiemmin, ei vastaavaa yhdistelmätutkimusta, jossa selvitettiin sekä tehtävän vaikeuden että ajatussisältöjen vaikutusta jännitevasteisiin, ole vielä juurikaan tehty. Tarkkaavaisuus vaikuttaa olevan hyvin tilannesidonnaista ja ympäristöön mukautuvaa. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin selvittää, miten tilannesidonnainen tarkkaavaisuuden säätely mahdollisesti toimii esimerkiksi autoa ajaessa eri ympäristöissä.
Now showing items 1-2 of 2