Browsing by Subject "tapahtumasidonnainen jännitevaste"

Tavoitteet Valikoivan tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kehitystä ennustavien tekijöiden tutkimus on tärkeää lapsen optimaalisen kehityksen tukemiseksi. Aivosähkökäyrässä esiintyvien tapahtumasidonnaisten jännitevasteiden avulla on mahdollista tutkia tarkkaavuuden ja tiedonkäsittelyn hermostollista perustaa. P3a-vasteet syntyvät, kun ympäristössä esiintyvä yllättävä ääni vetää tarkkaavaisuuden tahattomasti puoleensa. Tämä tutkimus selvitti, miten esikouluiässä mitattujen tapahtumasidonnaisten P3a-vasteiden amplitudit ja latenssit ennustavat ikätasoisesti kehittyneiden lasten myöhempää suoriutumista sekä vastaustyyliä valikoivaa tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta vaativissa tehtävissä. Menetelmät Tutkimuksen koehenkilöinä oli 64 ikätasoisesti kehittynyttä lasta (50% tyttöjä), joiden perheessä tai lähisuvussa ei esiintynyt oppimisvaikeuksia tai neurologisia diagnooseja. Esikouluiässä yllättäviin ääniin syntyvää P3a-vastetta mitattiin lasten keskittyessä katsomaan elokuvaa. Ensimmäisen luokan lopussa lapset suorittivat kaksi tehtävää, joista toinen kuvasti lapsen valikoivaa tarkkaavuutta sekä inhibitiotoimintoja ja toinen näiden lisäksi toiminnanohjauksen ja työmuistin toimintaa. Vastaustyylin arvioimiseksi lapsilta laskettiin huomaamatta jääneet kohdeärsykkeet sekä viivästyneet ja väärät reaktiot ärsykkeisiin. Tulokset Yllättävät äänet synnyttivät lapsilla P3a-jännitevasteen, jonka huippu esiintyi noin 250 ms ärsykkeen esittämisen jälkeen. Yksilölliset esikouluiässä mitatut P3a-amplitudit ja -latenssit eivät kuitenkaan ennustaneet lapsen suoriutumista ensimmäisellä luokalla valikoivan tarkkaavuuden tehtävässä eivätkä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tehtävässä. Pojat tekivät tyttöihin verrattuna merkitsevästi enemmän virheitä kummassakin tarkkaavuuden tehtävässä, kun taas tytöillä oli enemmän viivästyneitä reaktioita valikoivan tarkkaavuuden tehtävässä. P3a-vasteet eivät kuitenkaan ennustaneet lasten vastaustyyliä kummassakaan tehtävässä. Johtopäätökset Tämän tutkimuksen tulosten mukaan yllättäville äänille syntyvä P3a-vaste ei sovellu ääniin suuntautuvan valikoivan tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kehityksen ennustamiseen ikätasoisesti kehittyneillä esikouluikäisillä lapsilla, joilla ei ole lähisuvussaan oppimisvaikeuksia tai neurologisia diagnooseja. Selvitettäväksi tulevaisuudessa jää, ennustaisiko P3a-amplitudi tai -latenssi tarkkaavuutta tai toiminnanohjausta herkemmin häiriintyvyyttä mittaavassa tarkkaavuuden tehtävässä tai näiden taitojen kehitystä tarkkaavaisuushäiriöiden riskiryhmiin kuuluvilla lapsilla.

Executive functioning is a general concept covering a multitude of different cognitive functions, e.g. direction and upkeep of attention, working memory, self-observation and -inhibition, emotional control and goal-directed behavior. Specific aspects of executive functioning such as switching between schemas, inhibition and task management can be defined as flexible cognition, and they have been studied extensively with so called task switching tasks. Switching between schemas or task-sets can be seen in task switching tasks as a task switching cost. This study focuses on measuring the performance and event-related potentials (ERP) of subjects of working age during task switching situations. Of special interest were the effects of musical training on the quality of flexible cognition, the training presumably lowering the cost of switching between tasks. Previous research shows that musical training can facilitate positive physiologically based development of cognition and alleviate age-related natural deficits in cognition. However, there is not much research on this subject concerning the working age-group. The data consists of 28 healthy, working subjects of 40–66 years. Out of the 28 subjects, adequate ERP-data was collected from 20 subjects. The subjects were recruited from different groups of hobby and leisure and were divided into musical or control group according to their experience in musical training. The design of the task switching task experiment followed the example of Leinikka et al. (2014). Reaction times and ERPs were measured from the subjects during a short, 15-minutes task switching task. Both the behavioral and ERP-data were analyzed statistically using a repeated measures variance analysis. A clear task switching cost was observed in behavioral data and a rise in amplitude in ERP-data reflecting the behavioral task switching cost. No differences between the musical and control groups were observed. However, a small but statistically significant difference in task switching cost was observed between sexes in the behavioral data. The task switching cost is clearly a robust phenomenon that can be observed both in behavioral and in brain-based measures. According to this data, it seems that the performance in task switching task is not influenced by musical training. These results can be due to the limitations of the influence of musical training on flexible cognition, the nature of the current experimental design, or the demographics of the current sample. As for the differences in performance between sexes, no clear interpretation is available.