Browsing by Title
Now showing items 1413-1432 of 3388
-
(2019)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuluttajien suhtautumista eri makeuttajiin. Erityistarkastelun alla olivat välipalatuotteisiin liittyvät preferenssit. Tarkoitus oli muodostaa erilaisia kuluttajasegmenttejä sen perusteella, miten kuluttajat suhtautuvat eri makeuttajiin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää kuluttajien sosioekonomisia ja elämäntyyli -taustatekijöitä sekä maidottomien jugurtin ja rahkan kaltaisten tuotteiden kuluttajien tuotepreferenssejä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui kuluttajakäyttäytymisen ja ruoan valinnan pohjalle. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Aineisto koostui 509 vastaajan tiedoista. Koska keskeisimpänä kohderyhmänä olivat maidottomien rahkan ja jogurtin kaltaisten tuotteiden kuluttajat, aineisto painottui alle 30-vuotiaisiin pääkaupunkiseutulaisiin naisopiskelijoihin. Analyysimenetelminä käytettiin kaksivaiheista klusterianalyysiä, faktorianalyysiä ja ristiintaulukointia. Klusterianalyysissä saatiin muodostettua viisi selkeää kuluttajasegmenttiä: kalorinlaskijat, keinotekoisten välttäjät, sokerihiiret, makean välttäjät ja stevian suosijat. Suurimmat erot kuluttajasegmenttien välillä ilmenivät suhtautumisessa sokereihin, stevioliglykosideihin ja keinotekoisiin makeutusaineisiin. Tilastollisesti merkitseviä eroja ilmeni myös suhtautumisessa muihin makeuttajaryhmiin. Maidottomien rahkan ja jogurtin kaltaisten tuotteiden suurkuluttajista suurin osa oli kalorinlaskijoita ja stevian suosijoita. Nämä ryhmät suosivat energiattomia makeutusaineita sokerin sijaan. Tuloksista ilmeni, että vallitsevat kulutustrendit, kuten luonnollisuus, eivät ole kiinnostavia kaikkien kulutussegmenttien keskuudessa. Eri kuluttajasegmentit suosivat eri makeuttajia, mikä ilmeni myös vastaajien tekemistä maidottomien rahkan ja jogurtin kaltaisten tuotteiden valinnoista. Siksi välipalojen makeutukseen on syytä kiinnittää huomiota. Tuotekehitys ja markkinointiviestintä voivat hakea kilpailuetua erottautumalla kilpailijoista makeuttajavalinnoilla ja terveystietoisiin kuluttajiin vetoavilla tuotteilla ja viestinnällä.
-
(2024)Kasvisruuan käyttöä tulisi lisätä sekä terveyden että ympäristön kannalta. Palkokasvit, kuten härkäpapu, sisältävät paljon proteiinia ja ravintokuitua, minkä vuoksi ne soveltuvat hyvin eri elintarvikeprosesseihin. Härkäpavusta on tehty vain vähän kuluttajatutkimuksia, ja sen hyväksyttävyyttä tulisikin tutkia kuluttajilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia härkäpapujauhojen, kahden eri härkäpapuproteiinikonsentraatin ja härkäpapuproteiini-isolaatin miellyttävyyttä, käyttöhalukkuutta ja aistittavia ominaisuuksia kuluttajilla ja vertailla kuluttajien taustojen sekä asenteiden vaikutusta näytteiden aistimiseen. Kuluttajatutkimukseen osallistui 264 henkilöä. Osallistujien asenteita kasvisruokaa, kestävyyttä ja ruuanvalintaa kohtaan kartoitettiin erilaisten kyselyiden avulla, ja heiltä kysyttiin sosiodemografisia tietoja. Osallistujat olivat keski-iältään varsin nuoria, ja keskimäärin tärkeimmät ruuanvalintaperusteet olivat aistinvarainen miellyttävyys ja terveellisyys. Härkäpapunäytteistä härkäpapujauhot olivat hajultaan miellyttävimpiä ja proteiini-isolaatti epämiellyttävin. Härkäpapujauhot ja -proteiini-isolaatti olivat maultaan ja kokonaisuudeltaan miellyttävimmät sekä käyttöhalukkuudeltaan parhaimmat. Silti nämäkin näytteet oli koettu keskimäärin hieman epämiellyttäviksi. Esimerkiksi kansalaisuudella oli vaikutusta näytteiden aistimiseen, sillä suomalaiset arvioivat toisen proteiinikonsentraatin maultaan ja kokonaisuudeltaan miellyttävämmäksi, mutta muiden maiden kansalaiset arvioivat pääosin näytteiden käyttöhalukkuudet korkeammiksi. Proteiinikonsentraatit aistittiin keskimäärin melko karvaina, ja ne olivat myös astringoivimmat näytteet. Härkäpapujauhot koettiin näytteistä makeimpana. Innokkuus kokeilla kasviproteiineja korreloi pääosin positiivisesti näytteiden miellyttävyyksien kanssa, mutta esimerkiksi kestävyyden tärkeydellä, kuluttajan iällä tai ruokavaliolla ei ollut juurikaan vaikutusta näytteiden kokemiseen.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten kuluttajien suhtautumista hyönteisten ja niitä sisältävien elintarvikkeiden syömiseen käytäntöteoreettisesta näkökulmasta. Tutkielmassa tutkitaan sitä, minkälaisia mielikuvia hyönteisiin liitetään, millaisia hyönteistuotteita kuluttajat ovat valmiita syömään, missä tilanteissa niitä voitaisiin syödä sekä mitä ruoka-aineita ne voisivat kuluttajien lautasilla korvata. Tutkielmassa analysoidaan hyönteisten syömisen käytännön nykytilaa ja tulevaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa käytännön elementtien kautta. Aineisto on kerätty alkuvuonna 2018 Taloustutkimus Oy:n ylläpitämän kuluttajapaneelin avulla ja koostuu tuhannesta vastauksesta, jotka on analysoitu SPSS-tilasto-ohjelmiston avulla. Tutkielman tuloksia voidaan pitää väestöä edustavana. Suomalaisista noin puolet voisi kuvitella syövänsä hyönteisiä ja niitä sisältäviä elintarvikkeita. Kuluttajat suhtautuvat hyönteisiin ja niitä sisältäviin elintarvikkeisiin toistaiseksi varsin varauksella, vaikka myös viriävää mielenkiintoa on havaittavissa. Tulosten perusteella sukupuoli, ikä sekä koulutustausta näyttävät vaikuttavan siihen, onko hyönteissyöntiä kokeiltu, ja siihen, miten niiden syömiseen yleisesti suhtaudutaan. Mielikuvat hyönteisisistä ravintona ovat pääosin kielteisiä, mutta niiden syömistä pidetään myös luonnollisena, ympäristöystävällisenä sekä eettisenä, johtuen ehkä kyseisten ominaisuuksien korostumisesta mediassa. Kuluttajat näyttävät hyväksyvän hyönteiset lautasilleen todennäköisimmin uutena lisänä eivätkä niinkään muiden ruoka-aineiden kuten lihan korvaajana, vaikka hyönteiset on usein tällaisena esitelty. Mieluiten hyönteisiä syödään mahdollisimman huomaamattomassa muodossa kuten jauheena leivässä, välipalapatukassa tai hyönteispyörykässä. Todennäköisimmin hyönteisiä syödään ravintolassa, ruokalassa tai kahvilassa. Osa kuluttajista ostaisi hyönteisiä valmisruokana kaupasta tai valmistaisi kotona perheelleen. Vain harva on valmis tarjoilemaan hyönteisiä ruuaksi kotona vierailleen. Tämä heijastaa hyönteisen syömisen varsin heikkoa sosiaalista hyväksyttävyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielmassa rakennetaan kuvaa hyönteisten syömisestä sosiaalisena käytäntönä. Kuluttajat liittävät hyönteisten syömiseen paljon kielteisiä merkityksiä, eikä niiden ruuaksi valmistamiseen liittyvää osaamista juuri ole. Hyönteisten ja niitä sisältävien elintarvikkeiden saatavuutta pidetään yhä heikkona, vaikka niiden myyminen kaupoissa sallittiin vuoden 2017 lopulla. Tulokset osoittavat, että monet motivoituneet kuluttajat arastelevat hyönteisten syömistä erilaisten sosiokulttuuristen esteiden takia. Jotta hyönteisten syömisen käytäntö valtavirtaistuisi, on yhteiskunnassa tapahduttava vielä voimakas asenteiden muutos.
-
(2017)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, kuinka kuluttajat suhtautuvat uusiin kasviproteiinipohjaisiin tuotteisiin. Selvittämällä kuluttajien asenteita ja uskomuksia kyseistä tuoteryhmää kohtaan saatiin selville minkälaisia esteitä ja kannustimia kuluttajat liittävät näiden tuotteiden valintaan. Kasviproteiinipohjaisilla tuotteilla tarkoitettiin tässä tutkimuksessa lihaa korvaavia tuotteita, jotka on tuotu markkinoille nimenomaan vaihtoehdoiksi lihalle. Tuotteiden tuli olla myös prosessoitu, markkinoitu, valmistettu ja pakattu vastaavalla tavalla kuin lihatuotteet. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavina oli kymmenen eri-ikäistä kuluttajaa pääkaupunkiseudulta. Haastattelurunko muodostettiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta, joka koostui ostopäätösprosessista, kaupan valikoimanhallinnasta, kuluttajien henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä tuotekohtaisista ominaisuuksista. Tutkimuksen perusteella kasviproteiinipohjaisiin tuotteisiin suhtauduttiin pääosin positiivisesti. Kannustimina tuotteiden valintaan toimivat ennen kaikkea terveyteen, ekologisiin tekijöihin ja eettisiin arvoihin liittyviä tekijöitä. Merkittävä vaikutus oli myös meneillään olevalla kasvisruokatrendillä ja yleisen tietoisuuden kasvulla. Vastaavasti esteitä muodostivat totutut tavat niin ruokavaliossa kuin ruoanlaittotavoissakin. Tuotteiden hinta ja haastateltavien sosiaalinen piiri saattoivat toimia sekä esteenä että kannustimena haastateltavasta riippuen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä useampia kannustimia haastateltavat tuotteisiin liittivät, sitä todennäköisemmin he olivat niitä kokeilleet tai halukkaita kokeilemaan. Uusien kasviproteiinituotteiden rakenne sai kiitosta ja niiden makuakin pidettiin hyväksyttävänä. Myös tuotteiden valmistamisen helppous ja nopeus sekä raaka-aineiden kotimaisuus koettiin positiivisena ja trendiä vahvistavana tekijänä.
-
(2024)Plant-based foods have become a significant part of modern diets, with plant-based proteins particularly gaining attention as a nutritionally rich alternative to traditional animal-based proteins. However, consumers and healthcare professionals engage in ongoing discussions about the manufacturing and additives used in food products. Among the aspects under scrutiny are the levels of salt and saturated fat, as well as certain additives. Salt and saturated fat levels can be high in plant protein products, and excessive intake has been scientifically linked to health issues. Research indicates that the shift towards plant-based diets is primarily driven by health benefits. Consumers' risk perceptions and attitudes towards plant protein products influence their acceptability, with some viewing additives and processed foods as health risks. The aim of the study was to examine consumers' attitudes towards the ingredients and food additives in plant protein products. The hypothesis was that additives, salt, and saturated fat levels affect food choices. Data for the consumer study were collected through a quantitative online survey, incorporating qualitative elements. In total 1001 responses were obtained; the majority of respondents were women with completed higher education degrees. The study found that approximately two-thirds of consumers read package labels at least occasionally, with a particular focus on the quality of fat and the amount of salt as key factors influencing purchase intent. Attention was paid to the quantity of additives, but attitudes varied individually. Consumers paid attention to additives and processing ingredients in product labels but sought clarification before making purchasing decisions. Food restrictions, allergenic ingredients, and preferences had a greater impact on purchasing behaviour than additives. Respondents' level of education and age influenced purchasing behaviour, as those with higher education levels did not consider additives as detrimental to health. If a consumer prioritized healthiness in food choices, it also influenced purchasing decisions regarding manufacturing and additives. Further research could benefit from conducting surveys as representative samples of the entire population to generalize results.
-
Kuluttajien suhtautuminen kaupallisiin elementteihin Twitchissä ja parasosiaalisen suhteen vaikutus (2022)Sisällöntuottaminen internetiin on nykyään monen elanto ja joillekin erittäin tuottoisa sellainen. Elantoa saadaan siellä kaupallisen sisällön kautta. Myös internetin striimausalustoilla tuotetulla sisällöllä voi tehdä tuloa. Siinä voi onnistua etenkin tuottamalla sisältöä suosituimmalle alustalle eli Twitchiin. Tässä maisterintutkielmassa halutaankin selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat internetin striimausalustojen kaupallisiin elementteihin ja miten parasosiaalinen suhde internetin striimauspalvelun sisällöntuottajaan eli striimaajaan vaikuttaa suhtautumiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että mainoksen koetulla arvolla on vaikutusta kuluttajan suhtautumiseen siihen. Samoin on havaittu, että mediayleisön jäsenen mielessä voi kehittyä parasosiaalinen suhde mediapersoonaan ja että se voi vaikuttaa hänen suhtautumiseensa mediapersoonan mainostamiin kaupallisiin elementteihin. Twitchiä ei tässä suhteessa toistaiseksi ole tutkittu niin paljon kuin esi-merkiksi sosiaalista mediaa. Vastausta tutkimusongelmaan lähdettiin selvittämään siten, että ensin muodostettiin mainoksen arvon mallin ja parasosiaalisen suhteen teorian avulla teoreettinen viitekehys, jossa tekijöinä olivat kaupallisen elementin viihdyttävyys, informatiivisuus, ärsyttävyyden aste sekä kaupallisen viestin välittäjän uskotta-vuus ja parasosiaalinen suhde. Vastaajina haastateltiin yhdeksää 18–37-vuotiasta aktiivista Twitch-striimausalustan käyttäjää. Teemahaastattelun vastausaineistoa analysoitiin teemottelemalla ja peilaamalla sitä synteesiin. Suhtautumiseen vaikuttavina teemoina aineistosta havaittiin vakiintuneisuus, viihdearvo, palkan arvoinen työ, kohtuus, sietäminen, tukeminen, ärsytys, avoimuus, herännyt kiinnostus ja se, että tuttuun luotetaan. Kaupallisen elementin viihde- tai informaatioarvon vaikutuksista suhtautumiseen ei saatu viitteitä, mutta ärsyttävyyden aste näytti muodostuneen erääksi erottelevaksi tekijäksi suhtautumisessa. Vaikka vastaajat palasivat samojen sisällöntuottajien pariin vakiintuneesti ja maksoivat kuukausitilausta ainakin joidenkin seuraamiensa striimaajien kanavista, ei parasosiaalisesta suhteesta saatu kuin viitteitä. Näin ollen tässä tutkielmassa ei voitu arvioida, miten parasosiaalinen suhde vaikutti kuluttajien suhtautumiseen. Kuluttajien suhtautuminen kaupallisiin elementteihin vaihtelee sen mukaan, mikä kaupallinen elementti on kyseessä. Jos niitä on liikaa, ne alkavat ärsyttää. Koska parasosiaalisesta suhteesta näyttäisi olevan vain viitteitä, on aihetta syytä tutkia tarkemmin, jotta voidaan selvittää sen vaikutus suhtautumiseen.
-
(2018)Tutkimuksessa tarkastellaan kuluttajien suhtautumista kaupan kanta-asiakasjärjestelmiin ja yrityksen keräämiin ostotietoihin. Tutkielman yhtenä lähtökohtana on huomio siitä, että kuluttajista kerätään yhä enemmän tietoja erilaisiin tietokantoihin. Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien näkemyksiä kanta-asiakasjärjestelmään kerätyistä ostotiedoista sekä sitä, miten haastateltavat suhtautuvat tietojen keräykseen. Lisäksi tarkoituksena on selvittää yleisemmin kuluttajien suhtautumista kanta-asiakaskasohjelmiin osana nykykuluttajuutta. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla vähittäiskaupan bonuskortteja käyttäviä kuluttajia. Aineisto koostuu kokonaisuudessaan kahdeksasta haastattelusta, joihin osallistui 13 kuluttajaa pääkaupunkiseudulta. Osana haastattelua haastateltavat tarkastelivat omia kanta-asiakasjärjestelmään tallentuneita ostotietojaan, jotka he olivat tilanneet etukäteen S-ryhmältä. Tutkimuksen mukaan haastateltavat huomasivat tiedoista heille ominaisia kulutustottumuksia. Arjen kulutuksesta haastateltavat pystyivät tekemään mielenkiintoisia ja loogisia johtopäätöksiä. Lisäksi haastateltavat huomasivat erilaisia arjesta poikkeavaa kulutusta, kuten erilaiset juhlapyhät ja mökkeilyn. Tietojen keräykseen suhtauduttiin yleisesti ottaen neutraaliin sävyyn, vaikka kerättyjen tietojen määrä koettiin suureksi. Keräys nähtiin asiana, johon ei tarvitse sen enempää kiinnittää huomiota. Suurin osa haastateltavista perusteli ”väljää” suhtautumista ostotietojen keräykseen sillä, että he pitivät tietoja merkityksettöminä. Haastateltavat näkivät niukasti yhtäläisyyksiä kanta-asiakaskorttien tietojen keräyksen sekä internetissä ja muilla digitaalisilla välineillä tapahtuvan tietojen keräyksen välillä. Digitaalisessa ympäristössä tapahtuva tietojen keräys nähtiin tuomittavampana kuin kanta-asiakasjärjestelmien tietojen keräys. Luottamus kotimaisiin kauppaketjuihin tietojen säilyttäjinä saattoi osaltaan pienentää epäluuloja päivittäistavarakaupan kanta-asiakaskorttien tietojenkeräyksestä.
-
(2015)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat sosiaalisessa mediassa esiintyviin ruoka-aiheisiin sisältöihin, ja minkälainen yhteys sisällöillä on kuluttajan ruoan valintaan. Lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin fokusryhmähaastattelua. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään minkälaisia ruoka-aiheisia sisältöjä haastateltavat havaitsevat tai aktiivisesti seuraavat käyttämissään sosiaalisen median kanavissa, minkälaiset sisällöt ovat kiinnostavia, minkälaisia ruoka-aiheisia sisältöjä he itse luovat sosiaalisen median kanaviin ja onko näillä sisällöillä yhteyttä ruoan valintaan. Fokusryhmiä muodostettiin kaksi, joissa osallistujia oli yhteensä seitsemän. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys johdettiin kirjallisuuskatsauksen sekä aiemmin tehdyn tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ruoka-aiheiset sisällöt sosiaalisessa mediassa ovat sitä kiinnostavampia, mitä ajankohtaisempia, visuaalisempia ja vuorovaikutuksellisempia ne ovat. Tulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkittavien omien sosiaalisen median kontaktien luomat sisällöt olivat myös vaikuttavampia kuin yrityksien luomat sisällöt. Tämä myötäilee yleistä käsitystä siitä, että kun käyttäjät pidetään sisällönluomisen keskiössä, ovat sisällöt kiinnostavampia. Omia ruoka-aiheisia sisältöjä tutkittavat loivat lähinnä kuvamuodossa valikoituihin sosiaalisen median kanaviin. Ruoan valinnassa vaikuttavimmiksi ruoka-aiheisiksi sisällöiksi nousivat tutkittavien lähipiirin luomat sisällöt, blogipostaukset sekä visuaaliset sisällöt Instagramissa ja Pinterestissä. Sosiaalinen media on vaikuttanut tutkittavien ruoan valintaan muun muassa monipuolistamalla sitä. Uusia ruokia kokeillaan rohkeammin sekä useammin. Sosiaalisuus ja vuorovaikutus ruokailutilanteessa korostuivat vastauksissa. Ruoka nähtiin myös yhä enemmän identiteetin rakentajana ja itsetunnon kohottajana. Ruoka-aiheisten sisältöjen luomiselle oli kehitetty normeja, jotka määrittivät, minkälaista sisältöä kussakin sosiaalisen median kanavassa julkaistiin. Tutkimus avaa sosiaalisen median ruoka-aiheisia sisältöjä ilmiönä, sekä antaa yleiskuvan siitä, miten kuluttajat suhtautuvat niihin. Aiempi, niukka tutkimus aiheesta on keskittynyt siihen, miten sosiaalista mediaa on hyödynnetty ja voidaan hyödyntää yrityksien markkinointiviestinnässä. Tämä tutkimus valaisee kuluttajien näkökulmaa aiheeseen. Ruoan valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu kattavasti, mutta kokonaisajallisesti sosiaalinen media on ollut yrityksien ja kuluttajien käytössä suhteellisen vähän aikaa. Sosiaalisen median ruoka-aiheisten sisältöjen ja ruoan valinnan yhteyttä ei ole tutkittu aiemmin. Tutkimus kartoittaa pintapuolisesti sitä, minkälainen vaikutus sosiaalisella medialla on ruoan valintaan, ja miten kuluttajat suhtautuvat sisältöihin sosiaalisessa mediassa. Samalla avataan kuluttajien syitä omien ruoka-aiheisten sisältöjen luomiseen sekä syitä seurata, jakaa tai kommentoida muiden luomia sisältöjä.
-
(2012)Päivittäistavarakauppa on tarjonnut kuluttajille mahdollisuuden ostaa elintarvikkeita verkkoruokakaupoista hieman yli kymmenen vuoden ajan. Tässä tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia, kuinka kuluttajat mieltävät verkkoruokakaupat päivittäisenä elintarvikkeiden ostoympäristönä perinteisten päivittäistavaramyymälöiden rinnalla. Tutkielman tavoitteena oli myös tarkastella niitä elintarvikkeiden ostopäätöksiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat ruokatarvikkeiden ostamiseen internetistä. Tutkielman aiheen kannalta tärkeää oli myös tunnistaa ne tekijät, jotka nostavat tai puolestaan heikentävät kuluttajan kokemaa asiakasarvoa verkkoruokakaupoissa. Tutkielman kirjallisuusosassa tarkasteltiin suomalaisten internetin käytön useutta ja käyttötarkoituksia sekä verkkoruokakauppojen taustaa Suomessa sekä muualla maailmassa. Lisäksi kirjallisuusosiossa käytiin läpi kuluttajien ostopäätösprosessia verkossa sekä elintarvikkeiden valintaan vaikuttavia tekijöitä verkkoruokakaupan näkökulmasta. Myös internetin arvoa lisääviä tekijöitä sekä verkkoruokakauppojen asiakasarvoa nostavia ja puolestaan heikentäviä tekijöitä tarkasteltiin osana teoriaa. Tutkielman empiirinen tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen survey-tutkimus, joka toteutettiin osittain internet-kyselynä E-lomakkeella ja osittain pääkaupunkiseudun päivittäistavaramyymälöiden sisääntuloauloissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 114 vastaajaa. Aineisto analysointiin PASW-ohjelmalla frekvenssein, Spearmanin korrelaatiokertoimin sekä ristiintaulukoimalla. Tutkimusten tulosten mukaan noin neljäsosa oli vieraillut verkkoruokakauppojen sivuilla, mutta vain noin neljä prosenttia oli ostanut niiden kautta elintarvikkeita. Suurimmat syyt, miksi kuluttajat eivät osta elintarvikkeita verkkoruokakaupoista olivat, etteivät he ole kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta, eivätkä koe, että ne helpottaisivat heidän arkeaan riittävästi. Tuloksien mukaan kuluttajat kokevat, että verkkoruokakaupoista ostaminen säästää aikaa. Lisäksi tuotteiden ja niihin liittyvien erilaisten tietojen hakemisen ja löytämisen koettiin olevan verkkoruokakaupoissa helppoa ja nopeaa. Ostaminen koettiin myös turvalliseksi ja jokseenkin miellyttäväksi. Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että verkkoruokakaupat koetaan selvästi perinteisiä päivittäistavaramyymälöitä kalliimmaksi vaihtoehdoksi ostaa ruokatarvikkeita. Vaikka verkkoruokakaupasta ostetut tuotteet koettiin yhtä laadukkaiksi kuin päivittäistavaramyymälässä kuluttajat haluavat mielellään itse valita omat ruokatarvikkeensa ilman, että myymälän henkilökunta tekee sen heidän puolestaan. Verkkoruokakaupan valikoima koettiin myös perinteisen päivittäistavaramyymälän valikoimaa suppeammaksi, eikä heräteostoksia tule tehtyä verkossa yhtä herkästi kuin päivittäistavaramyymälässä. Lisäksi suurin osa oli sitä mieltä, ettei verkkoruokakaupoista ostaminen sovi omaan elämäntyyliin.
-
(2017)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä eri tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätökseen ja valintaan silloin, kun he tekevät valintoja eri tuorevalmisruokatuotteiden välillä päivittäistavarakaupassa. Tärkeää oli tunnistaa ne valintakriteerit, joiden perusteella kuluttajat tekevät ostopäätöksensä ja lopullisen valintansa eri tuotteiden välillä. Lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään kuluttajien valmisruokiin liittyviä kulutustottumuksia, ostokäyttäytymistä ja yleensä kuluttajien asenteita valmisruokatuotteita kohtaan. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin kuluttajien ostokäyttäytymistä, ruoan valintaa ja valintakriteerejä. Valmisruoan valinnan teoriapohjana käytettiin eri ostokäyttäytymisteorioita ja Furstin ym. (1996) lanseeraamaa ruoan valintamallia. Ajzenin (1991) kehittämän suunnitellun käyttäytymisen teorian (TPB) avulla pyrittiin myös selittämään kuluttajien asenteiden ja tottumuksen vaikutusta varsinaiseen käyttäytymiseen eli valmisruoan valintaan. Lisäksi käytiin läpi aiempaa valmisruokatutkimusta ja tarkasteltiin tarkemmin kuutta tutkivaksi valittua valintakriteeriä sekä niiden vaikutusta kuluttajan valintaa ohjaavina tekijöinä. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin survey- eli kyselytutkimusta. Kyselylomakkeita jaettiin kahdeksassa pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupassa loppuvuodesta 2011 ja alkuvuodesta 2012. Tutkimuksen aineisto käsittää 210 vastaajan tiedot. Vastaajat olivat yli 18-vuotiaita pääkaupunkiseudulla asuvia henkilöitä, jotka ostivat tuorevalmisruokia päivittäistavarakaupoista. Saadut tulokset olivat hyvin samansuuntaiset aiemman tutkimustiedon kanssa. Valmisruoan valinta ja ostaminen oli monille vastaajille pitkälti rutiiniostamista, jota ei suunniteltu ennakkoon. Ylivoimaisesti suosituimpia olivat Saarioisen tuotteet. Miehet ostivat valmisruokatuotteita useammin kuin naiset ja vastaavasti nuoret enemmän kuin vanhat. Selvästi tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousi maku, jota seurasivat laadukkuus, kotimaisuus sekä hinta. Valmisruokatuotteet koettiin yleisesti sitä laadukkaammiksi, mitä useammin niitä ostettiin ja sama päti myös makuun. Tuotteen alkuperä ja kotimaisuus koettiin tärkeäksi kauttaaltaan vanhimpien ollessa erityisen uskollisia kotimaisille tuotteille. Hinta koettiin myös tärkeänä, mutta suurimmalla osalla vastaajista se ei kuitenkaan ohjannut lopullista valintaa. Pakkauskokona suosittiin yleensä 400 ja 300 gramman tuotteita. Pakkauksen ulkonäkö ei ollut tärkeimpien ominaisuuksien joukossa ja suhtautuminen siihen oli hyvin kaksijakoista.
-
(2010)Tutkielmassa on tarkasteltu kuluttajien internetin käyttöä, verkko-ostamisen vaiheita sekä niihin liittyviä riskejä. Lisäksi teoriaosuudessa on esitelty verkkomarkkinoinnin vaikutusmahdollisuuksia kuluttajien verkko-ostamiseen. Empiirisessä osuudessa tutkittiin kuluttajien internetin käyttöä, verkko-ostamista ja siihen liittyviä riskejä sekä selvitettiin suhtautumista maksunvälityspalveluihin. Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin internet-pohjaisella kyselylomakkeella, joka sijoitettiin kahdelle Checkout™maksunvälityspalvelua käyttävälle verkkosivustolle. Kyselyyn saatiin yhteensä 133 vastausta. Lisäksi tutkimukseen kerättiin aineistoa Checkout™palvelun kautta. Aineiston avulla pystyttiin tutkimaan verkkokauppojen myynnin jakautumista eri viikonpäivien Ja kellonaikojen mukaan. Tuloksista oli havaittavissa selvästi, että verkko-ostaminen painottuu myöhäiseen iltaan niin välitettyjen maksujen lukumäärän kuin euromäärienkin mukaan. Kyselyyn vastanneet olivat internetin aktiivikäyttäjiä eli käyttivät internetiä päivittäin. Kaikilla vastaajilla oli lisäksi kotona käytössään vähintään yksi tietokone. Vastaajien demografioita tarkasteltaessa nuorten, alle 25-vuotiaiden, määrä oli selvästi suurin. Vastaajissa oli enemmän miehiä kuin naisia. Vastaajien aktiivinen internetin käyttö ei tutkimuksen mukaan tehnyt heistä verkkokauppojen aktiivikäyttäjiä. Kyselyyn vastanneet kuluttajat tiedostivat selkeästi verkko-ostamiseen liittyvät riskit ja pyrkivät valitsemaan ostopaikakseen verkkokauppoja, joissa kokivat riskit pienimmiksi. Verkko-ostamisen yleistymistä rajoittavat kalliit postikulut, tuotetietojen puutteellisuus sekä erityisesti ulkomaalaisten verkkokauppojen epäluotettavuus. Myös tasoerot kauppojen välillä rajaavat kuluttajien verkko-ostamisen mahdollisuuksia.
-
(2023)Tutkimuksen tavoitteena oli tulkita ja analysoida sitä, millä tavoin minimalistisesta elämäntavasta kiinnostuneet suomalaiset bloginkirjoittajat kuvailevat blogikirjoituksissaan kuluttamista. Tarkasteluun valittiin bloginkirjoittajien näkemyksiä kuluttamisesta yleisesti, sekä heidän henkilökohtaisesta kuluttamisestaan kirjoittamiaan kuvailuja. Tavoitteena oli saada ymmärrystä siitä, miten kiinnostus minimalistisesta elämäntavasta näkyy suhtautumisessa kuluttamiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin julkisesti internetissä saatavilla olevista blogeista. Blogit valikoituivat aineistoksi, mikäli blogissa joko käsiteltiin minimalismia pääteemana, tai blogitekstin tunnisteeksi oli merkitty hakusana “minimalismi”. Blogeja tutkimuksessa oli mukana yhteensä 18, kun taas blogikirjoituksia aineistossa oli yhteensä 28. Aineiston koko oli lopulta 86 tekstisivua, ja se analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Kuluttaminen koettiin yleisesti kulttuuriimme vahvasti juurtuneena käytäntönä, jonka mahdollistamiseksi ollaan valmiita tekemään paljon töitä ja kuluttamaan runsaasti henkilökohtaisia resursseja, kuten aikaa ja rahaa. Kuttuuriimme juurtuneen kuluttamisen tavan kuvailtiin edustavan kertakäyttökulttuuria ja materialistisuutta. Kuluttaminen koettiin myös sitoumuksena kuluttaa resursseja tuotteen hankintahetkellä ja tulevaisuudessa. Kuluttaminen nykyisellä tasollaan ymmärrettiin kohtuuttomana ja maapallon resursseja uhkaavana. Halun ja tarpeen välille koettiin tarvittavan selkeämpää erontekoa, jotta ylikuluttaminen voisi loppua. Kuluttamisen kerrottiin liian usein olevan identiteettimme rakennuspalikka ja ajatus siitä, että olemme mitä omistamme, koettiin tarpeelliseksi hylätä. Bloginkirjoittajat kuvailivat omaa kuluttamistaan vahvasti kulttuurisidonnaiseksi. Kulutuskulttuurista poikkeamisen määriteltiin rikkovan sosiaalisia normeja, ja omia valintoja koettiin jouduttavan perustelemaan niin itselleen kuin myös muille. Oma kuluttaminen oli kokeilevaa ja rajoja rikkovaa, jopa äärimmäiseen minimiin vietyä ostolakkoilemalla. Minimalistisesta elämäntavasta kiinnostuneisuus näkyi kulutusvalintoja tehtäessä harkitsevuutena ja niukkuuteen pyrkimisenä, joskin ostamisella leikiteltiin ajatuksen tasolla enemmän. Arvoissa ja tavarasuhteessa koettiin tapahtuneen muutoksia, jonka myötä materian asema oli heikentynyt ja muut arvot olivat tulleet tärkeämmiksi. Kuluttamalla haettiin toisinaan hallinnan tunnetta, ja toisaalta taas uuden ostamisen pystyi välillä korvaamaan luovilla ratkaisuilla. Kuluttamisen kerrottiin olevan myös sidoksissa kulloiseenkin elämänvaiheeseen, eikä se tästä johtuen ole aina täysin omien halujen sanelemaa. Minimalismin myötä kuluttamiseen liittyvien määrävaatimuksien kerrottiin vaihtuneen laatuvaatimuksiin.
-
(2018)Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lisäravinteiden käyttöä hyödyntämällä suunnitellun käyttäytymisen teoriaa. Suunnitellun käyttäytymisen perinteisten muuttujien (asenteet, subjektiiviset normit ja koettu käyttäytymiskontrolli) lisäksi otettiin mukaan identiteetti ja aiempi käyttäytyminen. Tavoitteena oli selvittää, pystyvätkö nämä lisätyt muuttujat selittämään lisäravinnekäytön aikomusten vaihtelua suunnitellun käyttäytymisen teorian perinteisten muuttujien ohella. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin myös, pystyykö terveysorientoituneisuus selittämään lisäravinnekäytön aikomusten vaihtelua suunnitellun käyttäytymisen teorian muuttujien huomioon ottamisen jälkeen. Tulokset osoittivat, että asenteet ja subjektiiviset normit olivat yksilöiden lisäravinnekäytön aikomusten riippumattomia selittäviä muuttujia. Koettu käyttäytymiskontrolli sen sijaan ei selittänyt yksilöiden lisäravinnekäytön aikomuksia. Myös identiteetti ja aiempi käyttäytyminen selittivät lisäravinnekäytön aikomusten vaihtelua, eli ne osoittautuivat aikomusten selittäviksi tekijöiksi. Tutkimuksen tulosten perusteella esitettiin, että markkinointi ja viestintä tulisi kohdistaa erityisesti asenteiden ja niiden taustalla olevien uskomusten muokkaukseen sekä myös lisäravinnekäyttöä korostaviin identiteetteihin, mikäli lisäravinteiden kuluttajakäyttäytymiseen halutaan vaikuttaa.
-
(2021)Consumption in growth-based economic system from the sufficiency perspective: Qualitive and data-driven content analysis of SKS’s Kestävä kehitys -writing competition texts The master’s thesis examines overconsumption in a growth-based economic system from the perspective of sufficiency, and in particular the questions: what is overconsumption, what factors support overconsumption in Finnish society, and how could consumption be sufficient so that it does not “exceed”? The data of this study is created as a result of the Finnish Literature Society’s (SKS) archive’s Kestävä kehitys -writing competition (2018) “Pieniä ponnistuksia, Suuria saavutuksia”, which is part of the archive materials collections on Traditional and Contemporary Culture (SKS KRA). The research method is data-driven content analysis. The themes highlighted in the data are the problematic nature of the growth-based economic system, consumer criticism, the individual's ability and inability to influence change, the factors influencing overconsumption and the sufficiency of consumption. The thesis describes the opinion of respondents of different ages and from different localities about the prevailing consumer culture, what it should be like, how ready they are personally for change, and what changes are needed at the individual and structural level. The theoretical framework of the thesis is based on the critique of the growth-based economic system and the literature on the sufficient economy and the sufficiency of consumption. Overconsumption can be defined as consumption that leads to uncontrolled climate change, biodiversity loss and overexploitation of natural resources. In Finland, overconsumption is built on the demands of a growth-based market economy, where only continuous economic growth secures employment and well-being. This claim is associated with a consumer culture that supports overconsumption. The more materially wealthy the culture and, through it, the wealthier the citizens, the greater is the consumption. Cultural change is required to make consumption more sufficient. The results of the thesis emphasized the importance of changing attitudes, eco-efficiency in everyday choices and behavior, and limiting the marketing of consumer credit. Political decision-makers were called upon to dare to change consumption in a more sustainable direction through means of control. In order for consumption to be sufficient, well-being shouldn’t be based solely on economic growth, wealth, and a material lifestyle. Increasing efficiency through technology in order to reduce emissions is also not enough if consumption continues to grow and thus the use of natural resources. In a society where the economic system, an over-consuming consumer culture, a market economy, the media and the activities of businesses and consumers are all interlinked, cooperation between researchers, businesses, politicians and NGOs plays a key role in bringing about cultural change.
-
(2013)Tutkielma tarkastelee kuluttajien välistä kaupankäyntiä verkkohuutokaupassa, jossa tutkimuskohteena on käyttäjien välisen vuorovaikutuksen, luottamuksen sekä maineenhallinnan rakentuminen palvelussa. Aineisto koostuu 11 yksilöhaastattelusta, joita on analysoitu teemoittelemalla. Tarkastelen verkkohuutokauppaa sosiaalisen median kirpputorina. Käytän tarkastelussa pelitutkimuksen teorioita sekä mainejärjestelmän keskustelua luottamuksesta. Kaupankäynti verkkohuutokaupassa vaatii kuluttajien aktiivista toimintaa. Käyttäjät voidaan nähdä kuluttaja-tuottajina heidän toimiessaan palvelussa sekä ostajina että myyjinä. Kuluttajat luovat palvelun sisällön ja pitävät yllä sen toimintaa. Palveluntarjoaja tarjoaa puolestaan alustan, jossa kaupankäynti tapahtuu. Verkkohuutokaupankäynti ei perustu kasvokkaiseen vuorovaikutukseen, joten kommunikointi käyttäjien tapahtuu kirjoittamalla arvosteluita ostohistoriaan. Käytetyn tavaran kunnon arviointi muodostuu käyttäjien kirjoittaman kuvauksen ja valokuvan perusteella. Verkkohuutokaupan etuna kuluttajat kokevat sen hakuominaisuuden. Hakusanalla palvelusta on mahdollista etsiä tarvittavaa tavaraa mihin vuorokauden aikaan tahansa ja missä vain. Kaupankäyntiä pidetään kuitenkin suhteellisen vaivalloisena ja aikaa vievänä. Palvelun pelinomaisuus tuo kaupankäyntiin jännitystä ja epävarmuutta sekä mielihyvää. Verkkohuutokaupasta metsästetään uusia harvinaisia löytöjä ja tarjouksia. Luottamus verkossa rakentuu mainejärjestelmän avulla, joka perustuu yhteisöllisyyteen ja maineen keräämiseen. Maineen avulla voidaan ennustaa käyttäjän tulevaa käyttäytymistä. Vastavuoroisuus on yksilön ja kaikkien yhteisön jäsenien etu. Luottamus mainejärjestelmän toimivuuteen on tärkeää. Käyttäjät luovat turvallisuuden tunteen yhdessä keskinäisen vuorovaikutuksen kautta.
-
(2012)Caraway (Carum carvi L.) belongs to the plant family Apiaceae and is grown for its aromatic seeds. In the year 2011 caraway was grown on 20500 hectares in Finland. Most of it is located in Ostro-bothnia, Southern Ostrobothnia, Tavastia, Finland Proper and Uusimaa regions. The yield quality and quantity of caraway produced in Finland is good, hence making it a valuable export crop. However, the quality and quantity of caraway yield can be affected by plant pests, like weeds, insect pests and plant diseases. This thesis was part of research conducted within Superior Caraway Chain –project. The research aimed to survey the state of caraway cultivations and occurrence of plant pests. The main focus of this thesis was on plant diseases affecting caraway in Finland. Special interest was targeted on differ-ences in white mold occurrence and biodiversity of fungi colonizing caraway seeds within common cultivation areas in Finland. Also the possible effect of different soil preparation and yield drying methods on the fungal populations on caraway seeds were evaluated. The results indicated that white mold is quite common in Finnish caraway cultivations. However, it was noticed that the severity of the problem varies between different areas and harvest years. Infec-tion risk seemed to be bigger in the area of Ostrobothnia and in older caraway plantations (e.g. second harvest year). In addition to white mold also different kind of necrotic spots and lesions were detected from the stems and stem bases. It seems that the most important agents causing these symp-toms are Fusarium- and Mycocentrospora acerina- and possibly Alternaria- and Phoma complanata-fungi. These fungi were also detected on caraway seeds. Other common fungal pathogens isolated from the seeds were Aureobasidium-species and Botrytis cinerea. In addition to the pathogenic agents also many kind of saprophytic fungi that able to produce mycotoxins, were isolated from the seeds. Statistical analysis suggested that cultivation area, harvest year and different soil preparation and yield drying methods can significantly affect the occurrence of some fungal pathogens in cara-way seeds. In addition to white mold, many fungal pathogens and disease agents that may pose a possible threat to Finnish caraway cultivation in future were found. At least for now, the disease situation of cara-way is under pretty good control in Finland and instead of diseases, insect pests and weeds are more problematic and important agents causing yield loss on caraway cultivations in Finland.
-
(2014)Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata Amer Sports Suomi Oy:n sekä tämän Intersport-asiakkaiden muodostaman markkinointikanavan yhteistyötä ja kumppanuutta vahvasti muuttuvassa markkinaympäristössä. Teoriaosassa keskiöön nostettiin etenkin luottamus ja konfliktit liikesuhteen toimintaan vaikuttavina tekijöinä. Viitekehyksenä toimi malli, jossa tyytyväisyys, konfliktit, luottamus ja sitoutuminen vaikuttavat liikesuhteen menestykseen. Mallin avulla voitiin luoda kokonaisuus, jossa osa-alueet liittyvät konkreettisesti toisiinsa ja ovat yritykselle helposti käsitettävissä. Internet-pohjainen kyselytutkimus osoitettiin kaikille Suomen Intersport-kauppiaille, joita oli tutkimuksen tekohetkellä n. 93 kappaletta. Tutkimuksen lähestymistapa on kvantitatiivinen. Yksittäisistä muuttujista muodostettiin summamuuttujia ja näiden sekä viitekehyksen osa-alueiden välille laskettiin Spearmanin korrelaatiokertoimet. Näiden tulosten avulla Amer Sports pystyy konkreettisesti keskittämään toimia mallin yksittäisiin osa-alueisiin. Lisäksi tulokset on eroteltu liikkeen koon perusteella. Empiirisen osan perusteella todettiin, että markkinointikanavan yhteistyön kannalta merkittäviä tekijöitä ovat taloudellinen tyytyväisyys, ei-taloudellinen tyytyväisyys, konfliktien menestyksekäs ratkaisu, luottamus ja sitoutuminen. Näistä jokaista Amer Sports voi kehittää keskittymällä erilaisiin asioihin. Koko mallin kannalta merkittävimmiksi osoittautuivat sosiaalinen ja taloudellinen luottamus, joustavuus, henkilökunnan ominaisuudet ja tavoitteiden yhteensopivuus. Eri kokoisten liikkeiden osalta tulokset poikkesivat hieman toisistaan. Tulosten avulla Amer Sports Suomi Oy voi kehittää asiakassuhteitaan kohti yhä syvempää kumppanuutta. Tarkastelemalla yrityksen kaikkia toimia ja kehittämällä niitä tässä työssä esitettyjen tekijöiden avulla Amer Sports Suomi Oy voi helpottaa konflikteja ja lisätä luottamusta Intersport asiakkaiden keskuudessa. Näin on mahdollista rakentaa sitoutumista, joka tässä työssä käsitetään liikesuhteen kumppanuuden tärkeimmäksi tulokseksi.
-
(2019)Till följd av förändringar i både detaljhandeln och i konsumentbeteende har kundrelaterad information växt konstant. Kunddata är en källa till värdefull information som traditionellt sett har utnyttjats till företagets fördel. Fördelarna som fås utav insamling av kunddata är många och företagen kan använda dessa fördelar till att försöka maximera sin vinst. Den enorma mängden kunddata som samlas in har föranlett att kunder vill veta hur den insamlade informationen i slutändan används och vill ha skäligt värde i utbyte mot det data som företagen utvinner på basen av insamlingen. Syftet med denna avhandling är att undersöka hurudan nytta kunder kan tänkas erhålla av tillgången till information i form av det kunddata S-gruppen delar med sig av i tjänsten ”Mina köp”. Forskningsmetoden som används är temaintervju och analysmetoden utgörs av en innehållsanalys. Som stöd för avhandlingens forskning presenteras kunddata och dess dimensioner. Hur kunden kan gynnas av insamling av kunddata behandlas genom att se på hur kundvärde skapas och hur kunddata kan användas på ett sätt som kunden drar fördel av. Teman som identifierades i innehållsanalysen var hälsa, ekonomi samt klimatpåverkan. Dessa tre teman speglar olika perspektiv om hurudan nytta kunden kan få av att använda tjänsten och utav informationen som erbjuds i den. Kunddata som S-gruppen delar med sig av kan ses som ett sätt att erbjuda kunder omvänd användning av kunddata. Genom att göra informationen tillgänglig för kunder såsom S-gruppen gjort, kan kunddata omvandlas till information som är användbar i kundens värdeskapandeprocess. Även om användarnas tankar och åsikter inte nödvändigtvis speglar verkliga handlingar fullt ut kan man få en helhetsbild av hurudan nyttan skulle kunna se ut.
-
(2024)Kunnostusojitus on metsänparannuskeino, jolla pyritään lisäämään ojitetun suon kuivatusta puuston kasvun parantamiseksi. Teollisuuden puunhankinnalle se on tärkeää, koska neljännes koko Suomen puuston tilavuudesta kasvaa suometsissä. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin 22:ta Metsäliitto Osuuskunnan vuosina 2019–2023 toteuttamaa kunnostusojitushanketta Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Kunnostusojitusta oli tehty hankkeilla yhteensä 121 km ja niiden yhteenlaskettu ojitusala oli 489 ha. Tutkimukseen valittiin mukaan tavanomaisia ja erityiskohteita sisältäviä kunnostusojitushankkeita, joilla oli keskenään maantieteellistä ja hankekohtaista vaihtelua. Tutkimuksen teoriatausta pohjautui Metsänhoidon suosituksiin ja muuhun tutkimustietoon. Tutkimus toteutettiin soveltavana havaintoihin ja mittauksiin perustuvana tutkimuksena, jonka tavoitteena oli selvittää, missä asioissa Metsäliiton toteuttamat kunnostusojitukset olivat onnistuneet, missä oli kehitettävää, sekä miten kunnostusojitusta voitaisiin jatkossa tehdä paremmin. Tutkimuksen teemat olivat kunnostusojituskelpoisuus, kunnostusojitustarve, kunnostusojituksen tekninen onnistuminen, vesiensuojelurakenteet- ja menetelmät ja luontokohteiden huomiointi. Aineisto koostui kunnostusojitushankkeiden ennakkoanalyyseistä ja maastokäynneistä. Hankkeet kartoitettiin ennakkoon hankeasiakirjojen ja paikkatiedon avulla. Maastokäynnit- ja mittaukset tehtiin elo-syyskuussa 2023, jolloin tarkastettiin erityistä huomiota vaativat kohteet ja suoritettiin ojamittaukset sarkaojista. Koealoja oli yhteensä 209. Tutkimuksen mukaan Metsäliiton toteuttamat kunnostusojitukset olivat pääosin hyvällä tasolla ja toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Lähes kaikilla hankkeilla oli selkeät perusteet kunnostusojitustarpeelle ja -kelpoisuudelle. Kunnostusojitusten tekninen toteutus oli keskimäärin Metsänhoidon suositusten mukaisia. Kaikilla hankkeilla edellytykset tavanomaiselle vesiensuojelulle täyttyivät ja luontokohteet oli otettu huomioon rajaamalla ne erilleen hankealueista. Kehitettävää havaittiin ojakohtaisessa perkaustarpeen arvioinnissa, ojasyvyyksissä ja -leveyksissä, lietekuoppien ja laskeutusaltaiden koissa, allasmaiden maisemoinnissa, sopivien vesiensuojelumenetelmien valinnassa ja toteutuksessa sekä maalajin hienojakoisuuden paremmassa huomioimisessa eroosion välttämiseksi. Paikoin oli toteutettu myös tavanomaisesta poikkeavaa kunnianhimoista vesiensuojelua. Tutkimuksen viiden vuoden tarkastelujaksolla hankkeiden keskimääräinen ojasyvyys ja -leveys oli pysynyt samalla tasolla suositusten rajoissa, mutta ojasyvyydet ja -leveydet olisivat voineet olla yksittäistapauksissa pienempiä. Hankkeilla oli ojien kuivavaraa keskimäärin riittävästi ja vedenpinnan taso oli pysynyt maltillisena, mikä indikoi riittävää veden liikkumista ojissa sekä kuivatuksen onnistumista kasvukauden lopussa. Hankkeilla toteutetuilla kunnostusojituksilla oli saavutettu niiden päämäärä, eli kuivatus paremmalle puuston kasvulle. Tätä tutkimusta voidaan käyttää Metsäliiton kunnostusojitusten laadunhallintajärjestelmän kehittämisessä. Kunnostusojituksia Metsäliiton toimesta voitaisiin tehdä jatkossa paremmin kiinnittämällä enemmän huomiota kunnostusojitusten suunnitteluun, niiden toteutumiseen käytännössä, sekä lisäämällä laadunvalvontaa ja koulutusta.
Now showing items 1413-1432 of 3388