Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p1797"

Sort by: Order: Results:

  • Tamminen, Petro (2009)
    In this study ecoefficiency of residential buildings is estimated with MIPSmethod. MIPSmethod focuses on the natural resource (so. material) use. Apart from the material efficiency also required energy and carbon dioxide emissions during the construction period and maintenance were also counted in this study. Under the maintenanceperiod only the energy flowed through the building cover was taken into account. The maintenance period was 50 years. The study covered 14 different buildings from which nine where single family houses and five blocks of flats. MIPSindicator is based on material flows. It uses them as criteria of ecoefficiency. The aim is to calculate the hidden material flows caused during the manufacturing of products. MIPSvalues can be calculated with MIfactors published by Wuppertalinstitute. MIPS is rough and simplifying method but on the other hand its advantage is a ability to illustrate one of the important areas of ecoefficiency. Most of the natural resources used by the residential building are related to foundations of buildings. For example more than half of natural resources use caused by wooden houses are related to foundations. Also the maintenance consumes natural resources across the energy use. With maintenance it takes decades to reach the level of construction period. When calculating the carbon dioxide emissions the maintenance is more significant. It takes only around ten years to reach the level of emissions caused by construction period. Wood as a construction material is the most ecoefficient choice. Block of flats is more ecoefficient than single family house with any indicator. According to this study, the wooden blocks of flats are the most ecoefficient choice.
  • Lassila, Antti (2013)
    Tutkimus tarkastelee sitä, miten kuluttajat suhtautuvat ekologiseen asumiseen. Ekologinen asuminen kattaa erilaisia asumisen ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyviä ratkaisuja, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään rakennuksissa ja asunnoissa käytettäviin uusio- ja kierrätysmateriaaleihin. Kuluttajien tiedot ja asenteet vaikuttavat heidän kulutuspäätöksiinsä. Ekologisen asumisen osalta voidaan olettaa, että ympäristötieto, -asenteet sekä käyttäytyminen ilmenevät vihreänä toimijuutena. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka paljon kuluttajilla on tietoa ekologisista asumismateriaaleista sekä näkyykö vastaajien asennoituminen heidän käyttäytymisessään. Tutkimus pohjautuu Kuluttajatutkimuskeskuksen toimesta kerättyyn valmiiseen aineistoon, joka on toteutettu sähköpostikyselynä satunnaisotannalla VAV Asunnot Oy:n asukkailta joulukuussa 2011. Kyselyyn vastasi 259 henkilöä. Aineistoa analysoidaan kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tutkimustulokset antavat kuvan varsin myönteisesti ekologisiin asumismateriaaleihin suhtautuvasta kuluttajasta ja tulokset ovat pääosin linjassa aikaisempien suomalaisten ympäristötutkimusten kanssa. Vaikka suhtautuminen oli positiivista, ei vastaajilla ollut juurikaan entuudestaan kokemuksia ekologisten materiaalien käytöstä asunnossa tai asuintalossa. Kokemuksien puutteen myötä vastaajilla ei myöskään ollut kovinkaan paljon tietoa oman asunnon tai asuintalon materiaalien aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Demografisia tekijöitä vertailtaessa vanhemmat ikäluokat olivat ympäristötietoisempia verrattuna nuorempiin. Terveydelliset ja laadulliset näkökulmat arveluttivat selvästi vastaajia. Esimerkiksi uusio- ja kierrätysmateriaalien vaikutukset sisäilman laatuun ja kalusteiden kestävyys herättivät epäilyksiä. Vastauksissa näkyi myös sukupuolen vaikutus: naisten on selkeästi miehiä helpompaa omaksua vihreä elämäntapa, joka näkyi asenteiden lisäksi muun muassa kierrätyksessä ja jätteiden lajittelussa. Sukupuolen lisäksi myös korkeampi koulutus merkitsi ajoittain myönteisempää suhtautumista. Kaiken kaikkiaan vastaajat vaikuttivat toiminnaltaan varsin ympäristömyönteisiltä ja suurin osa vastaajista olikin valmiita muuttamaan kerrostaloasuntoon, jonka rakentamisessa on käytetty uusioja kierrätysmateriaaleja. Useiden aikaisempien suomalaisten ympäristötutkimusten tapaan havaittiin, että ympäristömyönteisen asennoitumisen ja käyttäytymisen välillä ei ollut kovinkaan voimakasta yhteyttä. Tutkimuksesta saadut tulokset antavat hyvän lähtökohdan kehittää ekologisia asumisratkaisuja, joille kuluttajat vaikuttavat tulosten perusteella olevan varsin valmiita.