Browsing by study line "Consumer Economics"

Tieliikenteen päästöt ovat merkittävä ongelma ja siksi niitä pyritään vähentämään erilaisin keinoin. Henkilöautoilu on vakiintunut arjen liikkumisen tapa, jonka vuoksi on tärkeää tutkia keinoja, joilla sen aiheuttamia päästöjä saataisiin vähennettyä. Aiemman tutkimuskirjallisuuden valossa täyssähköautot tarjoavat päästöongelmaan potentiaalisia ratkaisukeinoja ja useat valtiolliset tahot ovatkin ottaneet tavoitteekseen vähentää merkittävästi tieliikenteen päästöjä erityisesti lisäämällä täyssähköautojen osuutta autokannassa. Täyssähköautot ovat toiminta- ja käyttöperiaatteiltaan tavanomaisiin polttomoottoriautoihin verrattuna hyvin erilaisia, joten on ymmärrettävää, että niiden hankintaan liittyy paljon pohdittavaa. Koska täyssähköautojen määrän lisääntymistä toivotaan, on tärkeää ymmärtää kuluttajien arvioita täyssähköautojen hyödyistä ja haitoista. Aihetta on tutkittu Suomessa aiemmin vain vähän, ja laadullista tutkimusta aiheesta ei löydy juuri lainkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää laadullisin menetelmin, millaisia hyötyjä ja haittoja kuluttajat liittävät täyssähköautoihin ja kuinka ympäristöystävällisenä täyssähköautot koetaan. Lisäksi tavoitteena on selvittää mahdollisen ympäristöystävällisyyden kokemuksen merkitystä. Tutkimusta ohjaa kaksi tutkimuskysymystä; 1. Miten täyssähköautojen hankintahalukkuutta ja -haluttomuutta on mahdollista selittää ja tulkita laajennettua teknologian hyväksymismallia käyttäen? 2. Minkälaisia motivaatioita ja perusteluita erilaiset kuluttajat tuovat esiin täyssähköauton hankintaan liittyen? Teoreettisen viitekehyksen muodostivat disruptiivisten innovaatioiden käsite sekä teknologian hyväksymismalli, jota tutkimuksessa laajennettiin koskemaan myös ympäristönäkökulmia. Tutkimuksessa haastateltiin puolistrukturoitua haastattelutekniikkaa hyödyntäen yhteensä kahdeksaa, suurten kaupunkien alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä asuvaa kuluttajaa. Otannasta 50 % omisti täyssähköauton, ja 50 % joko toisenlaisen auton tai ei autoa lainkaan. Haastateltavista puolet kertoi olevansa miehiä ja puolet naisia. Lisäksi puolella haastateltavista oli tai olisi mahdollisuus ladata täyssähköautoa kotonaan. Latausmahdollisuus otettiin osaksi otannan valintakriteerejä, jotta tutkimuksessa voitaisiin havainnoida sen vaikutuksia täyssähköautoihin suhtautumiseen. Tuloksien mukaan kokemus täyssähköauton helppokäyttöisyydestä ja hyödyllisyydestä oli suoraan yhteydessä myönteiseen suhtautumiseen täyssähköautoista, ja suhtautumisen laatu oli yleisesti myönteinen. Keskeisimmät motiivit täyssähköauton hankinnalle liittyivät täyssähköauton koettuun ympäristöystävällisyyteen, taloudellisiin hyötyihin ja mukavuuteen. Kun täyssähköautoon suhtauduttiin myönteisesti, viitattiin useimmiten täyssähköauton lähipäästöttömyyteen, edullisempiin käyttökustannuksiin, arkisen latauksen ja käytön helppouteen, sekä täyssähköauton ajo- ja käyttömukavuuteen tai suorituskykyyn. Kun täyssähköautoon suhtauduttiin kielteisesti, viitattiin useimmiten latausinfrastruktuurin rajoitteisiin, matkanteon hitauteen tai ohjelmisto-ongelmiin. Kielteisimmin täyssähköautoon suhtautuivat muut kuin täyssähköautoilijat, ja myönteisimmin täyssähköautoilijat. Kotilatausmahdollisuus tai sen puute ei vaikuttanut merkittävästi suhtautumiseen täyssähköautoilusta. Puolelle haastatelluista koettu ympäristöystävällisyys oli joko tärkeä tai erittäin tärkeä hankintaa puoltava kriteeri. Ympäristöystävällisyyden merkityksellisyys näkyi altruistisempana ja objektiivisempana ulottuvuutena, jota tarkasteltiin moniulotteisemmasta, sosiaalisesti sekä yhteiskunnallisesti laajemmasta näkökulmasta kuin muita myönteisen tai kielteisen arvottamisen argumentteja. Ympäristönäkökulmien lisääminen teknologian hyväksymismalliin osoittautui hyväksi ratkaisuksi, kun tavoitteena on tutkia ympäristöystävällisyyden puolesta disruptiivisia teknologioita. Tätä olisi perusteltua käyttää myös jatkotutkimuksessa.