Browsing by Subject "johtajuus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon lähiesihenkilöiden ja johdon työssä jaksamista koronapandemian alussa ja vuoden 2021 aikana toteutetun organisaatiouudistuksen yhteydessä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Microsoftin Forms -kyselylomakkeella, joka lähetettiin 23.12.2021 Helsingin suun terveydenhuollon esihenkilötiimeille, joissa työskenteli yhteensä 65 henkilöä. Nämä tiimit koostuivat hammaslääkäri- ja hoitotyön esihenkilöistä, joita olivat johtajahammaslääkäri, johtavat ylihammaslääkärit, ylihammaslääkärit, vastaavat hammaslääkärit, johtava ylihoitaja, ylihoitajat ja osastonhoitajat. Lisäksi esihenkilötiimeihin kuului hammaslääkäriesihenkilöiden ns. ensimmäiset sijaiset ja apulaisosastonhoitajat, jotka tekivät esihenkilötyötä vain osittain asiantuntijatehtävänsä lisäksi. Kyselylomakkeen avulla kartoitettiin pandemiasta ja organisaatiouudistuksesta aiheutuneita muutoksia muun muassa koetun työn imun, kuormittavuuden, aikatauluttamisen ja työnkuvan selkeyden osalta. Kohderyhmälle lähetettiin sähköpostitse linkki kyselylomakkeeseen. Kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Koronapandemian seurauksena työnkuvassa ja työn sisällössä tapahtui paljon muutoksia. Suurella osalla vastaajista lähityö muuttui osittain tai lähes kokonaan etätyöksi ja työhön käytetty aika lisääntyi. Pandemian aikana työn mielekkyyden koettiin muuttuneen huonompaan suuntaan. Uuden organisaatiomallin toteutuksen alkaessa pandemia oli edelleen käynnissä. Hieman yli puolella (55 %) vastaajista organisaatiouudistus muutti työnkuvaa ja heistä moni (67 %) koki saaneensa riittämättömästi perehdytystä uusiin tehtäviin. Avovastauksissa vastaajat arvioivat oman työhyvinvointinsa ja työssä jaksamisensa parantuvan, mikäli hierarkkisesta johtamistyylistä ja järjestelmästä luovuttaisiin. Muutosta toivottiin muun muassa siten, että lisättäisiin päätösvaltaa operatiiviselle taholle ja pyrittäisiin vuorovaikutteiseen johtamiseen. Tutkimuksen perusteella työ- ja johtamiskulttuurilla koettiin olevan suuri vaikutus henkilöstön työssä jaksamiseen sekä organisaation toimivuuteen. Vahvistamalla lähiesihenkilöiden roolia päätöksenteossa, koettiin saatavan päätöksentekoa koskevaan keskusteluun mukaan enemmän suun terveydenhuollon työntekijöiden näkökulmaa, joka koettiin tärkeäksi.
-
(2020)Aims Trait narcissism is a complex construct, which consists of several dimensions of personality. Recently this multidimensional conceptualization of narcissism has gained increasing attention among researchers who have emphasized the importance of examining narcissism not only on global but also on facet level. Respectively, studies on narcissism measures have focused more on the nomological network of the different and distinct dimensions because interpretations of the total measure scores have turned out to be perplexing. Organizations need to be aware of trait narcissism especially during leadership recruitment since grandiose narcissists might have a significant advantage under circumstances of minimal acquaintance. They may seem to be ideal leaders; however strong narcissist traits might lead to a destructive leadership style characterized by the blatant priority of the narcissist’s needs over the needs of the organization. This paradox has been described in the literature as the bright versus dark side dichotomy of narcissistic leaders. Organizations may decrease the chance of hiring a malignant narcissist by utilizing narcissism measures which tap into these both sides in organizational contexts. This study examines the construct validity, criterion validity and dimensionality of a narcissism facet which is part of a personality inventory called Stress Reaction Style (SRS) developed by Psycon HR-Consulting Company. The aim is to distinguish at least two dimensions which represent the bright and the dark side respectively of trait grandiose narcissism. Methods The SRS personality inventory narcissism facet answers of 8095 candidates (63% male; mean age 38.0 years) in personnel assessment context were analyzed using Multidimensional Item Response Theory (MIRT) Graded Response Model to establish the dimensionality of the facet. Criterion validity was examined by exploring the relationships between facet dimensions and assessment assistant evaluation scores with multinomial logistic regression. Results and conclusions Analyses yielded a three-dimensional solution for the facet. The first dimension reflected self-perceived leadership potential and the desire to lead. Second dimension represented self-admiration and grandiosity, and third self-esteem and the tendency to worry. The first dimension successfully reflected the bright side of narcissism defined in the study. The second represented only limited aspects of the dark side. Third dimension was not central to narcissism. This study affirmed the notion of the multidimensional nature of trait narcissism and endorsed the recommendation to focus on the facet level of narcissism measures to further the understanding of trait narcissism. In addition, the study discussed the contextuality of the utility of narcissistic leaders along with non-linear relationships of narcissism and leadership.
-
Sähköisten potilastietojärjestelmien tiedon käyttö terveydenhuollon arvoperusteisessa johtamisessa (2022)Potilastietoa on tallennettu vuosisatojen ajan potilaiden hoidon parantamiseksi. Pitkään tätä potilastietoa tallennettiin vain paperisessa muodossa, mutta maailmanlaajuisen tietoteknologisen kehityksen myötä potilastietoa on pystytty tallentamaan myös sähköisesti. Potilastyön tueksi onkin nykyään kehitetty lukuisia sähköisiä potilastietojärjestelmiä, joiden tietoa on pyritty hyödyntämään niin potilaiden hoidossa kuin terveydenhuoltojärjestelmien kehittämisessä. Suomessa terveydenhuoltojärjestelmä on vuosikymmenten saatossa muotoutunut moniulotteiseksi järjestelmäksi, jonka perimmäisenä tarkoituksena on taata terveydenhuollon palvelut kaikille kansalaisille. Järjestelmää ohjaavatkin valtion tasolta lukuisat lait ja säädökset. Lisäksi terveydenhuollon toimijoita, kuten lääkäreitä, ohjaavat omat eettiset periaatteet. Suomessa terveyspalveluiden järjestämisvastuu on toistaiseksi ollut kunnilla, mutta uuden sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä vuodesta 2023 eteenpäin järjestämisvastuu on hyvinvointialueilla. Terveyspalveluiden tuottajina voivat sen sijaan toimia niin julkiset tuottajat kuin yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat. Suomen järjestelmän erityispiirteenä on lisäksi työterveyshuolto, jota ohjaa omat lait ja jonka tuottajina on poikkeuksellisen paljon yksityisiä tuottajia. Moniulotteisen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja laatua on ollut kuitenkin haastava mitata. Mittaamisessa on pyritty hyödyntämään sähköisten potilastietojärjestelmien tietoa, mutta mittaamisessa on keskitytty itse järjestelmän rakenteiden ja toiminnan mittaamiseen. Terveydenhuollon tuottama tulos on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle. Tuloksellisuuttakin on lähinnä mitattu järjestelmän tasolla, esimerkiksi mittaamalla hoidon tuottamien elinvuosien lisääntymistä. Viimeaikaisessa terveydenhuollon kehityksessä on noussut esille arvoperusteinen terveydenhuollon johtaminen. Tässä mallissa terveydenhuollon vaikuttavuus ajatellaan yksilöiden kokonaisvaltaisen terveydentilan paranemisena, ja vaikuttavuuden mittaamisessa otetaan huomioon potilaan sairauksien kliininen paraneminen, hoidon potilaalle aiheuttama rasitus sekä potilaan kokema terveyden ja toimintakyvyn lisääntyminen. Tässä tutkielmassa on tarkoituksena tarkastella terveydenhuollon toiminnan mittaamisen haasteita sekä sähköisten potilastietojärjestelmien roolia nykyaikaisessa arvoperusteisen terveydenhuollon johtamisessa.
Now showing items 1-3 of 3