Browsing by Subject "pään ja kaulan syövät"

Tausta: Pään ja kaulan alueen syövät diagnosoidaan yleensä myöhäisessä vaiheessa, mikä johtaa huonompaan ennusteeseen. Viive voi johtua potilaasta itsestään tai perusterveydenhuollosta. Menetelmät: Keräsimme tietoja potilaiden hoitoon hakeutumisesta kyselylomakkeella, joka kartoitti potilaiden oirekuvaa, oireiden alkamisajankohtaa ja muita tekijöitä, joilla saattoi olla vaikutusta hoitoon hakeutumiseen. Vertasimme kyselylomakkeesta saatuja tietoja potilaan sairauskertomuksissa oleviin tietoihin. Tulokset: Potilaskohorttimme koostui 142 uudesta pään ja kaulan alueen syöpäpotilaasta. Mediaani potilasviive, eli aika ensioireesta hoitoon hakeutumiseen, oli 35 päivää. Mediaani perusterveydenhuollosta johtuva viive, eli aika hoitoon hakeutumisesta lähetteen kirjoittamiseen erikoissairaanhoitoon, oli 20 päivää. Potilailla, joilla oli äänen käheyttä tai hengitysvaikeuksia, oli pidemmät potilasviiveet. Kaulakyhmy sai puolestaan potilaat hakeutumaan nopeasti hoitoon. Potilaan iällä, sukupuolella, asuinpaikalla, koulutuksella, tupakan ja alkoholin kulutuksella ei ollut vaikutusta viiveisiin. Tärkeimmät perusterveydenhuollon viiveeseen vaikuttavat tekijät olivat hoitoon hakeutumisen kohde ja se, sovittiinko ensikäynnillä kontrollia. Mikäli potilas hakeutui yksityiselle korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoislääkärille, viive oli selvästi lyhyempi. Vastaavasti potilailla, jotka ohjattiin suoraan erikoissairaanhoitoon, tai joille sovittiin kontrollikäynti, oli lyhyemmät viiveet. Johtopäätökset: Vaikka viiveet olivat lyhyitä enemmistöllä potilaista, pitkiäkin, jopa yli vuoden viiveitä, esiintyi. Tehokkain tapa lyhentää potilaasta ja perusterveydenhuollosta johtuvia viiveitä on tiedon levittäminen pään ja kaulan alueen syöpien oireista etenkin syöpäriskissä oleville potilaille ja heitä perusterveydenhuollossa hoitaville lääkäreille.