Browsing by Subject "käänteishyljintäreaktio"

Pahanlaatuisten veritautien ja luuytimen syöpien hoidossa käytetään allogeenista eli toiselta yksilöltä peräisin olevaa verta muodostavien kantasolujen siirrettä. Elintärkeän siirteen sivuvaikutuksena potilaalle voi kehittyä käänteishyljintäreaktio, jossa luovuttajan puolustusjärjestelmän solut vaurioittavat potilaan kudosrakenteita. Vaurioita kehittyy myös kateenkorvaan, elimeen, jossa immuunijärjestelmälle tärkeät T-solut kehittyvät ja ”kouluttautuvat”. Käänteishyljintäreaktion edetessä kateenkorva vaurioituu, minkä seurauksena elimistöön voi vapautua myös omia rakenteita vaurioittavia eli autoreaktiivisia T-soluja. Tiedetään, että T-solujen koulutus on häiriintynyt autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofiassa eli APECED:ssa (toiselta nimeltään APS1-oireyhtymä) sekä kateenkorvan epiteelisolujen kasvaimissa eli tymoomissa. APECED on autosomaalisesti peittyvästi periytyvä yhden geenin mutaation aiheuttama autoimmuunisairaus, jossa autoreaktiiviset T-solut aiheuttavat kudosvaurioita. Näissä sairauksissa potilailla on myös omia puolustusjärjestelmän sytokiineja estäviä vasta-aineita, niin kutsuttuja antisytokiini autovasta-aineita. Ajatellaan, että autoreaktiiviset T-solut osallistuvat kyseisten autovasta-aineiden muodostumiseen. Koska käänteishyljintäreaktio muistuttaa kateenkorvavaurioiltaan hieman APECED:a ja tymoomaa, syventävän projektini hypoteesina oli, että myös kroonisen käänteishyljintäreaktion potilailta löytyisi samoja antisytokiini autovasta-aineita kuin APECED:ssa ja tymoomassa. Huomio kiinnitettiin IFN-α 2a autovasta-aineiseen, mikä on yleisimpiä antisytokiini autovasta-aineita näissä sairauksissa. Tutkimusaineisto koostui 20:stä allogeenisen kantasolusiirteen saaneiden potilaiden seerumista, joista 18 kärsi kroonisesta käänteishyljinnästä. IFN-α 2a autovasta-aineen havaitsemiseksi käytettiin entsyymivälitteistä immunosorbenttianalyysiä, eli niin kutsuttua ELISA-menetelmää. Tutkimustulos oli negatiivinen eli potilasnäytteet eivät sisältäneet IFN-α 2a autovasta-ainetta. Tutkimushypoteesi oli täten väärä eli krooniseen käänteishyljintäreaktioon liittyvä kateenkorvavaurio ei aiheuta samanlaisia immunologisia vaikutuksia kuin APECED tai tymooma. Kateenkorvavaurion etiologia ja vaikutukset käänteishyljintäreaktiossa jäävät vielä avoimeksi ja selvittämiseksi vaaditaan tarkempaa solutason tutkimusta. Voi myös olla, että antisytokiini autovasta-aineiden muodostumiseen vaikuttavat muut, toistaiseksi tuntemattomat tekijät.