Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "radiotherapy"

Sort by: Order: Results:

  • Kallio, Pauliina; Jokinen, Elina; Das, Suvendu; Högström, Jenny; Heino, Sarika; Lähde, Marianne; Alitalo, Kari (2018)
    Radiation induced tumor cell death is strongly dependent on oxygen. As abnormal tumor vasculature promotes tumor hypoxia, drugs that induce vascular normalization, such as the anti-vascular endothelial growth factor (VEGF) antibody, have been tested as radiation sensitizers in preclinical and clinical settings. The insufficient benefit obtained with anti-VEGF therapy prompted us to test if antibodies blocking the endothelial growth factor angiopoietin-2 (Ang2) could improve the effect of radiation in mouse tumor allografts and human tumor xenografts. Mouse or human tumor cells were injected subcutaneously in isogenic immunocompetent or immunodeficient (NSG) mice, respectively, and tumors were allowed to form. The mice were injected with anti-Ang2 or control antibodies every three or four days starting three days before 3x2 Gy or 4x0.5 Gy whole-body radiation, followed by analysis of tumor growth, histology, vasculature, hypoxia and necrosis. Combination treatment with anti-Ang2 and radiation improved tumor growth inhibition and extended the survival of mice with melanoma or colorectal carcinoma allografts. A similar anti-Ang2 plus radiation response was also obtained in immunodeficient mice implanted with a human colorectal carcinoma xenograft, indicating that the adaptive immune response was not essential for the effect. Histological and immunohistochemical analysis of the tumors showed that the combination treatment decreased tumor vasculature, and increased tumor hypoxia and tumor necrosis in comparison with control tumors and tumors treated with the monotherapies. Our results suggest that a combination of Ang2 blocking antibodies and radiation increases tumor growth inhibition and extends the survival of tumor-bearing mice. Significance: These findings offer a preclinical rationale for further testing of the use of Ang2 blocking antibodies in combination with radiation to improve the overall outcome of cancer treatment.
  • Hentilä, Jessica (2023)
    Suun mukosiitti on suun limakalvon inflammaatiotila, joka aiheutuu syöpähoidoista. Se on yksi yleisimmistä haittavaikutuksista kemoterapiaa, sädehoitoa tai kemosädehoitoa saavilla syöpää sairastavilla potilailla. Sen patofysiologia perustuu syöpähoitojen kykyyn inhiboida nopeasti jakautuvia soluja, joita syöpäkudoksen lisäksi on myös esimerkiksi suun limakalvolla. Kliinisesti suun mukosiitti aiheuttaa suun limakalvolla turvotusta, punoitusta ja kivuliaita haavaumia, joiden päälle muodostuu herkästi bakteerien muodostama plakkikerros. Pahentuessaan suun mukosiitti vaikuttaa potilaan kykyyn syödä, voi aiheuttaa keskeytyksiä syöpähoitoihin ja voi jopa johtaa sepsikseen sekä kuolemaan. Suun mukosiittia hoidetaan ennaltaehkäisemällä sitä sekä hoitamalla jo olemassa olevia oireita. Ennaltaehkäisyssä tärkeää on potilaan hyvä suuhygienia ja sen lisäksi käytetään esimerkiksi kemoterapian aikana annettua jääpalahoitoa. Erilaisia lääkkeitä sekä suuhuuhteita on tutkittu suun mukosiitin ennaltaehkäisevänä sekä oireenmukaisena hoitona, mutta toistaiseksi niistä ei ole saatu merkittävää hyötyä. Yksittäisistä hoitomuodoista hyvä teho erityisesti ennaltaehkäisevänä hoitona on saatu matala- asteisesta laserterapiasta (LLLT: low-level lasertherapy), mutta sen laaja-alaista käyttöä rajoittaa sen saatavuus ja käytännön toteutus. Koska on huomattu, että suun mukosiitin vakavuusasteeseen vaikuttavat haavaumien päälle muodostuvat bakteeripesäkkeet, on alettu tutkia erilaisia antibakteerisia hoitoja. Antibakteerinen fotodynaaminen terapia (aPDT: antibacterial photodynamic therapy) sekä antibakteerinen sinivalo (aBL: antibacterial blue light) ovat hoitomuotoja, joiden teho perustuu bakteerien epäselektiiviseen tappamiskykyyn. Kaksoisvaloterapia perustuu aPDT:n sekä aBL:n yhteisvaikutukseen. Tämä tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta suun mukosiittiin, sen patofysiologiaan ja sen eri hoitokeinoihin sekä tutkimuskatsauksesta, jossa on tutkittu kaksoisvalon antibakteerista tehokkuutta Streptococcus Oralista vastaan. Tutkimuksessa altistettiin S. Oralis pesäkkeitä kaksoisvalolle, samalla kun aPDT:n sekä aBL:n suhteellisia valon energioita muutettiin ja näin selvitettiin onko tällä vaikutusta antibakteriaaliseen tehoon. Kaksoisvalon avulla saatiin hävitettyä kaikki S. Oralis pesäkkeet huolimatta aPDT:n ja aBL:n suhteellisista valon energioista. Tutkielman lopussa liitteenä on käsitelista tutkielmassa käytetyistä lääketieteellisistä termeistä.