Browsing by Title
Now showing items 101-120 of 3388
-
(2013)Soil contamination with oily products poses great healthy and environmental risks to the polluted sites. The remediation difficulty mainly comes from the complexity of hydrocarbons. Different kinds of remediation technologies have been applied for hydrocarbon removal from soil. New technologies especially in situ bioremediation technologies are emerging constantly. Soil assessment is a key step in the remediation processes since it provides information about the contamination level and potential risks. In the present study, hydrocarbon contaminated soil samples were collected from two sites (one site was contaminated by weathered oily sludge waste with some vegetated plots; the other was contaminated with fuel oil with short-chain hydrocarbons). The samples were analyzed for physicochemical properties and hydrocarbon degraders were enumerated. Four degrading strains were isolated from the samples and their 16S rRNA genes were sequenced. The samples and isolates were investigated to check the existence of three catabolic genes involved in petroleum degradation. The objective was to reveal the intrinsic bioremediation potential of contaminated soils by investigating the key remediation “players” i.e. the degrader microorganisms and catabolic genes. The coexistence of abundant degraders and diverse catabolic genes give the soil a good potential for bioremediation. In addition, the relationships between degrader counts, genes detection and soil contamination levels can reveal how the contaminants affect the indigenous microbial community. The differences between vegetated and nonvegetated plots can also suggest if vegetation with legumes has good potential for hydrocarbon bioremediation. According to the results, both sites were moderately contaminated with different hydrocarbon composition. In the landfarming site, the TPH depletion in vegetated fields was higher than the unvegetated bulk soil areas. However, the degrading microorganism counts had no significant differences between vegetated and nonvegetated plots. The hydrocarbon contamination level had no correlation with the degrader counts. In subsurface soils where aeration was quite limited, degrading microorganisms were much lower than those in surface soils. Catabolic genes were detected from the isolated strains but rarely from the contaminated soil samples. The contaminants co-extracted with soil DNA may inhibit the PCR-based gene detection. With more primer sets or primers targeting broader genetic diversity ranges, more detection results can be expected.
-
(2016)In Norway spruce (Picea abies L. Karst.) lignin forms a major part of the xylem cell walls and renders the tracheids water resistant while giving support to the cell walls and the whole tree trunk. In Norway spruce lignin is polymerized mainly from coniferyl alcohol but the origins of this monolignol are not known. In our study, we employed laser capture microdissection (LCMD) system to isolate ray parenchyma cells and xylem tracheids from thin (30-40 μm), tangential cryomicrotome sections of developing xylem of the spruce trunk. We wanted to analyse the monolignol biosynthesis pathway gene expression separately in these cell types. Our aim was to examine the possibility that coniferyl alcohol is produced in the tracheid cells, or whether also the neighboring cells (ray cells) contribute to the biosynthesis of monolignols during the lignification as has been confirmed in angiosperms before. Total RNA extracted from the collected material was used to perform low mRNA input sequencing on the Illumina HiSeq platform to identify transcripts potentially involved in monolignol biosynthesis and secretion. As a control material we used whole cryomicrotome sections containing both xylem tracheids and rays. Deep sequencing was performed to generate quantitative expression data within a particular cell type. Differential gene expression was conducted with a Chipster analysis software by using DESeq2. Altogether, 936 genes were differentially expressed between whole sections and ray cells, and 424 transcripts were more abundant in ray cells, while 512 transcripts were less abundant. Comparison between whole sections and xylem tracheids illustrated that 18 transcripts were more abundant in xylem tracheids and 275 transcripts were less abundant. Our study demonstrated the usefulness of LCMD combined with RNA-Seq to characterize gene expression in specific cell types.
-
(2013)The literature review presented the effects of the polyglutamate chain on the biological and nutritional properties of folates and the main methods used for folate assays, with a special emphasis on the approaches to studying intact polyglutamates. A brief introduction regarding safety aspects of folate fortification was also given. The aim of this study was to develop a UPLC-FLR/PDA method for simultaneous determination of polyglutamyl folate vitamers. Chromatographic conditions were optimised for the resolution of polyglutamyl 5-methyltetrahydrofolates and major naturally-occurring monoglutamates. Method validation was conducted for both the UPLC method and affinity chromatography. Applicability of the validated method was evaluated on lupin flour, faba bean flour, and dry yeast, which were subjected to preparatory treatments with and without deconjugation. In addition, the effects of the sequential modification of preparatory treatments on the folate content and composition were investigated by using both the UPLC method and Lactobacillus rhamnosus assay. A desirable separation of target polyglutamates and monoglutamates was successfully achieved on the BEH C18 UPLC column within 11 minutes. The optimised UPLC method showed satisfactory selectivity, linearity, and sensitivity for the determination of methylated polyglutamates in the femtomole range and monoglutamates in the picogram range. Affinity chromatography showed satisfactory recoveries for polyglutamyl 5-methyltetrahydrofolates, but not for 5-formyl polyglutamates. In all three selected foods, 5-methyltetrahydrofolate was the dominant folate vitamer. Meanwhile, the analysis of undeconjugated samples showed that in the intact methylated folate pools, pentaglutamate predominated in legume flours and heptaglutamate in dry yeast. In addition, different sequences of enzyme and purification pretreatments were found to significantly affect both the total measurable folates and the folate profiles. Our standard preparatory procedures comprising simultaneous treatments with amylase and conjugase, then protease and affinity purification resulted in the greatest yield of total folates, but UPLC analysis indicated incomplete deconjugation. However, a modification in which deconjugation was conducted as the last step enhanced hydrolysis efficiency.
-
(2017)With a land tenure structure dating back to the Mexican Revolution of 1910, Mexico is second only to Papua New Guinea in proportion of forest land under community ownership. While many communities have successfully formed community forestry enterprises (CFEs) producing value-added goods and generating income and social benefits for community members, many more remain minimally involved with forest management or do not harvest timber. As such, this study sought to collect and analyze the opinions and experiences of groups and individuals involved in the forest sector, with the aim of providing a greater understanding of the strengths and weaknesses of the Mexican forestry model, the most important factors facilitating or undermining the development of CFEs, and opportunities for the advancement of community forestry in the future. This study is based on semi-structured stakeholder interviews which were conducted in four states with members of both harvesting and non-harvesting communities, members of Mexico's National Forestry Commission (CONAFOR) and Secretariat of Environment and Natural Resources (SEMARNAT), various experts with ties to the forest sector, and foresters serving the communities interviewed. The results indicate that communities face a number of significant developmental challenges. Community organization was found to be an essential internal factor, and successful CFEs have in common a strong internal cohesion and collective decision making capacity, while failure is often linked to indecision, internal divisions, or corruption. Will and ability to invest in the CFE are also crucial, and sources suggested that communities are often impeded by their lack of 'entrepreneurial mentality' when it comes to investment. For those that are interested in investing in the CFE, lack of available capital is often problematic. In part because of these challenges the Mexican forest sector relies largely on obsolete practices and technology, resulting in elevated costs of production relative to foreign competitors, and foreign competition has taken a toll on the industry in Mexico. In some areas declining industrial consumption has made it more difficult for communities to find buyers for forest products and may limit future production potential. The quality of technical services available to the communities is another factor that is both critical and inconsistent, and the important role of private foresters in aiding CFE development was emphasized by a number of sources. Government intervention has also had an important impact on the sector and CONAFOR has played a key role in its development in recent years. On the other hand, forestry is a heavily regulated activity and there appears to be a consensus that regulations could or should be simplified. It was also suggested that government agencies may not have the resources to process the paperwork they demand in a timely manner. Overall, community forestry in Mexico represents an important and environmentally sustainable source of rural livelihoods, and a great deal of potential remains for the expansion of the sector. While some challenges facing CFEs may not have clear solutions, there are some steps that could be taken to improve conditions in the future. Technological advance will be critical if Mexico is to compete on international markets, and there is work to be done both in terms of finance and in promoting 'business mentalities' and investment. Likewise, a thriving forest industry may require strong policy support from the federal government and efforts to ensure that technical services available to communities are adequate. Finally, it will be important to evaluate the regulatory balance between environmental protection and development of the sector moving forward, to create conditions that are both sustainable and conducive to growth.
-
(2014)The literature review deals with the structure of arabinoxylan and the principles of mass spectrometric methods used in analyzing them. The fragmentation of carbohydrate structures, the structural information gained from it, and naming of the resulting neutral fragments and product ions was also discussed. The aim of the experimental work was to analyze linear xylo-oligosaccharides and branched or linear arabinoxylans with known structures using tandem mass spectrometry. Of the arabinoxylo-oligosaccharides analyzed, three were branched while the others had an arabinose substituent at terminal xylose. The oligosaccharides were analyzed as underivatized, alditols, and methylated alditols with both positive and negative ionization. Derivatization was done in order to produce different product ions and to gain information about the effect of reduction and methylation on fragmentation mechanisms. Underivatized oligosaccharides provided most information with negative mode ionization. Low intensity of C-type fragment ions prevented their isolation in MS3-step when reduced oligosaccharides were analyzed. Methylation changed the weights of fragmentation products, which made it possible to detect branching in the oligosaccharide structure. Methylation also changed the fragmentation mechanism which caused differences in the product ion spectra compared to underivatized oligosaccharides. B-ions were fragmented to gain information about linkage positions when analyzing methylated alditols. The mechanism of B-ion fragmentation differs from that of C-ions, and produced information rich neutral fragments. However, low signal intensity made branch site analysis difficult, especially when arabinose substituent was located at terminal xylose.
-
(2020)The Arctic environment is unique and hosts many economic opportunities. The environment is fragile and is home to many different animals, plants and indigenous people. The area has undergone periods of remilitarisation since the end of the cold war, and this is impacting local communities economically, environmentally and their social development. This research has been undertaken to assess the impact that military activity is having on these local communities. A literature review was undertaken in 3 key areas: Arctic sustainability, military sustainability and Arctic militarisation to identify relevant indicators that impact sustainable development. Sustainable development was defined using the 3 pillars from the Brundtland report, as economic, environmental and social. These indicators were collated to create a conceptual framework that was used to analyse two case study cities in the Arctic. These two cities were Fairbanks, in Alaska, and Severomorsk in Russia. These were chosen as economically and socially, they are very different, but they share the main similarity of being militarised Arctic cities. This meant the framework was tested on two different cities and in two different environments to test the validity and usefulness. The two case studies were built from reports, census information, statistical information and government reports. Although quantification was outside the scope of this research, observations were found from the data. Economically, the impact is positive. Military activity generates jobs, growth, infrastructure and military spending. The environmental impact is clearly negative. Military activity contaminates groundwater, soil, water and the local environment. The social impact is more ambiguous. Military activity helps foster community development but can impact personnel health. A discussion was undertaken on the effectiveness of the framework and improvement areas. The framework provided a good overall picture of activity but could be improved in some areas. These areas include reducing subjectivity in the construction phase, improved environmental data and time series data. The research was limited by time constraints and data availability in some impact areas.
-
(2022)Tämän tutkimuksen taustalla on ajankohtainen keskustelu siitä, miten ihmisen ja luonnon hyvinvointi voisi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla planeetan rajat huomioiden. Tutkimus pyrkii perustelemaan, miksi talouskasvuun perustuva hyvinvointikäsitys sekä siihen liittyvä kulutuskeskeinen elämäntyyli tulisi kyseenalaistaa. Vaihtoehtona tarkastellaan kohtuutalouden mukaista elämäntyyliä, jossa hyvinvointi nähdään niin ihmisen kuin luonnon näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä merkitys suhteellisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymisellä on siirtymisessä kohtuutalouteen, sekä löytää henkilökohtaisella tasolla olevia esteitä kohtuutalouteen siirtymiselle. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta työssäkäyvästä keski- tai hyvätuloisesta henkilöstä sekä kahdesta palkkatyötä vähentäneestä, kohtuulliseen elämäntapaan siirtyneestä henkilöstä. Haastatteluista litteroitu aineisto on analysoitu soveltaen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty suhteellisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mallia. Tutkimuksen mukaan elintason osa-alue saa korostuneen merkityksen työssäkäyvien hyvinvointikäsityksessä, kun taas läsnäolon osa-alueen merkitys on vähäinen. Tutkimustulokset paljastivat ristiriidan sen välillä, miten tutkittavat mieltävät hyvinvoinnin ja miten se toteutuu heidän arjessaan. Kohtuullistajat kuvasivat hyvinvointiaan laajemmin, eikä heidän toiminnassaan ollut samanlaista ristiriitaisuutta. Hyvinvointikäsityksen suppea hahmottaminen toimii itsessään esteenä kohtuutalouteen siirtymiselle, sillä taloudellisilla mittareilla arvioituna elämä tuntuu hyvältä sellaisenaan. Vapauden ja turvallisuuden tunteiden liittäminen elintason osa-alueeseen vahvistaa sen merkitystä hyvinvoinnin perustana. Lisäksi kiireinen arki johtaa ajattelemattomaan toimintaan, sillä tietoisuus omasta toiminnasta ja ymmärrys sen seurauksista puuttuu. Kohtuutalouden mukaisen elämäntyylin houkuttelevuutta voisi lisätä tuomalla hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuutta paremmin esiin julkisessa keskustelussa sekä nostamalla esiin samaistuttavia esimerkkejä ja edelläkävijöitä. Jotta oman elämäntavan reflektointi olisi mahdollista, arkeen tarvitaan väljempi aikarakenne sekä mahdollisuuksia kohtuullisen elämäntavan kokeiluun.
-
(2023)Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää arjen käytäntöjen merkitys ruokahävikin synnyssä ja ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksen näkökulmaksi valikoitui kotitaloudet, koska aiempien tutkimusten mukaan kotitaloudet aiheuttavat teollisuusmaissa suurimman osan ruokahävikistä. Lisäksi aiempien tutkimusten mukaan ruokahävikin ekologiset vaikutukset ovat suuremmat ruokaketjun loppupäässä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi, joista ensimmäisen avulla kartoitettiin, millaisia käytäntöjä kuluttajilla on arjessaan ruokahävikkiin liittyen. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin, minkälaiset käytännöt voisivat auttaa ruokahävikin ennaltaehkäisyssä. Teoriapohjana oli aiempien ruokahävikkitutkimuksen lisäksi suunnitellun käyttäytymisen teoria ja käytäntöjen teoria. Käytäntöjen teoriaa hyödynnetään käyttäytymisen ja sen ristiriitaisuuden selittämisessä, kun taas suunnitellun käyttäytymisen teoria tarjoaa mahdollisuuksia ennustaa käytöstä tietyissä olosuhteissa. Tutkimuksen tutkimusstrategia oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto koottiin yhdeksän eri kotitalouden edustajan haastatteluista. Haastattelut tehtiin huhti- ja toukokuussa 2022. Kotitalouksien koko, haastateltavien sukupuoli ja ikä sekä asuinpaikka vaihtelivat. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua. Tutkimuksen mukaan kotitalouksien arjen käytännöt ruokahävikkiin liittyen voitiin jakaa tiedostettuihin ja tiedostamattomiin käytäntöihin. Tiedostetut arjen käytännöt olivat hyvin rutiininomaisia, kun taas tiedostamattomat käytännöt liittyivät lähinnä arjen helpottamiseen. Arjen helpottaminen nouseekin keskeisimmäksi tekijäksi myös ruokahävikin vähentämisessä ja ennaltaehkäisyssä, sillä tutkimuksen mukaan juurisyynä kotitalouksille syntyvälle ruokahävikille on rutiinien ja arjen käytäntöjen rikkoutuminen. Tutkimuksen tuloksien avulla saatiin koottua suositukset eri kohderyhmille ruokahävikin ennaltaehkäisyä ajatellen.
-
(2019)Everyday life of consumers revolves around housing, food and transport. Consumption related to these areas forms a burden to the atmosphere through direct or indirect energy consumption which causes climate warming GHG emissions. Climate change itself results in deepening global economic and humanitarian problems while the human populations constantly grows. In this quantitative study I researched the relationship between sociodemographic variables and residential location to attitudes towards climate change, possibilities of individual influence and political guidance of consumption. My target was to find perspectives on how to further sustainable consumption and the shift to ecological options. The empirical part drew on the 2016 European Social Survey’s Finnish material due to its comprehensiveness and the good quality. The data was analyzed using data processing program SPSS. Everyday life and sustainable consumption were studied using a practice theory approach. Everyday practices are routinized actions which are not actively given thought. Routines are formed to ease everyday life, but they stand as obstacles for change. These routines must be broken and there must be sufficient incentives for consumers to shift to new ways of executing practices. Consumption can be made more sustainable by changing its quality or quantity. Technological solutions offer more ecological options, but the level of consumption should be decreased as well. My analysis showed that education has a positive relationship with attitudes toward climate change, the probability to conserve energy, how one sees their own influence and responsibility as well as political guidance of consumption. Income had the same effect as education. Age and residential area had an opposite effect. With age grew skepticism and efforts to save energy dropped. Moving from large cities to the countryside the phenomenon was similar. Objection to political guidance was also strongest in the countryside. My observations showed that worriedness about climate change and perceived level of responsibility and possibilities of making change through one’s own actions increased the level of energy saving and the support for political guidance of consumption. Because consumption related to everyday practices is highly routinized breaking these routines is needed to enable change. This requires the understanding of one’s role as a consumer, supporting of the transition to more sustainable options of consumption and the guidance of market offerings through political decisions. In my opinion the role of education and young consumers in central in driving change.
-
(2014)Studies have revealed that members of Archaea exist in various environments such as human gut and the sporocarps of some fungi in addition to the extreme environments in which they were first discovered. It is yet unknown how some archaea end up in these environments and what is their role there. To study the archaea efficiently in different environments, enrichment or pure cultures are required. In this work liquid media were developed for cultivation and enrichment of archaea from the edible sporocarps of Suillus bovinus, Craterellus tubaeformis, Agaricus bisporus and Boletus pinophilus. The source of carbon in each medium was determined to be yeast extract, crushed and sterile filtered sporocarp of either Craterellus tubaeformis or Agaricus bisporus, or casaminoacids. The highest amount of prokaryotes grew on the casaminoacid medium but it was also a very good medium for the bacteria in sporocarps. The media were anaerobic to prevent the fastest aerobic bacteria from growing. Antibiotics kanamycin and ampicillin were added to reduce bacterial growth but with further inoculation resistant bacteria outgrew the archaea. Adding lysozyme with the antibiotics reduced bacterial growth also with later cultivations and the archaea-bacteria ratio turned favourable. The amount of both archaea and bacteria was determined with the quantitative PCR of the 16S rRNA gene. The most archaea was enriched from the sporocarps of Suillus bovinus. On the contrary, prokaryotes that grew from the sporocarp of Craterellus tubaeformis were mostly bacteria. The Sporocarps of both Boletus pinophilus and Agaricus bisporus didn t harbour many archaea or bacteria that could have been detected or enriched in this study. It was also noted that there was great variation between individual sporocarps of the same species in the amount of prokaryotes they originally harboured. Archaea were successfully enriched from the sporocarps of Suillus bovinus for the duration of three consecutive cultivations on the casaminoacid medium with the addition of kanamycin, ampicillin and lysozyme.
-
(2016)Aronia berry consist of possible health promoting anthocyanins of which antioxidative character may have a positive impact to reduce risk factors of cardiovascular diseases. When ingested, anthocyanins decompose to several metabolites of which phenolic acids were the main focus of this research. Phenolic acids can be measured in urine which must be pretreated before further analysis. The aim of the study was to optimize a micro scale solid phase (μSPE) purification method for analysing phenolic metabolites in urine. The method was validated by recovery tests (%). The influence of two acids, formic acid and trifluoroacetic acid, were tested for the recovery (%) of six phenolic compounds: ferulic acid, protochatechuic acid, 3,4-dihydroxyphenylacetic acid, hippuric acid, homovanillic acid and cyanidine-3-glucoside. The method was applied to selected spot urine samples of a clinical research with subjects who had ingested for four weeks 100 ml of aronia juice which contained 1 g of phenolic compounds. Three unknown compounds (A, B and C) were identified as possible derivatives of phenolic acids by UHPLC-MS. The research was part of an EU supported BACCHUSproject. μSPE had a purifying effect with the two acids used having a different influence to the recovery of test compounds. However, there was no clear evidence that either of the acids would be better suited for the purification of the phenolic acids used in this study. Two of the three unknown compounds in randomly selected urine samples were identified as possible derivatives of phenolic acids based on their chromatographic and spectrophotometric characters. Compound A was identified as protocatecuiq acid derivative and compound C was tentatively identified as a derivative of ferulic acid. Compound B instead was not identified because it did not have any typical attributes of phenolic acids.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien perusarvoja elintarvikkeiden ja koiranruuan kulutuksen taustalla. Tutkielman tarkoituksena on asettaa vastakkain ihmisten oma ruokavalio ja koirien ruokinta sekä tutkia, miten näiden kahden kategorian kuluttamisen taustalla vaikuttavat perusarvot eroavat toisistaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä perusarvot ovat ja miten ne vaikuttavat kuluttamiseen. Sisäiset arvot, kuten terveys, vastuullisuus ja taloudellinen vastuullisuus, ohjaavat kuluttajien päätöksentekoa näissä kategorioissa. Arvojen merkitys vaihtelee kontekstista riippuen, mutta ne vaikuttavat vahvasti kuluttajien valintoihin ja käyttäytymiseen. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa koiranomistajaa selvittääkseni heidän arvojaan koiranruuan ja elintarvikkeiden kulutuskäyttäytymisen takana. Käytin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa hyödynsimme teemahaastattelua ja laddering-menetelmää. Analyysivaiheessa haastattelujen vastaukset käytiin läpi sisällönanalyysin avulla, jossa pyrimme tunnistamaan toistuvia teemoja ja käsitteitä. Elintarvikkeiden osalta korostuivat ympäristöarvot, vastuullisuus ja terveys, kun taas koiranruuan kulutuksessa terveys, vastuullisuus ja käytännöllisyys olivat keskeisiä. Yhteiset arvot sisälsivät vastuullisuuden ja terveyden, mutta niiden painotukset vaihtelivat. Esimerkiksi taloudellinen vastuu näkyi elintarvikkeiden valinnoissa enemmän perheen turvallisuuden näkökulmasta, kun taas koiranruoan kohdalla se korosti lemmikin terveyttä ja hyvinvointia. Arvoristiriitoja ilmeni erityisesti eettisen ja kestävän kulutuksen suhteen, missä omistajat saattoivat priorisoida eri tavoin omien ja lemmikkinsä ruokavalintoja. Lisäksi taloudelliset resurssit ja prioriteetit aiheuttivat arvoristiriitoja tasapainottaessaan ihmisten ja lemmikkien hyvinvointia omassa kulutuksessa. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa niin terveellisten ja vastuullisten ruokavalintojen edistämiseksi kuin markkinointistrategioiden kehittämiseksi. Ymmärtäessämme kuluttajien syvällä juurtuneita arvoja voimme paremmin vastata heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa ruokatuotteiden suhteen.
-
(2014)Työaikainen joukkoruokailu on Suomessa perinteistä, minkä lisäksi työaikana nautittu lämmin lounas on monen suomalaisen aikuisen päivän ainoa lämmin ateria. Tästä huolimatta työaikaisesta ruoanvalinnasta, erityisesti yksilön valinnan näkökulmasta, tiedetään vasta vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä yksilön työaikaiseen lounaanvalintaan vaikuttavista tekijöistä. Tähän pyrittiin tutkimalla, onko henkilökohtaisilla arvoilla, joiden katsotaan ohjaavan ihmisen toimintaa ja valintoja, yhteyttä työaikaiseen lounaan valintaan. Lounasruokailijoiden arvojen tutkimisessa hyödynnettiin Schwartzin (1992) arvoteoriaa. Arvojen ohella työaikaiseen ruoanvalintaan vaikuttavia tekijöitä pyrittiin kartoittamaan Furstin ym. (1996) ruoanvalinnanprosessin mallia, ruoanvalintamotiiveja sekä aikaisempia työaikaista ruokailua käsitteleviä tutkimuksia hyväksi käyttäen. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella survey-kyselyn avulla. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat pääkaupunkiseudulla työssä käyvät henkilöt, joilla oli työpäivänsä aikana mahdollisuus henkilöstöravintolan käyttöön. Tutkimusnäytteen kooksi muodostui 126 vastaajaa, jotka ryhmiteltiin tutkittavien useimmiten nauttiman lounasmuodon perusteella henkilöstöravintolaruokailijoihin (n=82) ja eväsruokailijoihin (n=44). Tutkimuksessa lounasruokailijaryhmien välillä havaittiin eroja arvojen tärkeydessä, mutta arvojen ja lounaan valinnan väliltä ei kuitenkaan tämän tutkimuksen pohjalta voitu todeta löytyvän selvää yhteyttä. Tutkimuksessa tunnistettujen lounaanvalintamotiivien katsottiinkin tarjoavan arvoja enemmän tietoa eri lounasmuotoon päätymisestä. Tärkeimmiksi lounaanvalintamotiiveiksi tutkimuksessa osoittautuivat laatu, helppous, sosiaalisuus ja seura sekä terveellisyys ja painonhallinta. Vertailtaessa ruoanvalintamotiivien tärkeyttä lounasruokailijaryhmien kesken henkilöstöravintolaruokailijoiden havaittiin pitävän sosiaalisuus ja seura - sekä laatu-motiiveja lounaan valinnassa tärkeämpinä kuin eväsruokailijat, jotka taas arvostivat lounaan valinnassaan henkilöstöravintolaruokailijoita enemmän oma rauha - ja turvallisuus-motiiveja. Arvojen ja valintamotiivien yhtäaikaisella tarkastelulla pyrittiin saavuttamaan syvällinen kuva yksilön valinnan taustalla vaikuttavasta motivaatiorakenteesta. Tutkimuksen voidaan katsoa onnistuneen tässä pyrkimyksessä, sillä se tarjoaa uutta tietoa työaikaisesta ruoanvalinnasta, jota niin lounasruokailupalveluita tuottavat kuin hankkivat tahot voivat hyödyntää. Yksilön työaikaisen ruoanvalinnan tutkimista voidaan tämän tutkimuksen pohjalta jatkaa esimerkiksi keskittymällä lounasruokailijaryhmien työaikaisen ruokailun arvostuksessa havaitun eron tarkastelemiseen tai täydentämällä arvo-motiivi-ketjua lounaassa arvioitavia ominaisuuksia tutkimalla.
-
(2021)Hankintatoimi on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintaa ja kannattavuutta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana digitaalisen kehityksen myötä, myös hankintatoimeen on tullut uusia digitaalisia työkaluja ja toimintatapoja, joita yritykset pyrkivät käyttämään saadakseen useita eri hyötyjä. Tässä tutkimuksessa pyritään kartoittamaan tämän hetkisen digitaalisen kehityksen tilaa, havaittuja hyötyjä, hyväksi koettuja menetelmiä sekä suhtautumista hankinnan digitalisaatioon liittyen. Tavoitteena on saada käsitys siitä, minkälaisiin ratkaisuihin yritykset ovat päätyneet ja mistä syistä. Tutkimus on tärkeä, koska hankintojen digitaalista tilaa, eikä edellä mainittuja tekijöitä ole juurikaan kartoitettu Suomen yrityskentällä, varsinkaan elintarvikealalla toimivien yritysten osalta. Lisäksi tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti tapausyrityksen hankintojen johdolle päätöksenteon tueksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena kyselylomakkeiden avulla ja kysymykset suunnattiin yritysten hankinnoista vastaaville henkilöille. Kyselylomake sisälsi 17 kysymystä ja tutkimusaineistona toimi 18 yrityksen vastaukset. Kysymykset keskittyivät kolmeen pääteemaan: nykytila, tulevaisuus ja suhtautuminen. Tutkimuksen tekohetkellä yritykset keskittyivät pääsääntöisesti digitalisoimaan hankintaprosessin tilausvaihetta ja keskeisenä työkaluna siinä toimi toiminnanohjausjärjestelmä. Muita keskeisiä digitaalisia työkaluja ja prosesseja olivat toimittajahallinta ja dokumentointi sekä laskutus. Toimittajahallintaan käytettiin joko erillistä dokumentointisovellusta tai toiminnanohjausjärjestelmää. Laskutus oli digitalisoitu pääsääntöisesti erillisen sovelluksen kautta. Tulevaisuudessa kymmenellä yrityksellä on ajatus lähteä kehittämään hankinnan digitaalisia työkaluja. Tavoitteet ja lähtötilanteet ovat kuitenkin hyvin eri tasoisia hankintojen erilaisten nykytilanteiden vuoksi. Suurin osa suunnitelmista kohdistui tilausprosessiin, raportointiin, dokumentointiin ja kilpailutukseen. Tulevaisuuden ratkaisuilla pyritään useassa yrityksessä paikkaamaan tämänhetkisiä pullonkauloja tai puutteita. Suurimpina hyötyinä tulevaisuuden työkaluissa nähtiin tehokkuus esimerkiksi ajankäyttöön liittyen, joka syntyy pääsääntöisesti helpompien ja vähemmän manuaalista työtä vaativien prosessien kautta. Samalla datan uskotaan muuttuvan tarkemmaksi, joka vähentää virheitä ja nopeuttaa esimerkiksi raportointia. Yritykset eivät vielä juurikaan nähneet tulevaisuuden teknologioita ajankohtaisina. Yritykset suhtautuvat digitaaliseen kehitykseen suurelta osin positiivisesti etenkin silloin, jos se hyödyttää myös heidän omaa toimintaansa eikä vain toisen osapuolen. Negatiivisena nähtiin esimerkiksi persoonallisten kontaktien väheneminen sekä yhteistyön hintakeskeisyys. Tulevaisuudessa yritykset selkeästi pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja useat yritykset näkevät juuri digitaalisuuden ratkaisuna siihen. Tämän perusteella yritysten kannattaa seurata ja olla mukana digitaalisessa kehityksessä optimoidakseen kilpailukykyisen toimintansa.
-
(2015)Tämän Pro Gradun tavoitteena oli tutkia asiakkaiden kokemaa arvoa elintarvikkeiden verkkokaupassa. Elintarvikkeiden verkkokauppa on kasvattanut suosiotaan Suomessa. Muualla maailmassa hyväksi koettuja ratkaisuja on toteutettu Suomessa ja kiinnostus palvelun laajentamiseen vain kasvaa niin yrityspuolella kuin kuluttajienkin keskuudessa. Tällä hetkellä ruoan verkkokauppa on keskittynyt enimmäkseen kaupunkien läheisyyteen, mutta laajenemispaineita ympäri Suomen on havaittavissa. Tutkimuksen teoriaosuus koostui kahdesta osasta; kuluttajien kokemasta arvosta ja vaihdantakustannusteoriasta. Kuluttajien kokema arvo voidaan jakaa neljään eri ulottuvuuteen, joista kaksi edustavat utilitaristisia arvoulottuvuuksia ja kaksi hedonisia arvoulottuvuuksia. Vaihdantakustannusteoria puolestaan selittää kustannuksia, jotka syntyvät vaihdannasta eri olosuhteissa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella. Internet-pohjaiseen kyselyyn vastasi 113 henkilöä eri puolilta Suomea kuitenkin pääkaupunkiseutua painottaen. Tutkimustulosten analysointiin käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Kyselyyn vastaajista lähes neljäsosa oli ainakin joskus kokeillut ostamista elintarvikkeiden verkkokaupasta. Erityisesti kuivatuotteiden ostaminen koettiin luotettavaksi ja kiinnostavaksi. Elintarvikkeiden ohella myös päivittäistavaroiden ostaminen samasta paikasta elintarvikkeiden kanssa koettiin tärkeäksi. Tulosten mukaan kuluttajien ikä, koulutustaso, kaupassa asioinnin useus ja ostoksiin käytetty rahamäärä vaikuttivat eniten arvoulottuvuuksiin. Esimerkiksi elintarvikkeiden verkkokaupan toiminnallisten ja taloudellisten ominaisuuksien tärkeys kasvoi iän noustessa. Koulutustason kasvaessa puolestaan taloudellisten ominaisuuksien tärkeys laski. Tuotteiden tuoreus oli ehdottomasti suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä elintarvikkeiden verkkokaupassa. Vanhempien ihmisten kehittyneistä tietotekniikan käyttötaidoista kertoo se, että tilausjärjestelmän käyttämisessä ei todettu epävarmuutta toisin kuin toimitusprosessin kohdalla. Kaiken kaikkiaan samassa paikassa asiointia pidettiin selkeänä ja helppona, vaikka kanta-asiakasjärjestelmillä ei koettu olevan siihen suurempaa vaikutusta.
-
(2016)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata Levin ja Inari-Saariselän matkailualueiden ravintoloiden arvoprosesseja ja palveluresursseja sekä arvioida niiden merkitystä ravintoloiden kilpailukyvyn kannalta. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan ravintoloiden tärkeimpiä yksittäisiä kilpailuedun lähteitä ja matkailuyritysten ravintoloiden toimintaan liittyviä erityispiirteitä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista lähestymistapaa ja tutkimusmetodina käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä seitsemää ravintolan edustajaa, jotka olivat mukana ravintolan päivittäisessä johtamisessa. Haastatteluja ohjanneet teema-alueet rakentuivat tutkielman teoreettisen viitekehyksen pohjalta, joka perustui palveluiden arvoketjumalliin. Kyseisen mallin avulla voidaan tarkastella palveluyritysten kuten ravintoloiden arvonluonnin kannalta oleellisimpia arvoprosesseja ja palveluresursseja. Tutkimuksessa selvisi, että eri arvoprosessien ja palveluresurssien merkitys arvonluonnille vaihteli hieman eri ravintoloiden välillä. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että useimpien ravintoloiden kohdalla kilpailukyvyn kannalta merkittävin arvoprosessi liittyi ravintoloiden perustuotteeseen eli ruokaan. Tämän lisäksi ravintoloiden keskeisiä kilpailukykytekijöitä olivat muun muassa onnistunut segmentointi, tunnettuus, palvelun laatu ja sijainti. Tutkimuksessa myös ilmeni, että useimmissa tapauksissa ravintoloiden kilpailukyky oli vahvasti sidoksissa koko matkailuyrityksen toimintaan. Tämän lisäksi tunnistettiin kolmenlaisia rooleja, joita matkailuyritysten ravintolat täyttivät: täysihoitoravintolat, hotelliravintolat ja itsenäiset ravintolat. Tutkimuksessa tuli myös haasteita, jotka vaikeuttavat ravintoloiden toimintaa kuten matkailusesonkien muutokset, kilpailutilanne etenkin Levin alueella ja hotelliravintoloiden heikko imago. Haasteita huolimatta haastatellut kuitenkin suhtautuivat tulevaisuuteen myönteisesti ja potentiaalisia kasvun lähteitä uskottiin löytyvän niin yrityksen sisältä kuin ulkopuolelta kuten aasialaisten matkailijoiden määrän kasvusta.
-
(2020)Suomessa metsätilojen pirstoutuminen on jatkuvaa ja sen seurauksena pienten metsäkiinteistöjen lu-kumäärä kasvaa. Ajan kanssa ja isossa kuvassa tällainen kehitys saattaa johtaa puunkorjuun mahdolli-suuksien heikkenemiseen ja sen tehokkuuden huononemiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää pienten metsäkiinteistön omistajien arvosuuntautuneisuuden vaikutuksia omistuksesta koettuun hyö-tyyn. Omistuksesta koettu hyöty perustuu ekosysteemipalveluluokituksen mukaan tuotanto-, säätely-, kulttuuri- ja ylläpitopalveluihin. Tutkimuksessa arvosuuntautuneisuutta mitattiin Schwartzin kehittämän arvoteorian pohjalta laaditun mittariston avulla, jonka pohjalta vastaajat ryhmiteltiin eri arvosuuntautuneisuusluokkiin. Koettua hyö-tyä mitattiin rahamääräisesti luopumishalukkuudella kiinteistöstä, käyttäen ehdollisen arvottamisen menetelmää. Kohderyhmänä oli pääkaupunkiseudulla asuvat sähköpostiosoitteen omaavat alle 20 heh-taarin metsäkiinteistön omistajat. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tulokset ana-lysoitiin tilastollisen menetelmin SPSS-ohjelmaa hyödyntäen. Tutkimuksen perusteella vastaajat (n=268) jakaantuivat eri arvosuuntautuneisuusluokkiin seuraavasti: Individualistit (25,6%), Idealistit (29,3%), Traditionalistit (25,6%) ja Opportunistit (19,5%). Vastaajien arvosuuntautuneisuus ei juurikaan vaikuttanut omistuksesta koettuun kokonaishyötyyn. Eroa syntyi eri ekosysteemipalveluluokkien välillä. Idealistit arvostivat muista poiketen säätely- ja ylläpitopalveluita enemmän. Individualistit poikkesivat muista arvostaen tuotantopalveluita muita enemmän. Muutoin arvosuuntautuneisuusluokkien profiilit olivat melko yhdenmukaiset. Hinnanlisällä mitattiin luopumis-halukkuutta, joka tarvittaisiin kompensoimaan omistajan kokema omistuksen arvon menetys markki-nahintaan verrattuna. Luopumishalukkuudessa Individualistien ja Idealistien välillä oli noin 15 pro-senttiyksikön välinen ero hinnanlisissä. Traditionalistien ja Opportunistein välillä hinnanlisissä ero oli reilut 2 prosenttiyksikköä ja ne sijaitsivat hinnanlisissä noin puolivälissä Individualisteja ja Idealisteja. Vaikka tutkimuksessa eroja löytyi, niin niiden tilastollinen merkitsevyys jäi verrattain alhaiseksi. Se saattaa johtua tutkittavan aineiston vähyydestä. Tutkimuksen ansiot ovat enemmänkin kohdeilmiöön liittyvässä lähestymistavassa, jossa koettua hyötyä ja luopumishalukkuutta pyrittiin selittämään ar-vosuuntautuneisuuden avulla. Tämän takia tutkimus toimii parhaiten esitutkimuksen laajemmalle val-takunnalliselle selvitykselle, jonka tuloksia voitaisiin hyödyntää yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja vaikutusarvioinneissa.
-
(2020)There is growing concern about the world population growth and the sufficiency of protein resources. Edible insects could be an alternative protein source for human beings. The aim of this master thesis was to examine the sensory characteristics of a new home cricket (Acheta Domesticus) product and understand the attitudes of consumers towards edible insects. The aim was to investigate the impact of consumer familiarity with edible insect food products on purchase intention and expected liking. The roles of media trust and purchase activism were expected to affect the behavior of consumers. Besides these four indicators also two more were added. These were food neophobia scale and innovativeness. The data on consumer attitudes and perception towards insect food was collected by using an electronic form that was sent to different mailing lists. Total of 167 respondents were gathered, 141 women and 63 men. 53 participants attended the sensory analysis tests on the beginning of the year 2020, ages 18 – 62. The analysis of the data was done with SPSS Statistics version 25. The findings of this study indicate that consumer familiarity contributes to purchase activism, purchase intention and expected liking. In this study the media trust did not contribute. Food neophobia scores correlated negatively to the intention to buy, expected liking and willingness to recommend the product. Innovativeness correlated positively to intention to buy and expected liking, and as expected, innovativeness correlated negatively to food neophobia scores. As people learn more about the ecological and nutritional benefits of edible insects, their attitudes towards insect food become more positive and they are more willing to try and taste insect products. The new home cricket product, PANNU Sirkka by GRiiDY, turned out to be quite suitable for Finnish consumers taste. On the just-about-right scale (1–4) the average score was 3,3 – 3,8 of all the assessed attributes. Many of the open responses mentioned the product to be ‘tasty, delicious, surprisingly good and crispy’, for instance. To overcome the preconceptions of western consumers, there should be more occasions to try and taste insect food. Marketing efforts are best targeted to consumers who are neophilic and innovative and encourage them to be the early adopters of insect food.
-
(2015)The European Union has emphasized the usage of bioenergy by increasing the share of renewable energy in total energy consumption in its member states. The more biomass is utilized in energy production, the more biomass ashes are produced. Different ashes such as wood ash have been studied ecologically a lot, but more business and market research should be conducted on wood ash. The purpose of this study is to describe, analyze and interpret ash fertilization stakeholders´ perceptions of their external environment. The research questions are the following: 1) How do the ash fertilization stakeholders perceive their external environment? 2) What barriers hinder wood ash fertilization? 3) How is wood ash recycling perceived to influence the stakeholders´ external environment? 4) What kind of Environmental Scanning practices do the stakeholders have? This study is a qualitative study which employs the guided/focused interview method. The data consists of 18 interviews conducted in 15 organizations. The approach to the data is abductive. The data is processed, described and analyzed thematically. The ash fertilization stakeholders consider their environment complex and not fully developed. The waste tax act has influenced the structure of the market and worked as a major push-force. It has created various business models in the external environment, which have made some stakeholders adopt an unorthodox code of conduct within the external environment. Few fertilization-based companies operate on ash fertilization. Instead, most of the stakeholders emphasize wood ash utilization. The logistical challenges including the high transport and spreading costs were considered the most influential barrier hindering ash fertilization usage. However, the creation of economically sustainable business models and the incapability to create value to the customer hinder the development of the market, which weakens the competitiveness of ash fertilizers. Other barriers identified were the lack of suitable ashes for fertilization, the insufficient knowledge level of the buyers as well as poor marketing communications. There seems to be an entry barrier to the ash fertilization market, which consists of the low profitability of the ash fertilization business and the high knowledge requirements. Ash recycling was perceived positively by the stakeholders although their knowledge of the concept varied significantly. They connected ash recycling with either nutrient flows or ash utilization as a raw-material for various end-uses. The implementation of ash recycling was regarded as questionable since the stakeholders were uncertain about its effects on the external environment. They considered ash recycling to be influenced by the development of energy policies and legislation both in Finland and in the EU, which they found unpredictable. The stakeholders had difficulty defining ash recycling as a process and perceiving whether it is more connected with forest or energy industries. The majority of the stakeholders did not conduct Environmental Scanning (ES). Only four stakeholders conducted ES, although this perception is interpretive. The stakeholders were categorized in ES modes according to their perceptions of external environmental intrusiveness, analyzability as well as information needs, information seeking and information use. The degree of complexity of the external environment was found high and the rate of change was considered low. Altogether, there are two stakeholder groups operating in the external environment: 1) the market-oriented stakeholders and 2) the utilization/waste oriented stakeholders. The utilization view is currently more dominant, due to the developments in the ash fertilization market. The external environment is still under the stage of development, and there is possible future rivalry between the two views. Ash recycling could be a viable option combining wood ash utilization with business. More market-oriented stakeholders are needed in the ash fertilization market.
-
(2021)Tutkielman tavoitteena on selvittää, mistä asiakasarvo muodostuu tukkukaupan ruoan verkkokaupassa. Tutkimus on Lejos Oy:n toimeksianto. Ruoan verkkokaupan suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Merkittävä syy ruoan verkkokaupan kehittymiselle on ollut COVID-19-pandemia. Lejos Oy on avannut oman ruoan verkkokaupan keväällä 2021. Koska verkkokauppa on uusi, on tärkeää ymmärtää jo alkuvaiheessa, mistä asiakasarvo muodostuu tukkukaupan ruoan verkkokaupassa, jossa tuotteet myydään myyntierissä. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat 1) Mistä asiakasarvo muodostuu tukkukaupan ruoan verkkokaupassa? ja 2) Mitä hyötyä asiakas kokee tukkukaupan ruoan verkkokaupassa? Tutkielman lähestymistapa oli kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään, mistä asiakasarvo muodostuu tukkukaupan ruoan verkkokaupassa kuluttajien aikaisempien ruoan verkkokaupan kokemusten perusteella. Tutkielman haastatteluihin osallistui kymmenen ihmistä, jotka olivat edes kerran tilanneet ruokaa verkkokaupasta. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautui aikaisempaan aihepiiriä koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Teoreettinen viitekehys muodostui neljästä asiakasarvon avainulottuvuudesta: taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen ja symbolinen arvo. Arvoulottuvuuksien lisäksi viitekehys sisälsi utilitaristista ja hedonistista hyötyä tuottavat asiat. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimustulosten perusteella tukkukaupan ruoan verkkokaupassa asiakasarvoa muodostui eniten taloudellisista ja toiminnallisista arvoista, jotka tuottivat utilitaristista eli käytännöllistä hyötyä asiakkaalle. Käytännöllistä hyötyä tukkukaupan ruoan verkkokaupassa tuotti rahan ja ajan säästäminen sekä arjen helpottuminen. Myyntierittäin ostetut tuotteet tuottivat myös käytännöllistä hyötyä juhlien tai urheilutapahtumien järjestämisessä, koska tukkukaupasta on mahdollista tilata kerralla paljon tuotteita. Emotionaaliset ja symboliset arvot, jotka tuottivat hedonistista eli elämyksellistä hyötyä, korostuivat vähemmän. Elämyksellistä hyötyä asiakkaalle tukkukaupan ruoan verkkokaupassa syntyi kuitenkin ostomukavuudesta eli visuaalisesti miellyttävästä sekä helposti käytettävästä verkkokaupasta sekä ympäristöystävällisistä tuotteista. Vaikka taloudelliset ja toiminnalliset arvot korostuivat enemmän asiakasarvon muodostumisessa tukkukaupan ruoan verkkokaupassa, on tärkeää ottaa huomioon, että melkein jokaisen haastateltavan kohdalla asiakasarvo muodostui kaikista neljästä arvoulottuvuudesta. Tukkukaupan ruoan verkkokauppaa kehitettäessä, yritysten on tutkimustulosten perusteella oleellista ottaa huomioon kaikki asiakasarvon avainulottuvuudet sekä tarkastella asiakasarvon muodostumista kokonaisuutena eikä yksittäisinä asiakasarvon ulottuvuuksina. Vaikka utilitaristiset ja hedonistiset hyödyt koetaan usein vastakohtina, ne ei eivät silti sulje toisiaan pois. Tukkukaupan ruoan verkkokauppaa kehitettäessä on siis tärkeää ymmärtää ilmiötä syvällisemmin. Ymmärrys ilmiöstä mahdollistaa asiakasarvon luomisen ruoan verkkokaupassa, mikä luo kilpailuetua kasvavalla ruoan verkkokaupan markkinalla.
Now showing items 101-120 of 3388