Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "juurihoito"

Sort by: Order: Results:

  • Vakkuri, Emilia (2024)
    Juurihoidon jälkeen hampaaseen tulee tehdä pysyvä koronaalinen restauraatio. Restauraatioon on tärkeää kiinnittää huomiota, koska se vaikuttaa hampaan pitkäaikaisennusteeseen yhtä paljon kuin adekvaatisti toteutettu juurihoito. Juurihoidon näkökulmasta restauroinnin tärkein tehtävä on estää bakteerien pääsy juurikanaviin ja aiheuttaa uudelleen infektointi eli tehdä tiivis koronaalinen sulku. Lisäksi restauraatiolla on tarkoitus palauttaa myös hampaan estetiikka, morfologia ja funktio. Restauraation marginaalisen sauman tulee olla sellainen, että se ylläpitää parodontiumin terveyttä ja suojaa jäljellä olevaa hammaskudosta eli hammaslääkärin helposti viimeisteltävissä ja potilaan kotona puhdistettavissa. Kirjallisuuskatsauksen johdannossa esitellään juurihoidon hoitopäätöksen tekoa, johon vaikuttaa monien tekijöiden lisäksi hampaan restauroitavuus. Hammas on restauroitavissa, kun hampaan biologista leveyttä on jäljellä vähintään 2-3 mm ja kruunu-juurisuhde on vähintään 1:1. Hampaan restaurointi tuleekin olla suunniteltu ennen juurihoidon toteuttamista. Päätös juurihoidosta ja restaurointisuunnitelmasta tehdään yhteistyössä potilaan kanssa, jossa hammaslääkärin tulee kertoa potilaalle hampaan ennuste ja hoidon kokonaiskustannusarvio. Kokonaiskustannusarvion ollessa potilaasta liian suuri, voi hammaslääkäri ehdottaa kompromissiratkaisua restauraation suhteen. Potilaan kieltäytyessä juurihoidosta vaihtoehtoinen hoito on yleensä hampaan poisto, tällöin hampaan korvaaminen tulee olla suunniteltu ennen ekstraktiota. Lisäksi katsauksessa käydään yleisesti läpi juurihoidon indikaatioita ja kontraindikaatioita sekä juurihoidetun hampaan kontrollointi. Restaurointiajankohta vaikuttaa juurihoidetun hampaan pitkäaikaisenennusteeseen. Restaurointi on poikkeustapauksia lukuun ottamatta suositeltavaa tehdä mahdollisimman nopeasti, mieluiten 2-4 kk sisällä juurihoidon päättymisestä. Restaurointitekniikan valintaan kliinisesti vaikuttaa menetetyn hammaskudoksen määrä ja hampaan sijainti hammaskaarella. Tekniikat voidaan jakaa karkeasti suoraan eli suun sisäpuolella tehtyihin täytteisiin ja epäsuoraan eli suun ulkopuolella tehtyihin täytteisiin. Katsauksessa syvennytään yleisellä tasolla epäsuoran tekniikan materiaaleihin, eri tekniikoihin ja juurikanava-ankkurointiin. Lisäksi pohditaan erilaisia mahdollisia komplikaatioita ja hampaan pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä.
  • Vihanne, Noora (2020)
    Natriumhypokloriitti (NaOCl) on juurikanavan huuhteluaine, jota käytetään juurihoidon kemomekaanisessa preparoinnissa. NaOCl:lla on sekä antimikrobisia että orgaanista ainesta liuottavia ominaisuuksia. NaOCl:n tehtävä juurihoidossa on tappaa juurikanavan mikrobeja sekä liuottaa tulehtunut tai nekroottinen pulpakudos juurikanavasta. Päästessään juurikanavan ulkopuolelle NaOCl voi aiheuttaa komplikaatioita, joista voi pahimmillaan aiheutua potilaalle pysyviä haittoja. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksinä ovat 1) millaisia komplikaatioita NaOCl aiheuttaa juurihoidossa, 2) kuinka yleisiä komplikaatiot ovat, 3) miten komplikaatioita hoidetaan ja 4) mitkä tekijät johtavat komplikaatioihin ja miten niiltä voisi välttyä. Syventävä tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuushaussa käytettiin PubMed- ja Ovid Medline -tietokantoja sekä Suomen Hammaslääkärilehtiä. Haut rajattiin suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin, joista oli saatavilla koko teksti elektronisena julkaisuna ja jotka olivat julkaistu aikavälillä 01/01/2000-31/08/2018. Lisäksi tietoa hankittiin hampaan juurihoidon Käypä Hoito -suosituksesta sekä endodontian oppikirjoista Käytännön juurihoito ja Endodontic Treatment, Retreatment, and Surgery. NaOCl-komplikaatiot voidaan jakaa NaOCl:n käsittelystä aiheutuviin komplikaatioihin, joita ovat materiaalivahingot, iho- ja limakalvovauriot, silmävauriot ja allergiset reaktiot, sekä komplikaatioihin, jotka johtuvat NaOCl:n pääsystä juurikanavan ulkopuolelle. Tehtävien juurihoitojen määrään verrattuna NaOCl-komplikaatiot näyttävät olevan melko harvinaisia. Suurin osa NaOCl-komplikaatioista johtuu iatrogeenisista syistä ja olisi vältettävissä hyviä hoitokäytänteitä noudattamalla. Kirjallisuudessa esitetyt NaOCl-komplikaatioiden hoito-ohjeet ovat pitkälti kokemusperäisiä ja perustuvat potilaiden oireiden mukaiseen hoitoon.