Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p14608"

Tutkielmassa tarkastellaan velkaongelmaisten henkilöiden näkemyksiä neuvonnasta sekä sen vaikuttavuudesta ongelmia ratkaistaessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös niitä keinoja, joilla voidaan parhaiten ennaltaehkäistä ongelmien syntyä. Tutkimuskohteena on Takuu-Säätiön Velkalinja-puhelinpalvelu, joka on suunnattu velkaongelmista kärsiville kuluttajille. Tutkimuksessa käsitellään elämäntilanteen muutoksen ja itsestä riippumattomien tekijöiden vaikutusta velkaongelmien synnyssä. Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat soittaneet Takuu-Säätiön Velkalinjalle velkaongelmistaan. Haastattelut suoritettiin puhelimitse ja ne analysoitiin teemoittelun avulla. Velkalinjan neuvonnan keskeisin merkitys on henkisen tuen saaminen, jonka koettiin antaneen uskoa tulevaisuuteen ja helpottaneen oloa. Velkalinjalle velkaongelmista puhuminen koettiin helpommaksi kuin läheisille puhuminen. Velkalinjalle puhumisen kynnys koettiin myös alhaisemmaksi kuin talous- ja velkaneuvonnassa asiointi. Tämä johtuu osittain myös siitä, että puhelimessa asioista kertominen ei aiheuta häpeän tunnetta eikä tällöin tarvitse paljastaa omia kasvojaan tai henkilöllisyyttä. Matala kynnys avun hakemiselle sekä nopeat ensikäden tiedot ja neuvot koettiin tärkeiksi. Velkalinjalle soitolla ei ollut merkittäviä konkreettisia vaikutuksia velkaongelmien järjestymisessä. Puhelu toimi suunnan näyttäjänä sille, mihin asioihin velkojen hoidossa tulisi keskittyä ja keihin toimijoihin olla yhteydessä. Osa aktivoitui puhelun ansioista velkojensa hoidossa. Velkaantumisen ennaltaehkäisyssä tärkeimmäksi asiaksi nähtiin rahankäytön oppiminen pienestä pitäen sekä aktiivinen talouskasvatus kotona ja koulussa. Myös rahan arvon ymmärtäminen nähtiin tärkeänä. Velaksi ostamisen hyväksytty kulttuuri ja yhteiskunnan kulutuskeskeisyys sai kritiikkiä. Haastateltavien mukaan lainaa saa liian kevyin perustein ja etenkin pikalainayhtiöiden toiminta toivottiin kiellettävän. Velan ottamista koettiin vähentävän tieto siitä, mitä käytännön seurauksia sillä voi olla. Tärkeinä auttamiskeinoina nähtiin vertaistuki, nopea avun saaminen, tasa-arvoinen kohteleminen, toivon ja motivaation ylläpitäminen sekä yksityiskohtaisen, yksinkertaisen ja konkreettisen tiedon saaminen. Velka-asioiden hoitamisesta haluttiin esimerkkejä ja tietoa siitä kuinka muut ovat velkojaan hoitaneet. Elämäntilanteen muutoksen vaikutus omaan velkaantumiseen oli merkittävä haastateltavilla. Mahdollisuus velkaantua ennalta arvaamatta on yleistä, eikä tällöin taloudenhallinnan taidoilla tähän välttämättä voida vaikuttaa. Velkaantuminen leimataan usein oman ajattelemattoman toiminnan seuraukseksi, vaikka näin ei olisi. Tällainen ilmapiiri hankaloittaa velkaongelmista puhumista. Se aiheuttaa häpeän tunnetta ja pitkittää avun hakemista. Velkaongelmien ehkäisemisessä tulisi keskittyä myös siihen kuinka vähentää itsestä riippumattomien tekijöiden vaikutusta velkaongelmien synnyssä. Tähän voidaan vaikuttaa ainakin lainsäädäntöä kehittämällä ja vähentämällä henkilön velkavastuuta tietyissä velkaantumismuodoissa.