Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "tarkkaavaisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Konteksti osana luonnollisen puheen prosessointia : fMRI tutkimus 
    Sahari, Elisa (2019)
    Aims. Speech processing has largely been studied in relatively simple paradigms, which do not take into account the variety of conditions people face in everyday situations. Yet, during natural conversations there are many factors that can affect the way we process speech, such as varying listening conditions, context of the conversation and visual information a listener receives from the speaker´s face. A recent study examined how speech is processed in natural situations by considering different listening conditions and availability of visual information. Participants selectively attended to audio-visual conversations among other speech, while the audio-visual quality of conversations were modulated. Selective attention to the conversations increased activity in the speech processing areas of the superior temporal lobe and in the cortical attention network, but also in the posterior cingulate and orbitofrontal cortex. Previously, the latter brain areas have been associated with socio-emotional processing. Therefore, it was assumed that the conversations might create a strong enough social context to activate these areas. The aim of the present research was to study whether these areas are activated due to the social context of conversations. This was examined by breaking the coherent plot of the conversations. Furthermore, the present study aimed at clarifying how the coherence of conversations facilitates speech processing. The present study also aimed to replicate previous results associated with modulations of audio-visual quality of perceived speech. Methods. Functional magnetic resonance imaging data were collected from 20 adult participants, while the participants viewed audio-visual conversations. The amount of contextual information was modulated by breaking the coherent plots of conversations. Furthermore, the auditory and visual quality of speech were modulated. Also, to increase need for cognitive control while processing the conversations, a speech audiobook was presented in the background. Results and conclusions. Attention to audio-visual speech activated cortical areas related to speech processing in temporal lobe and inferior frontal gyrus and areas related to attention in frontal lobe, as well as the medial brain areas assumed to be involved in social processing. The coherence of conversations did not modulate activations in the latter areas, implying that these areas were not activated due to social processing, but perhaps due to conceptual processing. The coherence of conversations increased activity in posterior superior temporal gyrus and temporal pole suggesting that a coherent context facilitates speech processing in both earlier and later phases of speech processing, possibly due to semantic priming. Modulation of audio-visual quality enhanced activity mainly in the same brain areas as in the previous study while increasing activation in the auditory cortex.
  • Neurokognitiivinen jännitevastetutkimus ajatusten harhailusta : ajatussisältöjä kartoittava näkökulma 
    Silander, Timo (2022)
    Tavoitteet Ihmisen tarkkaavaisuus suuntautuu usein spontaanisti pois ulkoisista informaation lähteistä kohti omia ajatuksia, tuntemuksia tai kuvitelmia, jotka eivät liity ympäristön aistiärsykkeisiin. Ajatusten harhailuun painottuvien ajanjaksojen aikana aistiärsykkeiden prosessointiin liittyvän P300-vasteen amplitudi eli jännitevaste pienenee. Lisäksi on havaittu, että ulkoisen tehtävän vaatimustaso vaikuttaa ajatusten harhailuun. Tämä tutkimus selvitti i) harhailevatko ajatukset helppojen tehtävien aikana enemmän kuin vaikeiden, ii) millaisia ajatussisältöjä ajatusten harhailun aikana ilmenee sekä iii) miten ajatusten harhailu vaikuttaa ärsykeprosessointiin. Lisäksi tarkasteltiin, miten edellisestä kohdeärsykkeestä kulunut aika vaikuttaa ajatusten harhailuun ja P300-vasteen amplitudiin. Menetelmät Tutkimuksessa mitattiin aivosähkökäyrää (elektroenkefalografiaa, EEG) 28 henkilöltä (14 naiselta ja 14 mieheltä), joista enemmistö oli korkeakouluopiskelijoita. Koehenkilöiden ikä vaihteli välillä 22-36 (ka = 26 vuotta). Tutkimus koostui valintatehtävästä (helppo) ja työmuistitehtävästä (vaikea), jotka molemmat esitettiin koehenkilölle tietokoneen näytöllä. Koehenkilöiden ajatusten sisältöä mitattiin 10-osaisen Thought probe -kyselyn avulla, jota esitettiin tehtävien välissä. Tulokset Tulokset osoittivat, että helpossa tehtävässä tehtiin vähemmän virheitä ja vastausajat olivat nopeampia vaikeaan tehtävään verrattuna. Nämä tulokset vahvistivat, että tehtävän vaikeustason manipulaatio oli onnistunut. Ajatusten harhailua esiintyi vaikeiden tehtävien kohdalla vähemmän verrattuna helppoihin tehtäviin. Helpon tehtävätyypin aikana tehtäviin kohdistuvia ajatuksia esiintyi harvemmin. Vaikeiden tehtävien aikana koehenkilöiden ajatuksissa toistuivat tehtävän suoritukseen ja strategioihin liittyvät teemat. Ajatussisällöt jaettiin neljään komponenttiin, jotka olivat Episodisen sosiaalisen kognition komponentti, Tarkoituksellisen ajattelun komponentti, Mielikuvituksellinen komponentti ja Ruminaatio-komponentti. P300-vaste oli odotetusti voimakkaampi vaikeiden tehtävien kohdalla verrattuna helppoihin tehtäviin. Edellisestä kohdeärsykkeestä kuluneen ajan kasvaessa koehenkilöt alkoivat valmistautua seuraavan kohdeärsykkeen esiintymiseen. He kiinnittivät enemmän huomiota ärsykkeisiin, jotka esitettiin pidemmän kohdeärsykkeiden välillä esitettyjen (engl. non-target, NT) ärsykkeiden sarjan jälkeen. Koehenkilöt alkoivat keskittyä ärsykkeisiin vaikean tehtävätyypin kohdalla enemmän, kun NT-ärsykkeiden määrä kasvoi. Päinvastoin ajatusten harhailu lisääntyi helpon tehtävätyypin kohdalla sitä enemmän, mitä pidempään NT-ärsykkeitä esitettiin. Johtopäätökset Tulokset ovat yhteneväisiä tutkimuksen hypoteesien ja aiempien tutkimustulosten kanssa. Kognitiivisesti kevyemmissä tehtävissä ajatusten harhailua ilmeni enemmän kuin haastavammissa tehtävissä. Helppojen tehtävien aikana tehtäväsuuntautuneita ajatuksia raportoitiin vähemmän, kuin vaikeiden tehtävien aikana. Vaikka ajatussisältöjä ja jännitevasteita on kartoitettu ja mitattu erikseen jo aiemmin, ei vastaavaa yhdistelmätutkimusta, jossa selvitettiin sekä tehtävän vaikeuden että ajatussisältöjen vaikutusta jännitevasteisiin, ole vielä juurikaan tehty. Tarkkaavaisuus vaikuttaa olevan hyvin tilannesidonnaista ja ympäristöön mukautuvaa. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin selvittää, miten tilannesidonnainen tarkkaavaisuuden säätely mahdollisesti toimii esimerkiksi autoa ajaessa eri ympäristöissä.
  • Tarkkaavaisuuden vaikutus fysikaalisten ja abstraktien ärsykepoikkeamien tuottamaan MMN-vasteeseen 
    Ilola, Marianne (2023)
    Objectives: The mismatch negativity (MMN) is a component of event-related potential reflecting a process where violations of regularities in auditory input are detected pre-attentively. In commonly used oddball- paradigm a repetitive standard stimulus is infrequently replaced by a deviant stimulus. Auditory deviance elicits MMN even in the absence of focused attention to stimuli. Automaticity of the MMN process has been an object of controversy due to limitations in methods used in most studies. Object of this study was to examine if potential attentional effects (suppression / enhancement) on MMN are similar or different to auditory stimuli violating regularities either physically or abstractly. Another goal was to examine if commonly used video-watching task can sufficiently keep attention directed away from the stimuli. Methods: Auditory stimuli was presented in an oddball paradigm. In physical stimuli blocks the deviant stimuli were higher in frequency compared to that of the standards. In abstract stimuli blocks the standard stimuli were tone pairs ascending in frequency, and deviant stimuli were descending tone pairs. Direction of attention was modulated by three conditions where subject’s task was to a) play a computer game (Tetris) b) watch a silent movie or c) focus on listening the stimuli and press a button to softer target deviants. Physical and abstract stimuli blocks were presented in each condition. Results: Both physical and abstract deviants elicited significant MMN in all three conditions. Direction of attention modulated by different tasks didn’t have a significant effect on amplitude of MMN elicited by physical and abstract deviants. Attention didn’t have any different effect on MMN regardless if it was elicited by stimuli violating regularities either physically or abstractly. Conclusions: The results of this study support the interpretation of MMN reflecting an automatic, attention- independent process where violations of regularities in auditory input are detected. Watching a silent movie seemed to sufficiently direct attention away from stimuli. Therefore video condition can be used as a primary task in future studies as well. Sometimes using a computer game similar to Tetris can be preferable since it might better uphold the arousal level of the subject.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO