Browsing by Title

Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin kokoisia partikkeleita ja niitä on löydetty kaikkialta elinympäristöstämme. Mikromuovien esiintyminen eri ekosysteemeissä lisää huolta niiden päätymisestä elintarvikkeisiin ja ihmiselimistöön. Elintarvikkeiden mikromuovitutkimukselle ei ole standardeja, mikä on johtanut eri tutkimusmenetelmien yhdistelyyn. Kompleksiset elintarvikematriisit asettavat haasteita analyyttisten menetelmien toimivuudelle, jotka ovat pääosin perustuneet näytteen suodatukseen. Tutkielman tavoitteena oli tutkia hanavettä ja mehutuotteita, sekä niiden mahdollisesti sisältämiä mikromuoveja. Näytteitä saatiin kolmelta eri yritykseltä, kolmesta eri pisteestä; hanavesi- ja prosessinäyte, sekä pakattu tuote. Mehunäytteet esikäsiteltiin vetyperoksidilla ja näytteet suodatettiin. Suodokset mikroskopoitiin ja kiinnostavat löydetyt partikkelit analysoitiin Time-Gate Raman-spektroskoopilla. Tutkielma tarjoaa lisätietoa hanaveden ja mehutuotteiden mikromuovipitoisuuksista, sekä mikromuovitutkimukseen käytettävistä menetelmistä ja niiden toimivuudesta. Vetyperoksidin havaittiin toimivan hyvin mehujen valkaisussa, mutta se ei vaikuttanut tarpeeksi tehokkaasti näytteiden rakenteeseen. Kaikkien näytteiden suodatus ei täten onnistunut. Kaikista onnistuneista suodoksista löydettiin mikroskopoimalla kiinnostavia partikkeleita. Suurin osa löydetyistä partikkeleista oli alle 1 mikrometrin kokoisia. Myös nollanäytteistä ja vetyperoksidista löydettiin partikkeleita, mikä kertoo kontaminaatioiden estämisen haasteellisuudesta mikromuovitutkimuksessa. Partikkelien koostumusta analysoitiin Time-Gate Raman spektroskoopilla. Haasteeksi muodostui partikkelien pieni koko ja suodattimen vahva spektri, joka osittain peitti alleen partikkelien spektrin. Spektreistä tunnistettiin kuitenkin muutama mikromuovi. Kaikki tässä tutkielmassa esitetyt käsittelyt ja analyysimenetelmät sopivat tietyin muutoksin mikromuovitutkimukseen, kun tutkittavan näytteen rakenne tunnetaan.

The purpose of the study was to find a model to examine the effectiveness of feeding through monitoring calculations (MoC), while also investigating the total protein and energy responses of the feed diet. The mutual effectiveness of the environmental factors was also examined. Today, as a result of changes in pricing, the milk protein and fat content are increasingly affecting the dairy's financial performance. The volatility of price for milk producer calculated based on the contents of the MoC used in the statistical analysis was 39,2 per cent if the pricing model 2018 of Cooperative Tuottajain Maito is used. However, nowadays the efficiency of milk production is mainly evaluated through the amount of milk. This study seeks to determine what the added value a milk yield efficiency assessment could bring to dairy farms. The exceptionally dry year of 2018 influenced the comparison of inefficiencies between production inputs, for which statistics have been collected. From silage analyses, it can be concluded that, due to drought, farms have aimed at maximizing yields at the expense of the D value. This is particularly evident in the results of clover silage analyses. The aim Was to improve the comparability of results by considering the effect of the D value. The material used in the thesis is a sample of the 2018 ProAgria milk production MoC, compiled from Valio farms. The statistics to be examined consist of 1 948 MoC: s to which 2 829 silage analyses can be attached. The analyses must be used to answer the research questions. MoC:s includes 91 984 individual observations of cows. Testing of the Stochastic Production Frontier Function started from the Cobb-Douglas function, ending in a translog model based on the likehood ratio test. The model obtained is best suited to describe the statistics to be analysed. The model used in the thesis makes it relatively easy to set up the MoC:s, or alternatively, the dairy farms in order of efficiency. Most of the input data is available from the MoC:s and supplementary data from the regional cooperatives. But the fitting variable used to calculate is not enough to describe the variation in input prices in the analysis. Several environmental factors were used to test the effect of feeding, barn, milking type and sharing of concentrated feed on milk yield. The differences between the different options were not so large that their output impact outweighed the expected cost of investments. It is worth looking at the impact on returns when the investment is timely for other reasons. At the same time, the effect of the silage harvest and the clover content of the silage on the milk yield was evaluated. The clover silage had a slightly positive impact if the effect of the D value was considered. One contribution of this thesis is the emphasis on technical efficiency in the evaluation of milk production performance. The current method of assessing the efficiency of milk production is largely based on the measurement of milk volumes. Efficiency is thus based on the annual milk amount of the cows or the annual energy-corrected milk amount. However, through quality pricing, milk levels have an increasingly significant impact on milk yield. Environmental factors affect the analysis results when testing other environmental factors as well as the actual analysis model. Their interaction must therefore be measured. Finally, the most significant contribution of the thesis is to apply protein and energy as inputs instead of different forages. And the following economic assessments. The response of energy was determined 0,94 and the one of protein was determined 0,19. The mean of MRTSe,p was -23,0 and the cost minimizing price ratio was around 115.

The monitoring of large carnivores (LC) in Finland is mostly based on hunters’ and other naturalists’ field work. They serve as volunteers (later LCVs), which are authorized for the task by a game management associations. The LCVs make sightings and verify sightings made by others untrained citizens in their own area around the year. LCVs make the data collected available to researchers and authorities nowadays mainly through Interned-based TASSU-database, which was introduced in 2009. This activity, in which volunteer is working for the help of scientific research, can be characterized as volunteer participation in knowledge or citizen science. There has been no previous publications made concerning the Finnish LCVs. The significance of the activity is so great for the LC monitoring that finding out what is the activity of the LCVs like when making lynx and wolf sightings is very important. I separated the research question into three sub questions 1) how actively did the LCVs make and record sightings, 2) what were the periodical rhythms of sightings recorded like and 3) what kind of content (themes) was included into supplementary comments written by the LCVs to each sighting made? I also analyzed the activity from the perspective of citizen science – what kind of science do the LCVs express through their notes in the supplementary comments? The research material consisted of all the wolf and lynx sightings made during five winter seasons (2001‒02, 2005‒06, 2010‒11, 2011‒12 and 2012‒13). I compared the data between different winter seasons, between wolf and lynx and between the data collected after launching of nationwide TASSU-database (i.e. GIS-database with Internet access) and the time before. Most of the LCVs had recorded and delivered sightings altogether in two winter seasons of five – only a few wrote observations in all of the five winter seasons. The sightings of both species was centred in the wintertime, probably due to the fact that the snow cover on the ground increases the probability of finding animal tracks. Because of the recorded sightings centring to weekends I assumed that LCVs and other persons who make LC sightings spend time in the nature mostly during their free-time, for example while hunting or jogging. The size and distribution of the population is affecting the amount of sightings recorded and also, as the results of this research indicate, presumably does the timing of lasting snow cover. On the grounds of the supplementary comments that I interpreted, I assume that also peoples’ awareness of the activity and their willingness to inform their LC sightings to LCVs and also the LCVs' own motivation to record sightings has a substantial affect in the amount of sightings recorded. The supplementary comments to the sightings made were used in higher percentage in wolf sightings than in lynx sightings every winter season. This resulted at least partially from the larger population size of lynx – alongside with the number of sightings made, the perceived need or willingness to comment decreased. Furthermore wolf as a rare (‘exotic’) species in the middle of conflicts may motivate to use the comment field more often than the lynx. After launching of TASSU-database the usage of the comment field became more frequent in the recorded sightings of both species. The frequencies of the themes and subthemes that I recognized from the supplementary comments varied slightly between the recorded sightings of wolf and lynx. The frequencies grew statistically significantly during the time of TASSU-database. It may be infered, that the tool that is used to record the sightings has a relevance to the frequency of the usage of the comment field and to the contents of the recorded information. The usage of the comment field in the time of TASSU-database is presumably found as a route for passing real time information to research and also to other LCVs. Possibly in some cases, it is used for trying to affect the regional LC policy making. The science that LCVs are practicing is not limited only to passing the information to scientists – their role is also to play as a local LC expert of their own region and pass on current information about LCs and act as a support person for the local people.

Tiivistelmä/Referat – Abstract Excessive use of table salt, sodium chloride, is known to have many health-related effects such as increased risk of hypertension, which is major cause of cardiovascular disease. Recommended salt intake for adults is up to 5 g per day, which is exceeded at the population level. Cereal products are source of the most abundant salt intake in Finland and they account for more than 30 percent of daily salt intake, which is the reason why to pursue reduction of salt in bread. For this reason, the thesis decribes how to reduce the salt content of bread from normal salt content (1,1 % NaCl) to a level that enables the use of Heart symbol (0,7 % NaCl), so that the salty flavor in the bread would be maintained without the metal flavor of potassium increasing. The aim of the study is to test the impact of the salt substitutes found in literature review on sensory quality of the bread. The effect of salt substitutes was investigated with descriptive sensory analysis with trained panel. In addition, densities and structural properties were measured. In the experimental study as the reference was used normal salt wheat bread (1,1 % NaCl) and justified Heart Symbol wheat bread (0,7 % NaCl) in which salt contain 60 % sodium chloride and 40 % potassium chloride (“mineral bread”). After the preliminary tests, six most suitable treating agents were selected for the sensory study are where added to the samples at the manufacturing stage. Mineralbread (0,7 % NaCl) was used as the basis for the samples to be able to find out the treating agent, which could cover the metallic taste of potassium. For organoleptic evaluation 11 persons were trained to evaluate the color of the bread crust, the stickiness of the bread crumb, the crispiness of the bread crust, saltiness, magnitude of the taste and metallic taste. The evaluation took place twice in consecutive days. For the evaluation, verbally anchored line scale was used with the reference samples (R/S) for each of the evaluated properties being used as the center point in the scale. A reference sample R was standard wheat bread with normal salt (1,1 % NaCl) and reference sample S was a mineralbread. The results support earlier findings that the addition of potassium chloride retained salty taste of the products since none of the samples were less salty than the normal salt (1,1 % NaCl) reference sample. The addition of potassium chloride produced a metallic taste. According to the study, three of the six treating agents was covered well the metal taste. The bread crust of the bread with normal salt content (1,1 % NaCl) was evaluated the lightest while the bread crust of the sourdough bread the darkest. There were no major differences between the samples in the stickiness of crumbs and the crispiness of crust. It was found in physical measurement that storage for five days had an impact on the hardness, cohesiveness and resilience of the samples. During the storage, the hardness, gumminess and chewiness of all the samples increased while springiness, cohesiveness and resilience of all the samples decreased. Results of the study showed that the replacement of 40 % of sodium chloride with potassium chloride allowed to reduce the salt content of the bread from normal salt content (1,1 % NaCl) to the content that enables the use of Heart symbol (0,7 % NaCl) so that the salty flavor is maintained in the bread. Potassium chloride produced the metallic side-effect, which was covered by adding treating agent. One treating agent was the best suited to this, because its use did not change other organoleptic properties or structure of the bread.

The objective of this study was to estimate genetic parameters of minks Aleutian Disease (AD) infections and investigate the genetic relationships between Aleutian Disease infection and fertility traits. The research data was obtained from the Finnish Fur Breeders Association. The data had information from one mink farm in years 2006-2010. The data contained 27 753 one year old female minks. Only those females who had more than three kits were tested. There were 18 478 tested minks of which 9.2 % had AD. The pedigree data had 41 573 animals. In this study AD infection, pregnancy and felicity were binary traits. AD inf. 1 = sick, 2 = healthy. If female had kit(s) or aborted or lost her kit(s) after birth, pregnancy (PREG) = 2, otherwise = 1. If female lost her kits after birth, felicity (FEL) = 1. If litter size were at least one, FEL = 2. The heritability estimates and variance components (REML) were calculated using multi trait animal model and DMU-software. Heritability estimates for the studied traits were low: 0.07 for AD infection, 0.07 for PREG, 0.04 for FEL and 0.08 for litter size. The heritability estimate for AD was smaller than the common litter variance for the trait. Genetic correlations between AD inf. and FEL, and AD inf. and litter size were positive. The genetic correlations between AD inf. and FEL were 0.447 ± 0.132 and between AD inf. and litter size 0.290 ± 0.108. The results suggest that resistance for AD inf. has genetic variation. Although the heritability estimate for the trait was low, it can be affected by selection. Genetic correlations between AD inf. and fertility traits were favourable. Selection for larger litter size could increase mink resistance for AD infection.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenkielisen populaarimusiikin lyriikoita. Tavoitteenani on selvittää minkälaisia aiheita suomalaisen enemmistön musiikkimakua edustavat hittibiisit pitävät sisällään. Aiheiden identifioinnin lisäksi keskityn tutkielmassa tarkastelemaan aiheiden suosiota ja suosion jakautumista eri vuosina ja vuodenaikoina. Tutkielman aineisto koostuu suomenkielisistä hittibiiseistä, jotka ovat nousseet Suomen Virallisen Listan tilastoihin vuosien 1996–2018 aikana. Lopulliseen analyysiin päätyi 1050 hittibiisiä. Analysoin hittibiisien lyriikat laskennallisiin menetelmiin kuuluvan aihemallinnuksen avulla. Aihemallinnuksen tulosten ja lyriikoiden laadullisen tarkastelun perusteella hittibiisien lyriikoista oli tunnistettavissa 12 keskeistä aihetta. Vuosien 1996–2018 hittibiisien aiheet olivat Päästä pois nykyisestä, Sukupuoliroolit, Tehdä hyvää ja tehdä pahaa, Tänään juhlitaan, Olla kaikista paras, Rakastaa toista, Vaihtuvat vuodenajat, Menetetty rakkaus, Rakastella, Valvoa yöllä, Elämänpolku ja Sanallinen ja sanaton viestintä. Aihemallinnuksen tulosten perusteella suomenkielisten hittibiisien suosituin aihe on Rakastella. Myös muut rakkausteeman aiheet ovat saavuttaneet merkittävää suosiota. Hittibiisien aiheissa näkyy vahvasti myös halu irtautua arjesta ja nykyhetkestä. Tulosten perusteella aiheiden suosiossa on tapahtunut selkeitä muutoksia vuosina 1996–2018. Joidenkin aiheiden suosio on kasvanut, kun taas toiset aiheet ovat menettäneet suosiotaan. Aiheiden suosion vaihtelu on huomattavasti vähäisempää eri vuodenaikojen välillä. Aiheiden suosiossa on kuitenkin havaittavissa pientä kausittaista vaihtelua ja esimerkiksi kesällä hittibiisien aiheissa korostuu juhliminen ja hauskanpito. Tutkielmani tulosten perusteella aihemallinnus on käyttökelpoinen apuväline myös suomenkielisen lyriikan analysoinnissa.

Työn tavoitteena oli tutkia, miten negatiivinen ja positiivinen informaatio vaikuttavat kuluttajan luomuasenteeseen. Samalla pyrittiin selvittämään, vaikuttaako informaatio voimakkaammin tietyissä luomuun liitettävissä asennekomponenteissa. Luomuasenteen komponenteiksi tutkimuksessa valikoituivat luomun tarpeellisuus, terveellisyys, turvallisuus, luotettavuus, maku, ympäristöystävällisyys, asenne luomutuotteiden käyttöä kohtaan sekä koettu eläinten hyvinvointi luomutuotannossa. Tutkimuksen avulla haluttiin myös saada selville, miten informaatio vaikuttaa ennakkoasenteeltaan negatiivisiin, neutraaleihin tai positiivisiin henkilöihin. Kiinnostuneita oltiin myös tutkittavien henkilöiden ennakkotiedoista luomuun liittyen sekä tiedon suhteesta asenteisiin. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat, koska alle 25-vuotiaiden on todettu olevan kriittisimpiä ruoan kuluttajia. Nuoremmilla kuluttajilla on myös todettu olevan positiivisempi asenne luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa kohtaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen kautta eteenpäin helmikuussa 2015 ja kyselyyn vastasi 1077 opiskelijaa. Luomuasenteita mitattiin asenneväittämien avulla, joista muodostettiin mittari, jonka luotettavuus testattiin tilastollisin menetelmin. Luomuasenne mitattiin kahteen kertaan ja kertojen välissä vastaajille esitettiin joko negatiivista tai positiivista informaatiota luomusta. Pääasiallisina analyysimenetelminä käytettiin t-testiä ja varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset tukevat pääosin aiempaa tutkimusta siitä, että negatiivisella informaatiolla on voimakkaampi vaikutus kuluttajan asenteisiin kuin positiivisella informaatiolla. Luomutietämyksellä todettiin olevan merkitsevä vaikutus luomuasenteisiin siinä tapauksessa, että tietoa on vain vähän tai ei lainkaan. Sekä positiivinen että negatiivinen informaatio muuttivat kokonaisasennetta luomua kohtaan keskimäärin kielteisemmäksi – eri asennekomponenttien välillä löydettiin kuitenkin eroja. Eri ennakkoasenteiden osalta positiivinen informaatio vaikutti negatiivisiin ja neutraaleihin asenteisiin tehden niitä keskimäärin myönteisemmiksi. Positiiviset asenteet puolestaan muuttuivat kielteisemmiksi positiivisen informaation vaikutuksesta. Negatiivinen informaatio vaikutti negatiivisiin, neutraaleihin ja positiivisiin asenteisiin muuttaen niitä keskimäärin kielteisemmiksi. Mitä positiivisempia asenteet olivat, sitä kielteisemmiksi ne muuttuivat negatiivisen informaation vaikutuksesta. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää luonnonmukaisia elintarvikkeita myyvien yritysten markkinoinnissa. Tutkimustulosten pohjalta on tehty ehdotuksia, miten yritykset voivat käyttää luomuviestintää hyväkseen.

Tämän pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena on suomalainen teekulttuuri, jota tarkastellaan narratiivisesta lähestymistavasta käsin. Tutkielman tavoitteena on tarkastella suomalaista teekulttuuria nuorten aikuisten keskuudessa ja heidän kertomien tarinoidensa kautta kuvailla ja ymmärtää suomalaisen teekulttuurin nykyhetkeä. Tutkimuksesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että kyseisen ikäryhmän teehen liittyviä kulutustottumuksia ja merkityksiä ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Tutkimuksen painopiste on haastateltavien omissa teenjuontiin liittyvissä tulkinnoissa. Merkittävässä roolissa on se, miten haastateltava käsittää itsensä teen juojana – miten hän vastaa kokonaisuudessaan kysymykseen ”Miten sinusta tuli teen ystävä, sekä mitä tee ja teehetki sinulle merkitsevät?”. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu kahteen eri teoriaan, mitkä täydentävät toisiaan ja peilautuvat tutkimuksessa nouseviin tuloksiin. Ensimmäinen käsittelee ruoan valintaan vaikuttavia tekijöitä (Furst, Connors Bisogni, Sobal & Falk, 1996) ja toinen sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön kokemiin ruokakokemuksiin (Kurikka & Riukulehto, 2015). Nämä teoriat auttavat hahmottamaan osaltaan tekijöitä, jotka ohjaavat tutkimukseen osallistuneita henkilöitä juomaan teetä ja mitä teen juominen merkitsee heille. Koska tutkimuksessa tutkitaan teen juojien käsityksiä ja merkityksiä, on laadullinen lähestymistapa luonnollinen tutkimusmuoto. Laadullisena tutkimusmenetelmänä narratiivinen tutkimus on oiva tapa tutkia kuluttajien käyttäytymistä ja kulutustottumuksia ilman, että tutkittavaa aihetta on lokeroitu valmiiksi tiettyjen raamien sisälle. Tutkielman aineistona hyödynnän haastateltavien tarinoita ja kokemuksia, joita peilataan laajemmin suomalaiseen teekulttuuriin ilmiönä. Gradututkielmassa tämän kaltaisella narratiivisella tutkimusmenetelmällä saadaan syvempää ymmärrystä kuluttajien omaan identiteettiin pohjautuvasta teen kuluttamisesta, mikä on täynnä yksilöllisiä tarinoita. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelemalla. Tutkielman haastatteluihin osallistui 6 henkilöä, jotka juovat teetä tai teenkaltaisia juomia useasti arjessaan. Haastateltujen sukupuolijakauma oli tasainen; haastatteluihin osallistui 3 miestä ja 3 naista. Tarkasteltaessa nuoria suomalaisia aikuisia, olivat kaikki haastateltavat enimmillään 30-vuotiaita haastattelutilanteen aikana ja asuvat Suomessa. Tutkimustulosten perusteella voimme todeta, että tee oli jättänyt haastattelijoiden mieliin unohtumattomia muistoja niin teen tuoksuista, mauista, hetkistä ja paikoista. Tulosten analyysin jälkeen esiin nouseviksi teemoiksi muodostui seuraavat: kotoilu, terveellisyys, makuelämykset, elämäntapa, laadun ja hinnan tasapaino. Teemat kuvastavat elementtejä, mitä haastateltavat kokivat merkityksellisinä teetä tarkasteltaessa. Näistä teemoista pystyttiin rakentamaan vielä yläkäsitteet, mihin nousivat oheiset tekijät: 1) elämäntapa ja identiteetti, 2) elämykset ja kokemukset, 3) terveys ja hyvinvointi. Merkityksellistä tutkimuksen kannalta oli huomata, kuinka limittäin ja toisissaan sidoksissa oheiset teemat ovat toisiinsa nähden. Tutkimuksen tulosten myötä on oleellista pohtia, miten nämä teemat auttavat ymmärtämään suomalaisten nuorien aikuisten teenkulutustottumuksia. Tutkimuksen tulosten kautta esiin nousseet teemat on mahdollista peilata teealalla toimivien yrityksien markkinointiviestintään. Tuloksista esiinnousseita teemoja on esimerkein peilattu markkinointiviestinnän toimenpiteisiin.

Arktinen alue on suuri ja se koostuu ominaisuuksiltaan erilaisesta merestä, sekä sitä ympäröivästä maasta. Arktinen alue toimii kotina monille, ja se tuottaa elintärkeitä ekosysteemipalveluita niin paikallisille, kuin muillekin kansoille. Merenkulku on tärkeä osa Arktisen alueen toimintaa ja tänä päivänä suurin osa merenkulusta kohdistuu joko Arktiselle alueelle tai sieltä poispäin ja kauttakulkuliikennettä on toistaiseksi vain vähän. Tulevaisuudessa voimme kuitenkin odottaa merenkäynnin volyymin kasvavan, tuoden mukanaan erilaisia laivoja, eri määränpäillä ja eri tarkoitusperillä. Volyymin kasvu riippuu merenkulun osalta monesta seikasta, mutta näitä vahvistaa kuitenkin tavanomaisten reittien ruuhkautuminen, sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaikutukset, kuten jääpeitteen pieneneminen. Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa perustan loi kattava kirjallisuuskatsaus. Pääasiallisena tiedonkeruutapana olivat kuitenkin haastattelut, joiden pohjana kirjallisuuskatsaus toimi. Haastatteluissa haastateltiin eri merenkulun asiantuntijoita, jotka toivat omaa osaamistaan esille erillisten teemojen kautta. Haastattelujen tuloksen analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, käyttämällä siihen tarkoitettua ohjelmistoa. Niin haastatteluista, kuin kirjallisuuskatsauksestakin nousi esille paljon samoja ongelmia ja havaintoja. Työ keskittyi erityisesti vakuutuksiin ja siihen, kuinka vakuutuksilla voidaan ohjata ja hallita riskejä Arktisessa merenkäynnissä. Tutkielman pääasiallisena tuloksena nousi esille, että siinä missä vakuutussektori toimii hyvin riskin välittäjänä, niitä ei kuitenkaan käytetä tehokkaasti riskien hillintään. Vakuutussektorin nähtiin toimivan kuitenkin yleisellä tasolla hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. Suurin ongelmatiikka tuli esille tietoon liittyen. Tietoa koettiin olevan liian vähän ja sitä on vaikea saada. Myös regulaatioiden merkitys korostui haastatteluissa ja sitä toivottiin lisättäväksi Arktiseen merenkulkuun liittyvissä asioissa.