Browsing by Title

Tutkielman tarkoituksena oli saada asiakaslähtöinen näkökulma asiakaskokemukseen ja selvittää, mitä tekijöitä asiakkaat pitävät merkittävinä asiakaskokemuksen muodostumisessa. Lisäksi tavoitteena oli, että tapausyritys pystyisi tutkimustulosten perusteella kehittämään toimintaansa ja palvelunsa laatua siten, että ne jatkossa vastaisivat entistä paremmin asiakkaiden odotuksiin. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen tutkimus ja sen tutkimustapana toimii tapaustutkimus. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja aineistonkeruu suoritettiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä, joista kolme työskenteli yrityksessä ja loput seitsemän olivat puolestaan yrityksen asiakkaita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui ajatukselle siitä, että asiakas ja yritys luovat asiakaskokemuksen yhdessä vuorovaikutteisten kohtaamisten kautta ja nämä kohtaamiset voivat olla suoria tai epäsuoria. Lopullinen mielikuva asiakaskokemuksesta muodostuu toteutuneen ja odotetun palvelun välisen kuilun perusteella. Saatujen tutkimustulosten perusteella erityisesti suorien kohtaamisten sekä helppouden merkitys asiakaskokemuksen rakentumisessa korostui. Helppouden lisäksi työntekijät nostivat esille myös ammattitaidon merkityksen. Asiakashaastatteluissa puolestaan lupausten täyttämisen sekä saavutettavuuden merkitys korostui. Myös mielikuvat luotettavuudesta, edullisuudesta ja turvallisuudesta koettiin asiakaskokemuksen kannalta tärkeiksi. Epäsuorilla kohtaamisilla ei sen sijaan havaittu olevan suurta vaikutusta. Asiakkaat eivät katsoneet brändin tai sosiaalisen median tuovan lisäarvoa asiakaskokemukseen. Parantaakseen toimintaansa yrityksen tulisi tehostaa viestintäänsä ja reagointikykyään, koska näin toimimalla negatiivisetkin kokemukset olisi tulosten perusteella mahdollista kääntää positiivisiksi. Kokonaisuudessaan yrityksen toimintaprosessien sekä asiakkaan ja yrityksen välisen yhteydenpidon tulisi olla asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman suoraviivaista ja vaivatonta.

Tutkimus keskittyi asiakaskokemukseen, jota käsiteltiin palveluiden ja yritysasiakkaiden kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä kohdeyrityksen asiakaskokemus syntyy ja miten sitä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja sen tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelurunko muodostettiin teoreettisen viitekehyksen perusteella, mikä luotiin teorian pohjalta, jossa käsiteltiin asiakaskokemuksen syntymistä, hallintaa ja piirteitä. Lisäksi palvelut ja asiakkaat näkyivät teoriassa. Haastateltavat valittiin kohdeyrityksen yritysasiakkaista, jotka ovat käyttäneet yrityksen palveluita. Haastatteluja pidettiin kymmenen. Haastatteluista saatua aineistoa käsiteltiin teemoittelun avulla, jolla pyrittiin nostamaan esille haastatteluissa tärkeimmiksi nousseet teemat. Teemoista haluttiin löytää asiakaskokemuksen muodostavat tekijät, sekä selvittää, miten niiden perusteella asiakaskokemusta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Tutkimuksen perusteella asiakaskokemus muodostuu kaikesta, mitä yrityksen ja asiakkaan välillä tapahtuu. Haastateltavat toivat esille paljon samoja tekijöitä, mutta esille nousi myös pienempiä erilaisia tekijöitä. Asiakaskokemus on ainutlaatuinen eri asiakkailla, mutta siinä voidaan nähdä selkeitä piirteitä, mitkä ovat tärkeitä asiakkaille yleisesti. Tutkimuksessa asiakaskokemusta muodostaviksi tekijöiksi nousivat eniten ihmiset, luonto ja ympäristö, palvelu, tilat, ruoka ja sijainti. Tutkimuksessa selvisi, että eri palveluiden asiakkaat arvostavat erilailla tekijöitä. Voisikin olla hyvä käsitellä eri asiakasryhmiä tietyn palvelun asiakaskokemuksen kautta. Tutkimuksen perusteella sopivat asiakasryhmät voisivat olla kokousasiakkaat, metsästysasiakkaat, kansainväliset luontoasiakkaat ja kotimaiset luontoasiakkaat. Markkinointia voitaisiin kohdentaa eri asiakasryhmiin segmentoinnin avulla. Tutkimuksessa esille nousi käytännönläheinen komponentti ja elämäntyylin komponentti kuudesta eri asiakaskokemuksen komponentista.

Tutkielmassa käsiteltiin asiakaspalautteiden analysointia yrityksen näkökulmasta. Tutkimusongelmana oli: miten asiakaspalautteita voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä? Alaongelmina tarkasteltiin, millaisia kehitysehdotuksia asiakkaat antavat ja mitä haasteita asiakaspalautteiden hyödyntämisessä on. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin asiakaspalautteiden antamista ja keräämistä sekä tuotekehitystä erityisesti siitä näkökulmasta, miten asiakaspalautteita voidaan hyödyntää tuotekehitysprosessissa. Tutkimuksen aineistona käytetyt asiakaspalautteet saatiin tutkimuksen tilanneelta Suomessa toimivalta pankilta. Vuoden 2013 aikana kerätyistä palautteista tutkimuksessa analysoitiin 198 pankin verkkopankkia koskevaa palautetta. Verkkopankki valittiin kohteeksi, koska pankkipalvelut tulevat keskittymään yhä laajemmin verkkoon. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena sisältöanalyysinä kahdessa vaiheessa. Ensin palautteet luokiteltiin ja sitten luokitellut palautteet analysoitiin. Aiemman tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että asiakaspalautteita voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat väitettä: tutkimustulosten mukaan tutkitun pankin asiakkaat ovat hyviä raportoimaan ongelmia ja virheitä. Myös asiakkaiden kehitysehdotukset liittyivät pääsääntöisesti ongelmiin ja virheisiin. Palautteiden hyödyntämisessä nähtiin neljä eri haastetta. Ensinnäkin asiakkaat eivät osaa tarjota innovatiivisia ratkaisuita. Toiseksi harva tyytymätön asiakas valittaa yritykselle. Kolmanneksi tutkittujen asiakaspalautteiden sisältö ei aina ollut riittävän selkeä, jotta palautteita voitaisiin hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Viimeiseksi yrityksen rajallisten resurssien vuoksi osa palautteista jää hyödyntämättä, sillä yrityksen pitää valita toteutettavat muutokset. Jotta tuloksia voitaisiin yleistää laajemmin, seuraavaksi tulisi tutkia rahoitus- ja muiden alojen yritysten asiakaspalautteita.

Elintarvikkeiden vähittäiskaupassa on meneillään rakennemuutos, jonka osana digitalisoituneessa vähittäiskaupan toimintaympäristössä useimmilla ketjuilla on kanta-asiakasohjelmaan liittyneille asiakkailleen mobiilisovellus, jonka kautta kuluttaja saa itsestään kerättyä tietoa takaisin omaan käyttöönsä hänen omasta ostohistoriastaan. Kanta-asiakasohjelmat ovat sovellusten kautta saavutettavissa virtuaalisesti, ja fyysinen ja virtuaalinen kauppa kulkevat näin rinnakkain. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä käänteiseen asiakastietojen hyödyntämiseen liittyvistä toiminnoista K-Ruoka-mobiilisovelluksen käyttäjät hyötyvät ja syitä hyötymisen takana sekä estäviä tekijöitä hyötymiselle. Tämän tutkimuskysymyksen kautta voidaan tarkastella laajemmin asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä kuluttajan näkökulmasta ja pyrkiä saamaan ymmärrystä kuluttajien motiiveista hyödyntää heistä kerättyä informaatiota. Asiakastietojen käänteistä hyödyntämistä on kirjallisuudessa tutkittu vähän ja se on ilmiönä suhteellisen uusi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kanta-asiakkuuden, asiakastietojen käänteisen hyödyntämisen, palvelukeskeisen arvonluonnin logiikan sekä yhteisen arvon luonnin teorioiden pohjalta. Teoriaosuus luo pohjan tarkastella sitä, millaista hyötyä sovelluksen käyttäjät saavat oman ostohistoriansa tarkastelusta ja omista ostotottumuksistaan saatavasta informaatiosta. Tutkielmassa selvitetään, millaisia syitä ja motiiveja kuluttajilla on käyttää K-Ruoka-sovelluksen tutkimukseen valittuja toimintoja ja mitä hyötyä he näistä saavat tai vaihtoehtoisesti eivät saa ja millaisia ovat hyötymistä estävät tekijät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen empiirisessä osassa haastateltiin kahdeksaa K-Ruoka mobiilisovelluksen käyttäjää, jotka olivat käyttäneet sovellusta yli vuoden ja elävät korkeintaan kahden henkilön taloudessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka kysymykset liittyivät niihin K-Ruoka-sovelluksen toimintoihin, joista käyttäjä saa informaatiota omasta ostohistoriastaan. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin ensin teemoittelua ja aineisto analysointiin sisällönanalyysina. Tämän jälkeen tuloksia tarkasteltiin tutkielman teorian pohjalta ja pyrittiin myös löytämään uusia näkökulmia. Tuloksena eniten hyötyä saivat kuluttajat, jotka hyötyivät OmaPlussa-eduista. Hyötyjä olivat säästäminen, taloudenhallinta ja ilo soveltuvan tarjouksen löytymisestä. Toiminto aktivoi osan ostokäyttäytymistä ja sovelluksen käyttöaste oli myös suurin hintanäkökulmasta hyötyvillä. Tämä johti keskittämiseen ja lisäostoihin. Kuluttajat hyötyivät sovelluksen kotimaisuus- ja hiilijanajälkitason informaatiosta ja tämä loi positiivisia mielikuvia K-Ryhmää kohtaan. Hyöty tuli mielihyvästä oman kulutuksen hyvästä ympäristötasosta ja sen seurattavuudesta sekä siitä, että kauppa huolehtii heidän puolestaan näiden mitattavuudesta. Nämä hyödyt eivät suoraa aktivoineet ostokäyttäytymistä. Osa koki hiilijalanjälkitason olemassaolon hyödyltään neutraaliksi, sekä pari myös negatiiviseksi. Hyötymistä estäviä tekijöitä olivat informaation liika määrä ja tiedon monimutkaisuus. sekä se, että kuluttajan asioidessa monen ketjun toimipisteessä ostohistorian informaatio muuttuu vähemmän käyttökelpoiseksi. Johtopäätöksenä yhtä lukuun ottamatta kaikki hyötyivät personoiduista tarjouksista ja osa kotimaisuus- ja hiilijalanjälkitasosta. Terveellisyyden ja hyvinvoinnin tukemiseen toimintojen informaatiota ei juuri lainkaan käytetty eikä niistä juuri hyödytty. Pelillisyys koettiin tärkeänä elementtinä ja se lisäsi hyödyn määrää hintanäkökulmaa painottavilla ja sitä kaivattiin hiilijalanjälki- ja kotimaisuustasoon motivoimaan eettisempää kuluttamista.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Savuhovi Oy:n asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu asiakkaiden arvioimana. Tutkimuksen avulla saatiin näkemys palvelun laadun osatekijöistä sekä missä niistä on asiakkaiden mielestä eniten parantamisen varaa. Empiirinen osio rajattiin kanta-asiakkaiden ja ei-kanta-asiakkaiden sekä palvelupistekohtaisten erojen tutkimiseen. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin asiakastyytyväisyyden muodostumista, mittaamista sekä mittaamisen eri menetelmiä. Teoriaosassa tarkasteltiin myös palvelun laadun ulottuvuuksia ja sen mittaamista. Kokonaispalvelun laatu voidaan jakaa koostuvaksi kolmesta eri osa-alueesta: vuorovaikutuslaadusta, palveluympäristön laadusta ja lopputuloslaadusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin asiakastyytyväisyyden mittaamisen osalta strategisen kertatutkimuksen periaatteiden mukaisesti ja palvelun laatu määriteltiin Bradyn ja Cronin mallin perusteella. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla kvantitatiivisena survey-kyselynä. Kyselylomakkeessa kysymykset olivat kaikille vastaajille samat, jolloin vältettiin tutkijan vaikuttamista vastaajiin. Tutkimuksen kohteena olivat Savuhovi Oy:n asiakkaat palvelupisteillä K-citymarket Kirkkonummella, K-citymarket Tammistossa ja K-supermarket Ylivedossa Tikkurilassa. Tutkimus suoritettiin viikoilla 7-9 2012 ja vastaajia saatiin yhteensä 140 kpl, joista kymmenen kappaletta jouduttiin hylkäämään aineistosta liiallisen puutteellisuutensa takia. Tutkimuksen lopullinen aineisto ja anylyysit suoritettiin 130 hyvin täytetystä lomakkeesta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 20 –tilastointiohjelmalla. Teoreettisen viitekehyksen mukaisesti kyselylomakkeen osiot jaettiin taustatekijöihin ja palvelun laadun osa-alueisiin. Aineiston kuvailussa hyödynnettiin ristiintaulukointeja muuttujien sekä kanta-asiakkuuden ja palvelupisteiden välillä. Kaksi alhaisinta keskiarvoa saanutta muuttujaa avattiin vielä tarkemmin vastausten jakautuneisuuden osalta palvelupisteiden välillä. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että Savuhovin palvelun laatu ja asiakkaiden asiakastyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Alhaisimmat keskiarvot saivat tekijät tilojen riittävyys ruuhka-aikanakin ja valinnan vara kalkkunatuotteissa. Vastaajien taustatekijöistä huomattiin, että valtaosa (n.96%) Savuhovin asiakkaista on ostotiheydeltään viikoittain tai noin kerran kuussa ostavia asiakkaita. Tämän perusteella kohdeyritys sai hyvät arvosanat juuri niiltä asiakkailta, joiden mielipide on myynnin näkökulmasta kaikkein tärkein.

Nowadays, the companies all over the world have increased the importance of customer measurement. However, in most cases, the measuring methods are only concentrating on the customer satisfaction. Furthermore, those companies are also developing services and products, in hopes of improving the satisfaction of their customers. Although these developments are aiming a customer orientated business, it is difficult to make profit if expanded the services and products are not projecting the final price and the customer profitability. The constant adaption of the needs of every customer leads to very inefficient result and a low productivity which won’t generate in the best possible outcome. This thesis is concentrating on the first part of the managing customer profitability, measuring how much each customer segment is using resources from the company. That is put into perspective on how much each customer segment is profitable. When both incomes and costs can be targeted to each customer group, the customer profitability can be measured. Furthermore, the customer satisfaction is compared to how much one has used resources from the company. When the company has knowledge on how to satisfy their customers, it can develop this satisfaction and additional operations can be terminated. This will improve the efficiency and productivity, leading to a better profitability. This is a public version of the final work where all confidential information concerning actual business figures has been removed.

The objective of this thesis was to explore how customers relate to the increase of technology-based selfservices. The subject was first approached by figuring out how to determine self-service and service quality. After that it was examined how customers build their expectations towards services and what their roles in them are. Next objective was to investigate how customers form their attitudes towards self-services and what affects their intentions to use them. The empirical study was made as a web-based survey distributed with the help of the Facebook network. The original focus group was asked to answer the questionnaire and forward the questionnaire to their Facebook contacts. A total of 348 answers from Finns over the age of 18 years were this way obtained. The answers were then studied with the help of analysis of variances, principal component analysis and regression analysis. The findings of this research were that customers have positive attitudes towards self-services and the increase of them in services. A positive attitude doesn’t necessarily mean that customers feel that service quality has increased. Most of the customers feel that self-services can be added as a part of the service. But that selfservice can and should not replace traditional service channels or encounters entirely. According to this research customer attitudes towards self-service are affected by demographic factors, selfservice attributes, customer individual attributes and situational influences. Of customers individual attributes, the resistance towards self-services, beliefs of their own capability to use self-services and the need for interaction in service encounters affects customers intention to use self-service technologies the most. Customers intention to use technology-based self –services can be modified by situational factors. Especially price and time are factors that can change a customer’s intention to use self-services considerably. When introducing self-services it is essential to remember the most important factor, which is customer experience. This is why companies should develop self-service technologies so that they are suitable and attainable for all demographic groups. They should also focus on marketing the advantages of using selfservices to inspire customers to start using them in the future.

Globalisoitumisen myötä maatalousala kohtaa uusia muutoksia. Osa näistä aiheutuu Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksesta ja siihen liittyvästä markkinaohjautuvuuden kasvusta. Muutokset tuovat haasteita maatalousyrityksille, sillä alan kilpailu kovenee. Selviytyäkseen kilpailussa yrityksen tulee tarkkailla alan muutoksia ja sen on kyettävä mukautumaan kehitykseen. Kilpailun kasvaessa yrittäjän täytyy löytää uusia keinoja yritystoiminnan ja tuottavuuden kehittämiseen. Tuottavuuden nousu parantaa pitkällä aikavälillä yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tuottavuutta voidaan edistää asiantuntijoiden näkemyksiä hyödyntäen. Sidosryhmien näkemykset voivat ohjata maitotilayrittäjiä oikeaan suuntaan kehityksessä. Tämä tutkimus on osa tutkimushankkeesta, jossa tutkitaan, voidaanko kokonaisvaltaisella johtamisella parantaa maitotilayrityksen kannattavuutta. Tutkimushankkeen päätavoitteena on luoda apuvälineitä maitotilayrityksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen sekä tarjota uutta informaatiota, jota alan yritys voisi soveltaa toiminnassaan. Hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja sitä toteuttavat SeAMK ja Helsingin yliopisto yhdessä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa maitotilayritysten sidosryhmien, tässä tapauksessa asiantuntijoiden, näkemyksistä tuottavuudesta ja siihen vaikuttamisesta. Tutkimus kokoaa 12 asiantuntijan näkemyksiä maitotilayritysten tuottavuuden kehityksestä. Näkemykset sisältävät keinoja, miten maitotilayritykset voivat parantaa tuottavuutta, miten se on käytännössä toteutettavissa ja miten tuottavuuden parantamisen esteitä voidaan välttää. Lisäksi myös tuottavuutta parantavien toimien ja kokonaisvaltaisen johtamisnäkemyksen yhteys selvitetään. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu tuottavuuden näkökulmaan. Tuottavuus kytketään strategianäkökulmaan ja kokonaisvaltaiseen johtamiseen, sillä nämä kaikki liittyvät vahvasti toisiinsa. Tutkimus osoittaa, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi maitotilayrityksen tuottavuuteen voi vaikuttaa monien erilaisten toimenpiteiden avulla. Tuotantoprosessin tehostamista ja sujuvoittamista sekä teknologian tehokasta käyttöä pitäisi tehdä enemmän tuottavuuden parantamiseksi. Tutkimus kertoo myös, että suuri tekijä, joka joko edistää tuottavuuden parantamista tai hidastaa sitä, on maitotilayrittäjä itse. Pärjätäkseen lisääntyvässä kilpailussa yrittäjän liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu. Maitotilayrityksen kokonaisvaltainen hahmottaminen on tärkeää kuten myös ratkaisujen johdonmukaisuus. Operatiiviset toiminnot toimivat ajureina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Päätöksenteon tukena käytettyjen tietolähteiden tulee soveltua omalle tilalle ja olla luotettavuudeltaan faktapohjaisia.

The literature review dealt with celiac-toxic Triticeae prolamins and their enzymatic degradation. Also the immunochemical methods for prolamin analysis were introduced. The gluten-derived immunogenic peptides are proline-rich and thereby remarkably resistant to proteolytic degradation. Most of the triggering prolamins can, however, be degraded by combining endogenous cereal enzyme activity with acidic incubation. Despite of this residual prolamins still exist and their concentration exceeds the threshold considered to be safe for gluten intolerants. The objective of the experimental work was to further hydrolyse the residual prolamins present in malt autolysates of wheat, barley and rye, with a food grade proline endopeptidase from Aspergillus niger (AN-PEP). Size-exclusion chromatography (SEC), free amino nitrogen (FAN) and SDS-PAGE analysis determined the extent of protein hydrolysis. Actual prolamin degradation was observed with immunological methods. Hydrolysis of residual prolamins was extensive in all malt systems – more than 96% of the prolamins were hydrolysed. The SEC and FAN data revealed that continuation of the hydrolysis overnight converted the polypeptides into smaller hydrolysis products. According to enzyme-linked immunosorbent assay analyses, 22 h incubation decreased the prolamin contents of wheat and rye malt hydrolysates below the level of 100 mg/kg. This level was achieved with AN-PEP concentration of 35 ?L/g in relation to freeze-dried autolysate. According to the Codex Alimentarius, food products containing gluten up to 100 mg/kg can be labelled 'very low gluten' and thus included in coeliac diet. AN-PEP treated rye malt ingredient could especially be a promising low-gluten ingredient to enhance the flavour of often poor-quality gluten-free bread. Before commercial applications can be devised the potential as a flavouring agent as well as the clinical safety of the product must be evaluated.

The aim of this study is to assess future export markets for the Finnish industrial wood construction sector. This is done by analysing secondary materials, previous studies and creating a future vision of Finnish industrial wood construction sector and particularly its exports by the year 2030. This analysis is based on qualitative individual expert interviews and a backcasting analysis using expert panel data. In addition, the study compares the current status of the forest industry exports and future assessments between Finland, Sweden and Estonia by analysing secondary materials, previous studies and expert views. The study was implemented using two different qualitative data sets. Semi-structured thematic expert interviews were collected from Finland, Sweden and Estonia. Expert interviews were used to get an in-depth understanding of the current status of the domestic industrial wood construction sector and the related export opportunities in Finland, Sweden and Estonia. A panel made up of Finnish experts were invited to create an ideal vision of the industrial wood construction sector in Finland and its exports for the year 2030. The panel gathered at a workshop, where their visions were created. In addition, pre- and post-event-questionnaires were part of the expert panel data collection, and this data was used to identify the most promising export countries/regions and the entities of exports in the industrial wood construction sector (e.g., whether to export materials, modules or construction projects). The results emphasised that concrete collaborative actions are needed as soon as possible in knowledge sharing and the industrial wood construction marketing. Based on the International market selection model (IMS), which is employed in this study and combining all the information from the workshop, interviews, literature and questionnaires have proven that the most promising future markets would be Central Europe, the UK and the Nordics by 2030. Otherwise the Finnish expert views of most promising export entities by 2030 varies between products, know-how and projects. During the research process it was realised that future markets need to take a closer look especially from the companies’ perspective. Finnish experts have varying views of the industrial wood construction export in their ideal vision for 2030. The study proved that the experts’ views were divided. Many of them desired that Finland should export more know-how and projects in 2030. Others believed that Finland should concentrate on the export of value-added materials. However, all the experts agreed that Finland should activate the local market and harmonize the regulations, which has had a positive influence on competence and know-how. In the ideal vision for 2030 Finland has improved its networks and co-operation inside the forest industry but also together with other fields. Finland has an open digital platform for knowledge sharing and the standards and regulations are more advanced. The wood construction industry is ideally in 2030 more attractive for students and experts than now, domestic market is wider and Finland has gained more experience and knowledge in the field of industrial wood construction. Finnish experts saw that the future exports markets for industrial wood construction are China, the Nordics, Germany, Russia and Central Europe. China was seen as an attractive market due to the size of the market, rising environmental awareness, wealthier middle class and increasing urbanization. However, China and other emerging countries have to be treated with caution, because they were not highlighted in the Estonian, Swedish or literature-based data analysis. Secondly, the Nordics construction culture is similar, location is nearby and the use of wood is increasing. Also, the harmonization of standards with Nordics came up in the expert data. Overall, the practise of industrial wood construction and environmental awareness are increasing in Europe, especially the countries where there are traditions in wood construction like countries in Central Europe. Swedish experts saw market potential and competitiveness in Central Europe and Eastern Europe, but the data from Sweden is limited to researchers’ opinions. The Estonian experts saw market potential in the UK, Germany and Ireland by 2030. However, the future markets for industrial wood construction needs a closer look as well as export entities, which divided the expert’s views.