Browsing by Subject "pään ja kaulan alueen syöpä"

Taustaa: Pään ja kaulan alueen syövät ovat tiettyjen sijaintikohtien osalta melko huonoennusteisia. Hoitotuloksia yritetään parantaa kehittämällä hoitomuotoja sekä lyhentämällä sekä diagnostista että hoitoviivettä. Lisäksi pyritään vaikuttamaan muun muassa etiologisiin tekijöihin. Näiden syöpien tunnettuja riskitekijöitä ovat alkoholin suurkulutus, runsas tupakointi sekä ihmisen papilloomavirusinfektio. D-vitamiinitason on todettu aiemmissa havainnoivissa tutkimuksissa assosioituvan käänteisesti muun muassa yleisen syöpäriskin sekä suolistosyöpäriskin kanssa. Kirjallisuudessa on tähän liittyen tutkimuksia myös pään ja kaulan alueen syövän suhteen. Tavoitteet: Systemaattisen katsauksen tavoitteena oli selvittää nykyinen käsitys D-vitamiinin roolista pään ja kaulan alueen syövälle altistavana tekijänä sekä D-vitamiinipitoisuuden vaikutuksesta kyseisten syöpien hoitotulokseen. Systemaattinen katsaus tehtiin Ovid Medline -, Pubmed-, ja Scopus-tietokannoissa. Katsaukseen hyväksyttiin tutkimukset, joissa tutkittavat sairastivat pään ja kaulan alueen syöpää sekä heiltä oli mitattu 25-OH-D₂-pitoisuudet. Tutkimukset rajattiin englanninkielisiin julkaisuihin. Valikoitujen tutkimusten ulkopuolelle suljettiin syövän hoitoon sekä eläinkokeisiin keskittyvät ja solutason tutkimukset. Tulokset: Tarkasteltuja tutkimuksia oli 276, joista valikoitui lopulta 13 tutkimusta. Pään ja kaulan alueen syöpiä sairastavilla potilailla on selkeästi matalammat D-vitamiinipitoisuudet terveisiin verrokkeihin verrattuna. D-vitamiinin yhteydestä syöpäriskiin löytyi ristiriitaisia tuloksia, sekä D-vitamiinin roolia puoltavia että kumoavia tutkimuksia oli yhtä paljon. D-vitamiinilla ei havaittu yhteyttä kuolleisuuteen, mutta sen epäillään assosioituvan pidemmän hoidonjälkeisen elossaoloajan kanssa sekä suojaavan mukosiitilta ja lihaskadolta. Johtopäätelmät: Tulosten perusteella D-vitamiinin roolista on tähän mennessä hyvin ristiriitaisia tuloksia pään ja kaulan alueen syöpien altistavana tekijänä, eikä pelkkien havainnoivien tutkimusten perusteella voida päätellä syy-yhteyksiä. Tutkielman aiheesta tarvitaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, jotta saadaan vahvempaa näyttöä ja voidaan tarvittaessa luoda uusia ravintosuosituksia tämän alueen syöpäpotilaille.

Pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa tapahtuvat viivästymiset huonontavat potilaiden ennustetta, koska viiveet mahdollistavat sekä primaarikasvaimen kasvun että metastaasien synnyn ja leviämisen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä pään ja kaulan alueen syövät määritellään erittäin kiireellistä hoitoa vaativiin syöpiin, joiden hoidon tulisi alkaa korkeintaan 2-3 viikon sisällä diagnoosista. Hoitoyksiköiden toiminnan ei tulisi aiheuttaa potilaiden hoitoon kohtuuttomia odotusaikoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) korva-nenä-kurkkutautien klinikalla ja suu- ja leukakirurgian klinikalla hoidettujen pään ja kaulan alueen syöpien hoitoviiveet. Vertasimme saatuja tuloksia Tanskan ja Ruotsin säädöksiin hoitoviiveistä. Vuoden 2018 HUSissa hoidetut pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat käytiin lävitse pään ja kaulan alueen syöpien moniammatillisen kokouksen pohjalta. 310 potilasta soveltui tutkimukseen ja tutkimukseen tarvittavat tiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoitoviive on HUSissa pidempi kuin Ruotsin ja Tanskan säädökset. Kirurgiseen hoitoon viive HUSissa on keskimäärin 40 päivää, kun Tanskassa sallittu raja on 28 päivää ja Ruotsissa 35 päivää. Tilanne onkologisen hoidon aloitukseen on vielä huolestuttavampi, HUSissa tähän kuluu 54 päivää, verrattuna Tanskan sallittuun 32 ja Ruotsin sallittuun 43 päivään. HUS:in potilasviiveet ovat huomattavasti pidemmät kuin verrokkimaiden. Lisäksi kirjallisuuden mukaan 40 päivän aikana tuumori voi kasvaa merkittävän paljon. Se heikentää potilaan ennustetta ja kasvattaa kuluja yhteiskunnalle. Suurin syy näihin hoitoviiveisiin on resurssien vähyys.