Browsing by Subject "odontogenic infection"

Lasten hammashoidossa antibiootteja käytetään vain harvoin, mutta lääkkeiden hyvä tuntemus on hammaslääkärin työssä tärkeää. Tavallisimmat antibiootit lasten hammaslääketieteessä ovat V-penisilliini, amoksisilliini, kefaleksiini, klindamysiini, metronidatsoli ja doksisykliini. Lasten vesipitoisuus ja aineenvaihdunta ovat erilaiset, kuin aikuisilla, joten antibioottien annostus määritellään lapsen painon mukaan. Tässä syventävässä tutkielmassa tarkoitus on käsitellä lasten hammashoidossa käytettäviä antibiootteja, niiden käyttö- ja vasta-aiheita päivystystapauksissa ja profylaktisesti sekä potilasryhmiä, joille antibiootteja suositellaan. Lisäksi käsitellään akuutin hammasperäisen infektion syntyä ja kulkua sekä vertaillaan antibioottihoidon hyöty- ja haittapuolia lapsipotilailla. Syventävä tutkielma on kirjoitettu kirjallisuuskatsauksen muotoon. Aineisto kerättiin pääasiassa PubMed-tietokannasta, alan oppikirjallisuudesta ja Käypä hoito suosituksesta. Hammashoidossa antibiootteja käytetään mikrobilääkehoitona infektion ollessa jo läsnä tai profylaktisesti, jolloin pyritään ehkäisemään infektion syntyminen tai sen vaikeutuminen. Hammaslääketieteessä yleisin indikaatio mikrobilääkehoidolle on akuutin hammasperäisen infektion hoito. Antibioottisuoja annetaan ennen toimenpidettä niille potilaille, joilla vastustuskyky on heikompi tai joilla on suurentunut riski saada sydämen sisäkalvon tulehdus. Hammastraumoissa antibiootteja käytetään silloin, kun hammaskuopastaan irronnut pysyvä hammas asetetaan takaisin paikoilleen. Kuten kaikilla lääkkeillä, myös antibiooteilla on sivuvaikutuksia. Antibiootteja ei tulisikaan koskaan käyttää yksinään, vaan aina muun hammaslääketieteellisen hoidon tukena. Yleisimmät haittavaikutukset liittyvät maha-suolikanavan oireiluihin, mutta pahimmillaan antibiootit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen reaktion. Antibioottien vastuullinen käyttö on tärkeää, sillä antibioottiresistenssi on maailmanlaajuisesti kasvava ongelma.