Browsing by Title
Now showing items 21-40 of 3388
-
(2014)Metsähallituksen luontokeskukset ja -talot ovat asiakaspalvelupisteitä, joiden tehtävänä on jakaa tietoa ja neuvoa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueille menijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä niissä tapahtuvasta oppimisesta. Syvällisempi ymmärrys oppimisesta mahdollistaa asiakaspalvelupisteiden toiminnan ja niissä esillä olevien materiaalien kehittämisen niin, että ne tukevat paremmin kävijöiden oppimista. Tutkimus rajoittui Tunturi-Lapin alueella sijaitseviin luontokeskuksiin ja luontotaloon sekä näiden asiakaspalvelupisteiden yli 15-vuotiaisiin kävijöihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain luonto-, retkeily- ja saamelaiskulttuuritietojen oppimista. Tutkimuksessa hyödynnettiin luontokeskus Kellokaan, Pallastunturin luontokeskuksen, Tunturi-Lapin luontokeskuksen ja Kilpisjärven luontotalon viimeisimpiä asiakastutkimusaineistoja. Kyseiset asiakastutkimukset on toteutettu vuosien 2004 ja 2011 välillä. Aineisto koostui yhteensä 1546 täytetystä kyselylomakkeesta. Tilastollisessa analyysissä käytettiin ristiintaulukointia ja lineaarisia regressiomalleja. Analyysi pohjautui pitkälti museo-oppimista koskevissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin, erityisesti Falkin ja Dierkingin museokokemusmalliin, jonka mukaan museokokemus rakentuu persoonallisesta, sosiaalisesta ja fyysisestä kontekstista sekä välittömästä toimintakontekstista. Kävijöiden neljä yleisintä syytä vierailla luontokeskuksessa olivat tiedonsaanti, näyttelyt, ostokset ja kahvila. Tiedonsaannista kiinnostuneet kävijät hakivat luontokeskuksesta ennen kaikkea luontoon liittyvää tietoa. Valtaosa kävijöistä oppi vierailun aikana luontoon ja retkeilyyn liittyviä tietoja. Kävijät myös pitivät tiedonsaantia keskimäärin hyvänä. Tietojen oppimiseen vaikuttivat voimakkaimmin elämykset sekä näyttelyn kiinnostavuus ja laatu. Mitä elämyksellisempänä kävijät kokivat vierailun ja mitä kiinnostavampana tai laadukkaampana he pitivät pysyvää näyttelyä, sitä paremmaksi he keskimäärin arvioivat tiedonsaannin. Asiakaspalvelupisteissä esitettävien video- ja diaesitysten katsominen paransi hieman kävijöiden luontotiedonsaantia. Tunturi-Lapin luontokeskuksen Vuovjjuš - Kulkijat -näyttelyyn tutustuminen lisäsi selvästi kävijöiden tietoja saamelaiskulttuurista. Tulosten perusteella luontokeskukset ja -talot onnistuvat jo nykyisellään melko hyvin tehtävässään jakaa tietoa. Kävijöiden oppimista olisi kuitenkin mahdollista parantaa panostamalla elämysten tarjoamiseen, selvittämällä kävijöiden kiinnostuksen kohteet näyttelyitä uudistettaessa, esittämällä näyttelyissä käsiteltävät asiat selvästi ja riittävän yksinkertaisesti sekä houkuttelemalla yhä useammat kävijät katsomaan video- tai diaesitys.
-
(2010)In my study I examine Kuinoma lending service users' experiences and views on renting and owning using qualitative research method. I have collected the data by interviewing fourteen users of the service. The interviews were personal interviews that followed the form of a theme interview. In analyzing the data I use in addition to themes the research literature dealing with renting, the functional and symbolic scope of goods, and consumer ethos. In the themes of my study I discuss the reasons, necessities, and obstacles for renting, the technical qualities and symbolic meanings of the goods, and the views of the users concerning the attitudes of different age groups towards renting and owning. The reasons for renting are occasional and temporary need, saving space and money, ecological reasons, and the opportunity to use and test goods without the troubles of ownership. Willingness to rent goods grows in proportion to how well the cost of renting and the quality and location of the goods match the needs of the user. Ecological reasons can also encourage renting. Renting has to be easy enough for it to become a realistic alternative for buying and owning, the effort and activeness needed may become an obstacle for renting. However, above all, a change in attitudes and habits is required for the spreading of renting culture. In my study, the technical qualities and symbolic meanings of the goods determine the reasons for owning. The technical qualities include the physical and functional qualities of the goods, the questions relating to hygiene, and the utilization rate of the goods. These factors define what is considered necessary to own. Even if the technical properties of an item make it suitable for renting, people don’t necessarily want to rent it out. A personal relationship may be formed towards one’s possessions, in which case the items are seen too meaningful to be placed for a rent. Items may, for example, remind the owner of certain events, places or people, or become otherwise meaningful. The effect of age on the attitudes towards renting and owning does not seem to be unambiguous. Owning is in most cases connected to the consumption behavior of the older age group and renting to the younger. Some of the interviewees consider young people also materialistic. In connection to the older age group, owning is associated to independency, safety, achievement and status as well as the experiences from the war and times of economic depression. The younger people’s positive attitude towards renting is explained with environmental consciousness. Other factors, such as attitudes and values, are also seen affecting the attitudes towards renting and owning.
-
(2017)Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien. Varsinkin Euroopan ulkopuolelta kotoutuneisiin nuoriin miehiin kohdistetaan voimakkaita oletuksia väkivaltaisuudesta ja kontrolloimattomuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan julkisessa keskustelussa kiistanalaisen väestönosan kokemuksia arjestaan suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Kulutustutkimuksen piirissä on tutkittu maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kulutuskäyttäytymistä sosiaalipsykologiasta johdetun määrällisen akkulturaatiotutkimuksen kautta. Laadullisesti painottunut jälkiassimilaationistinen kuluttaja-akkulturaation tutkimusperinne on osaltaan laventanut ymmärrystä maahanmuuttajien ja vähemmistöryhmien kokemasta arjesta assimilaatio–marginalisaatio -ulottuvuuden sijaan. Tutkimuksessa haastateltiin viittä nuorta maahanmuuttajataustaista miestä, iältään 18–25 vuotta. Haastatteluja on yhteensä kuusi: viisi yksilöhaastattelua ja yksi kolmen hengen ryhmähaastattelu. Haastateltavat ovat asuneet pitkään Suomessa ja puhuvat sujuvasti suomea. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin teemoittelua ja tyypittelyä käyttäen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Minkälaiset ovat nuorten maahanmuuttajataustaisten miesten kokemukset kuluttajina ja työntekijöinä? 2) Minkälaiset ovat heidän näkemyksensä kuluttamisesta ja taloudenhoidosta? Tutkimuksen mukaan haasteltavat ovat tyytyväisiä julkisiin ja kaupallisiin palveluihin Suomessa. Joskin palveluiden digitalisoitumiskehitystä kritisoitiin, sillä sen pelättiin vähentävän mahdollisuuksia henkilökohtaiseen palveluun. Palveluiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta epämiellyttäväksi koettujen paikkojen, kuten baarien ja ostoskeskusten omaehtoinen välttely yhteenottojen pelossa nousi esiin haastatteluissa. Myös kokemukset kontrollista ja varkausepäilyistä ovat palvelukohtaamisissa asiakkaina ja työntekijöinä läsnä. Miessukupuoli ei näyttäydy erityisenä resurssina palvelukohtaamisissa. Kulutuksen suhteen haasteltavat erittelivät varsin kriittisiä havaintoja kulutuksen merkityksestä kantaväestön elämässä. Kantaväestön koettu kulutuskeskeinen elämäntyyli nähtiin egoistisena ja ristiriidassa omien arvojen kanssa. Pyrkimys taloudelliseen autonomiaan ja perheen tukemiseen on leimallista haastateltavien kulutuspuheessa. Haastateltavat ovat työn ja opiskelun kautta integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kontaktien vähyys kantaväestön edustajien kanssa osaltaan heikentää koettua tyytyväisyyttä elämään Suomessa.
-
(2014)Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eroja Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä aineettomasta palkitsemisesta ja työn palkitsevuudesta. Aineettomalla palkitsemisella ja työn palkitsevuudella käsitetään erilaisia ei-rahallisia palkitsemisen keinoja tai työn palkitsevuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten työsuhteen laatu, työn organisointi, johtaminen sekä kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. Tutkimuksen kyselylomake tehtiin tämän teoriakehyksen ympärille. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena toukokuussa 2013. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 1946 toimihenkilölle suuressa suomalaisessa yrityksessä. Otantamenetelmä oli harkintaan perustuva ja käsitti noin kaksi kolmasosaa koko yrityksen henkilöstöstä. Kyselyn vastausprosentti oli 46. Tutkimuksen tuloksien analyysissä käytettiin parametrisiin menetelmiin lukeutuvista keskiarvostesteistä t-testiä. Faktorianalyysin kautta muodostettiin lisäksi summamuuttujat, jotka analysoitiin vastaavasti kuin yksittäiset muuttujat. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että eroa Y-sukupolven ja aiempien sukupolvien käsityksissä oli yhteensä 14 muuttujassa. Aiemmat sukupolvet pitivät keskimäärin tärkeämpänä sitä, että työsuhde on vakituinen, varma ja turvattu. Aiemmat sukupolvet arvostivat myös enemmän sitä, että työ on haastavaa ja itsenäistä, ja että on mahdollisuus etätyöhön ja työaikajoustoihin. Myös se, että työtä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen, ja että sillä on yhteiskunnallista merkitystä, oli aiemmille sukupolville tärkeämpää. Niin ikään yrityksen arvojen sopiminen yhteen omien arvojen kanssa oli heille tärkeämpää. Y-sukupolvi piti tärkeämpänä ainoastaan sitä, että työssä on hyvät etenemismahdollisuudet, uralla eteneminen on nopeaa, ja että työssä on hauskaa. Summamuuttujittain tehty analyysi tuki näitä tuloksia. Useat tekijöistä, joissa eroja sukupolvien välillä oli, eivät kuitenkaan olleet kummankaan ryhmän tärkeimpinä pitämien asioiden joukossa. Tärkeimpiä tekijöitä olivat oikeudenmukainen kohtelu, vakinainen ja turvattu työsuhde, hyvät ja ajantasaiset työvälineet, johdon ja esimiesten arvostus, mielenkiintoinen työ sekä mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun ja toteutustapaan. Analyysissä saattoi myös todeta sen, että taustatekijöillä, kuten sukupuolella, elämäntilanteella ja asemalla, oli todennäköisesti vaikutuksia tuloksiin. Johtopäätöksenä tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että sukupolvien välillä on jonkin verran eroja siinä, mitä pidetään tärkeänä. Erot painottuvat kuitenkin pääosin tekijöihin, joita ei pidetty kokonaisuudessa tärkeimpinä. Käytännön kannalta palkitsemista kehitettäessä hyödyllinen tulos onkin myös tieto siitä, mitä asioita vastaajat yleisesti pitivät tärkeimpinä. Lisäksi taustatekijöiden, kuten elämäntilanteen vaikutuksista saatua lisätietoa voidaan hyödyntää tuloksia sovellettaessa.
-
(2019)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää aineettomien ja epävirallisten palkkioiden vaikutusta vastavalmistuneiden työmotivaatioon ja sitä, miten kyseisten palkkioiden saaminen vaikuttaa työn tekemiseen. Tämän lisäksi haluttiin tutkia mitkä asiat pitävät vastavalmistuneiden työmotivaation korkealla myös pitkällä tähtäimellä sekä minkälaiset palkkiot saavat heidät ponnistelemaan enemmän. Tutkimuksessa selvitettiin myös vastavalmistuneiden odotuksia aineettomaan ja epäviralliseen palkitsemiseen liittyen sekä palkitsemistapoja, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui työmotivaation, motivaatioteorioiden, ulkoisen ja sisäisen motivaation sekä palkitsemisen ympärille. Palkitsemisesta tarkemmin käsiteltiin aineettomia ja epävirallisia palkkioita jättäen kokonaispalkitsemisen muut osa-alueet tukevaan rooliin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Haastattelut tehtiin keväällä 2019 ja tutkimukseen osallistui 10 vastavalmistunutta. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti teoriaa hyödyntäen. Vastavalmistuneet pitävät aineettomia ja epävirallisia palkkioita erittäin tärkeinä työmotivaationsa kannalta. Varsinkin aineettomien palkkioiden tärkeys korostuu ja niihin kohdistuu myös monia odotuksia. Muun muassa palautteet, arvostus, mielenkiintoinen työ ja hyvä työyhteisö koetaan asioina, jotka auttavat jaksamaan myös pidemmällä tähtäimellä. Vastavalmistuneet arvostavat myös selkeitä urasuunnitelmia, jotta tietävät mihin suuntaan ovat menossa ja mikä on mahdollista tulevaisuudessa saavuttaa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että epäoikeudenmukainen palkitseminen on palkitsemistapa, joka voi vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon. Epäviralliseen palkitsemiseen kohdistuu vähemmän odotuksia, mutta myös se on vastavalmistuneiden mielestä mukava ja tärkeä lisä osana palkitsemisen kokonaisuutta. Epävirallisten palkkioiden avulla työnantajan on mahdollista osoittaa kiitosta työntekijöille ja monesti ne antavat lisäpotkua jaksamiseen.
-
(2016)Finnish energy production is producing around 1.5 million tons ashes annually. The aim is to utilize ashes instead of landfilling as well as to replace the use of exhaustible natural materials. Wood and peat ashes can be used, for example, in field and forest fertilization and land construction. In road construction and rehabilitation, ash can be used to replace expensive aggregates and achieve better load capacity features. This study was part of the Natural Resources Institute Finland’s (formerly the Finnish Forest Research Institute) project: "New technologies as assistance for the lower road network construction and maintenance". The purpose of this research was to investigate the leaching of heavy metals, nutrients and salts from ash treatments by collecting infiltrate waters with zero-tension lyzimeters, taking water samples from nearby ditch waters and clarify influencing factors. The plots were established in Jämsä on the old forest roads, which are rehabilitated with mixed wood and peat ash in the autumn 2011. The site consists of two forest roads, which had four types of ash treatments and control treatment. For each plot, six zero-tension lysimeters (0.1 m2) were installed every 20 meters, tree to the roads surface and tree to deeper levels. In addition to lysimeters, water samples were taken from nearby ditches. Water samples were collected during 2012 – 2014 once a month from May onwards for 6-8 months. The relations between the substances were tested for statistical correlations (Pearson) and the effects of treatments to leaching were tested with the Tukey HSD-test. Concentrations of 32 elements, ions and compounds were determined from lyzimeter and ditch water samples. Heavy metal concentrations were during the entire follow-up period mainly low. There were no elevated heavy metal concentrations in ditch waters either. The content of nutrients and salts in the water samples were higher from ash treatments than from control treatments. The content of nutrients and salts were also higher in ditch water samples compared to control ditch. Several soluble substances from the ashes had a statistically significant positive correlation (p <0.01) with each other. The results varied a lot progressively, between plots and between the lysimeters of the same plot. Significantly higher concentrations were measured from two lysimeters for number of elements compared to the other lysimeters in other plots (p <0.05). In most cases, the results were very mixed and there was no clear difference between the control and ash treatments. The study yielded valuable information about the leaching of substances from ash structures. A three-year follow-up period is short, for example, compared to the long-term forest fertilization experiments that can last for decades. The pH of the ash decreases in time and decrease in pH could increase solubility of heavy metals. The average concentrations of many elements in water samples from lysimeters and ditch waters were at the same level than in soil waters in forest. Although during the monitoring period, there were no increases in heavy metal concentrations in ditch waters, the accumulation of elements to nearby aquatic ecosystems is difficult to assess in the long-term if leaching behavior changes with time. Ash seems to be a promising material for road construction, as long as the ash quality is suitable to this particular purpose.
-
(2023)Tiivistelmä * Referat * Abstract Kasvava kysyntä uusiutuvalle energialle on ajanut Suomen energiasektoria yhä enemmän hyödyntämään biopohjaisia raaka-aineita, kuten kiinteitä puupolttoaineita energiantuotannossa. Asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että energia tuotetaan kestävästi ja resurssitehokkaasti mahdollisimman vähäisin ilmastovaikutuksin. Kaskadikäyttöperiaate on osa EU:n uusiutuvan energian direktiiviä (RED), joka tavoittelee kestävämpiä energiaratkaisuja kaikilla EU:n talouden aloilla. Kasvava tarve uusiutuvalle energialle ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiselle luovat kestävyyttä ajatellen tarpeen selvittää, missä määrin Suomen kiinteän puupolttoaineen raaka-ainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Tutkielma keskittyy selvittämään, päätyykö aineskelpoista puuraaka-ainetta energiatuotantoon korkeamman jalostusasteen sijaan ja mitkä tekijät vaikuttavat puuraaka-aineen ohjautumiseen polttoaineeksi. Hypoteesina oli, että appropriate fit -periaate, joka edellyttää laadukkaimpien resurssien hyödyntämistä ensisijaisesti kaikkein vaativimpaan käyttöön, ei kaikilta osin toteudu Suomen nykyisillä kiinteän puupolttoaineen teollisilla raaka-ainemarkkinoilla. Hypoteesiin liittyy epäilys kiinteitä puupolttoaineita koskevan tilastoinnin paikkansapitävyydestä, joka on osaltaan mahdollistanut aineskelpoisen puuraaka-aineen energiakäyttöä. Tutkielma yhdistelee tilastollista vertailua ja asiantuntijahaastatteluihin nojaavaa laadullista analyysia. Tulokset osoittavat, että kiinteän puupolttoaineen teolliset raaka-ainemarkkinat noudattavat pääosin kaskadikäyttöperiaatetta, mutta yksittäisten poikkeamien todennäköisyyttä pidettiin mahdollisena puuraaka-aineen markkinaehtoisen ohjautumisen myötä. Yksittäisten poikkeamien lisäksi esiintyy kuitenkin alueellisesti jopa systemaattisia eroavaisuuksia siinä, missä määrin kiinteät puupolttoainemarkkinat noudattavat kaskadikäyttöperiaatetta. Lukuisten markkina-alueiden sekä metsäteollisuuden, suhteessa energiantuotantoon, maantieteellisesti epätasaisen jakautuneisuuden vuoksi, esiintyy Etelä-Suomessa ja rannikolla epätasapaino kiinteän puupolttoaineen tarjonnan ja kysynnän välillä. Puuraaka-aineen kysyntä on kasvanut sekä metsä- että energiateollisuuden parissa. Kasvavan kysynnän odotettiin lisäävän myös jalostuskelpoisen puuraaka-aineen energiankäyttöä erityisesti edellä mainituilla alueilla, joilla esimerkiksi metsähaketase on jopa nykyisellään alijäämäinen. Kiinteän puupolttoaineen tilastoinnin osalta tilastoviranomaisten julkaisut koettiin luotettaviksi ja tarkastelukin osoitti tilastoinnin olevan luotettavaa pääpuupolttoaineluokkatasolla. Tutkielman tulokset vahvistavat kuitenkin hypoteesia ja tunnistivat tarpeen kehittää runkopuuhakkeen laatua koskevan tilastoinnin luotettavuutta ja tarkkuutta. Etenkin runkopuuhakkeen jakautumisessa pienpuuhun ja järeään puuhun, esiintyy tilastoinnissa enemmän epävarmuustekijöitä, eikä teknistä tilastointiharhan mahdollisuutta voida poissulkea aines- ja energiapuun kulutuksen välillä.
-
(2015)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Suomen Nestlén Aino-jäätelöbrändin symbolista asiakasarvoa. Symbolisen asiakasarvon merkitys kilpailukeinona kasvaa jatkuvasti kuluttajien muuttuessa vaativammiksi. Jotta yritys osaisi luoda oikeanlaista symbolista asiakasarvoa, on tunnistettava, mitkä hyödyt parantavat brändin imagoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä symbolisia hyötyjä kuluttajat assosioivat Aino-brändiin, ja vaikuttavatko nämä hyödyt brändin imagoon. Lisäksi selvitettiin, eroavatko brändin käyttäjien ja ei-käyttäjien assosiaatiot toisistaan. Tutkimuksen viitekehys muodostettiin yhdistämällä asiakasarvon ja brändi-imagon muodostumista kuvaavia malleja, joilla osoitettiin symbolisen asiakasarvon yhteys brändi-imagoon. Tutkimus toteutettiin kyselyllä, johon osallistui sata Aino-brändin tuntevaa naista. Osa kyselystä suoritettiin sosiaalisessa mediassa, ja osa osallistujista vastasi kyselyyn Pasilan juna-asemalla. Tuloksia analysoitiin ristiintaulukoimalla ja kuvailevan tilastotieteen keinoin. Tutkimuksessa havaittiin, että kuluttajat liittivät brändiin erityisesti suomalaisuuden symbolisen hyödyn, mutta brändiä pidettiin myös perinteisenä, luonnollisena ja aitona. Luonnollisuuden ja aitouden hyödyt vaikuttivat myös brändi-imagoon positiivisesti. Muilla tutkituilla symbolisilla hyödyillä ei todettu olevan vaikutusta imagoon. Brändin käyttäjät erosivat ei-käyttäjistä ainoastaan siten, että he liittivät aitouden symbolisen hyödyn brändiin voimakkaammin kuin ei-käyttäjät. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuluttajat kokisivat Aino-brändin entistä houkuttavammaksi, jos sen luonnollisuutta ja aitoutta korostettaisiin enemmän. Aitouden korostaminen saattaisi myös lisätä asiakkaiden uskollisuutta.
-
(2014)Verkkomediasta on tullut osa kuluttajien arkipäivää. Perinteisiä mediamuotoja täydentäen ja osittain myös korvaten uutisia kulutetaan yhä kasvavissa määrin tietokoneella ja mobiilaitteilla sekä usealla mediavälineellä rinnakkain. Internetin ja mobiililaitteiden kehitys on mahdollistanut ajan ja paikan rajoja rikkovan median kulutuksen. Kuluttajat ovat tottuneet ilmaisiin mediasisältöihin verkossa, mutta viime vuosina verkkosanomalehdet ovat alkaneet ottaa käyttöön ilmaisten sisältöjen lukemista kokonaan tai osittain rajoittavia maksumuureja. Tutkielmassani tarkastelen verkkomedian ja erityisesti verkkosanomalehtien kulutusta tänä päivänä sekä kuluttajien suhtautumista verkkosanomalehtien maksullisuuteen. Tutkielma on toteutettu laadullisen tutkimusmenetelmän perinteitä noudattaen. Aineisto on kerätty haastattelemalla Aamulehden lukijapaneelin jäseniä ja analysoitu teemoittelua hyödyntäen. Tutkimukseni vahvistaa aikaisempia tuloksia siitä, että verkkomedian maksullisuuteen suhtaudutaan yleisesti negatiivisesti. Maksuhaluttomuuteen vaikuttavat monet tekijät. Kuluttajat pitävät verkkosanomalehtiä sisällöltään painettuja lehtiä suppeampina ja laadultaan heikompina. Verkkomedian kuluttamista kuvaa klikkauskulttuuri: otsikoiden nopea selaaminen, linkkien klikkailu ja sisällön silmäily. Painetun lehden kanssa sen sijaan vietetään aikaa, se luetaan tarkemmin ja siltä odotetaan laajempia ja taustoittavampia sisältöjä. Kuluttajat kokevat, että eri verkkosanomalehdissä julkaistaan paljon samoja tai samankaltaisia sisältöjä mikä osaltaan vahvistaa näkemystä siitä, verkkosanomalehtien sisältö ei ole maksamisen arvoista. Mediayritysten kannalta myönteistä on, että kuluttajat ovat kuitenkin valmiita kokeilemaan digitaalisia tilauksia. Verkkosanomalehden laadusta, sisältöjen ainutlaatuisuudesta, hinnasta ja tarjolla olevista tilausmalleista riippuu, muuttuvatko nämä kokeilut tilauspäätöksiksi.
-
(2011)The focus of the literature review of the study was on ice cream, different kinds of coatings used in the food industry and coating methods. In addition, the typical combosition of chocolate, rheological properties of liquid chocolate and the interaction between the consistency and rheological properties were reviewed. The objective of the study was to find out how consistency and coating temperature affects viscosity, yield value, solidification time and the amount of the coating layer in ice cream stick. The idea was primarily to find out how the amount of the coating layer could be controlled. Variables selected in this study were the amount of fat and emulsifiers in the milk chocolate coating and the coating temperature. The amount of coating layer, solidification time of the coating and viscosities and yield values of liquid coating were measured. The xperiment was planned using a Box-Behnken design. Results were calculated with regression analysis. Response surface methodology was used to estimate how the changes in fat amount, emulsifier amount and temperature affected the amount, solidification time, viscosity and yield value of coating. Increasing the amount of fat significantly decreased the amount, solidification time, viscosity and yield value of the coating. Increasing the amount of emulsifier decreased the amount, solidification time and yield value of the coating. Increasing temperature of the coating decreased the amount and viscosity of the coating, but increased solidification time of the coating. From the results, temperature, fat content and emulsifier content of the coating were found to affect the amount of the milk chocolate coating layer on an ice cream stick. Response surface methodology foud to be suitable method for investigating the amount of chocolate coating. Methods to control the amount of coating layer were examined by means of response surface methodology.
-
(2011)The thesis focuses on football from the perspective of experience consumption. Experience consumption is used in this context to describe events and moments when one experiences unusual and memorable emotions. As a counterweight to everyday rationality, consumption of experiences has become ever more popular. The subject is dealt with experience society, sense of community and consumer tribe concepts. Special attention is given to cultural events, spectator sports as a social phenomenon as well as various football-related consumption patterns. The study is a phenomenological-ethnographic descriptive research. The methods used were participant observation and interviews. In the research tradition, understanding and describing of phenomenon as well as writing are essential. Observational data was collected in three different events by monitoring the behavior of spectators and the factors creating the atmosphere. The interviewees have been selected discretionary. Interviews were open by nature. Fascination of sports as a pastime is based on creating strong emotions; therefore spectator sports is experience consumption at its purest form. Sports is an excellent experience product because of its large number of patterns of consumption and because sports events build up an endless continuum. Also my own data indicates that a common history creates a bond with community, and future events help to keep up the enthusiasm. Even the moments of disappointment are essential, because every experience enhances the feelings for the “own” sport and community. In the sports events the experience itself is always subjective, but the existence of the community is necessary. Spectators have ambiguous desire to belong to a group and at the same time to be an outsider. They can choose to observe the game quietly themselves in the middle of the crowd or cheer with other spectators. Evidence suggests that a football fan's enthusiasm can gush from two sources: from the sense of community and from the interest in the game. Sense of community arises from the feeling of belonging to the global football community, to your own team and to a circle of friends. The interest in the game includes football as a sport, regular events watched actively and supporting your own team. Neo-tribe theories are not very relevant in this context, because football supporters are very loyal to the game and to their own club. It is more important to create tight bonds with a small collective, with whom they share a common history and they can share experiences through discussions and by memorizing.
-
(2020)Suomessa harvennetaan vuosittain yli 500 000 hehtaaria metsää. Harvennusten tarkoituksena on taloudellisen tuoton lisäksi turvata kasvamaan jätettyjen puiden terveys sekä elinvoimaisuus, jolloin puiden järeytyminen tukkipuiksi on mahdollista. Olennainen tekijä jäljelle jäävän puuston kasvuun on hyvin onnistunut korjuu, eli hyvä korjuujälki. Korjuujäljestä etenkin ajouratunnuksilla on puiden kasvun kannalta suuri merkitys, sillä ensiharvennuksilla muodostettuja uria tullaan usein käyttämään myöhemmissä harvennuksissa uudistushakkuuseen saakka. Hyvin muodostetun ajouraverkoston pinta-ala kattaa noin viidenneksen koko harvennettavasta alueesta, joten yksikin ylimääräinen tai liian leveä ajoura kasvattaa varhaisessa vaiheessa hakatun alan osuutta aiheuttaen kasvutappiota ja taloudellisen menetyksen verrattuna optimitilanteeseen. Tämän lisäksi urien syvät painumat vaurioittavat jäljelle jäävän puuston juuria aiheuttaen korkean laho- ja tautiriskin. Ajouratunnusten seurantaa toteutetaan korjuujälkitarkastusten yhteydessä koealaluontaisesti. Vaikkakin teoriassa koealojen sijoittelu on systemaattista sekä korjuujäljen kriteerit mittaajilla samat, usein mittaustuloksissa on eri mittaajien välillä huomattavissa eroa. Lisäksi viivamainen koeala-asettelu saattaa tuottaa vain yhden mittauksen eniten käytössä olleelta kokoojauralta, jolloin suurimmat painumat jäävät helposti huomioimatta. Koealoilta saadut numerot eivät myöskään kerro, missä kohdassa vaurioita on syntynyt ja miten niitä olisi voitu välttää. Ratkaisuna ajouraverkoston laajamittaiseen tarkasteluun on hyödyntää viimeisen vuosikymmenen aikana nopeassa kehityksessä olevaa drone-kalustoa. Tiheästi ilmasta käsin otetuista kuvista muodostettu fotogrammetrinen pistepilvi on alhaisten kustannustensa ansioista tehokas ja nopea tapa saada kattavaa aineistoa alueen ajouraverkoston tunnuksista. Etenkin tarkaksi osoittautunut X ja Y-akselin mittaustarkkuus antaa desimetrin tarkan tiedon ajouraväleistä sekä visuaalisesti hyödynnettävissä oleva Z-akseli tarjoaa syvimpien ajourapainumien sijainnit. Perinteisten ajouratunnusten lisäksi voidaan myös mitata ajouran kokonaispituus ja tarkastella harventamatta jääneitä alueita hakkuukoneen puomin teoreettisen ulottuman ylittäviltä alueilta . Menetelmää voidaan hyödyntää numeerisen tarkastelun lisäksi visuaalisesti osoittamalla metsänomistajalle tai korjuuyrittäjälle ongelmakohdat kattavasti ilman tarkastuksen jälkeistä erillistä maastokäyntiä. Ajouraverkostokartalta nähdään nopeasti koko alueen ajourapainumat, -välit, ajouraverkoston asettelu sekä mahdolliset harventamatta jääneet alueet. Tämän lisäksi erityisen ongelmalliselle alueelle voidaan suunnitella pistepilveltä tarvittavat korjaustoimenpiteet. Ongelmana menetelmässä on kuitenkin vähäinen pisteiden lukumäärä latvuksen peittämistä rungoista, mikä ai-heuttaa ongelmia ajouran leveyden mittauksessa. Toimiva menetelmä ajouran leveyden mittaukseen voidaan kehittää, mutta sitä voidaan käyttää vasta, kun kuva /laserkeilausaineistoa aletaan tuottaa korjuussa käytetyistä koneista maanpinnan tasolta. Parhaassa tapauksessa pistepilvien tarkastelu voi kehittää tulevaisuuden puunkorjuuta palautteen perusteella kohti parempaa korjuujälkeä ja näin säästää luontoa sekä kustannuksia tehden korjuusta entistäkin tehokkaampaa. Tämä tutkimus toimi pioneeritutkimuksena Stora Ensolle fotogrammetrisen pistepilven kuvauksessa, tuottamisessa sekä käsittelyssä.
-
(2013)Filamentous cyanobacteria taxa Nostocales and Stigonematales cells can differentiate into heterocysts nitrogen fixing cells when nitrogen is limiting the growth and into resting cells akinetes when nutrients decrease or the growth conditions become unfavorable for growth. Akinetes overwinter in the water sediments during the unfavorable growth time. When the growing condition improves akinetes germinate and can start a new cyanobacterial bloom. Akinete differentiation remains unclear. It is known from the literature that only a few akinete specific genes exist. First described akinete specific gene was avak. The morphological changes of akinete differentiation are known but the changes at molecular genetics level in regulation and differentiation remains unclear. The aim of this study was to design a method for akinete differentiation-related genes, avak, hepA and hap, for an Anabaena 1TU33s10 strain and to monitor the gene expression changes in a seven-week growth experiment. Primers for the differentiation related genes were designed based on the known whole genome sequence of the Anabaena 1TU3310 strain. In this study it was managed to design a quantitative reverse transcriptase polymerase chain reaction, qRT-PCR method, based on the genes involved in the akinete differentiation process. It was observed that gene expression changed when akinetes began to differentiate into the filaments. In the growth experiment II avaK-gene expression was increased 2-fold between the 14. and 30. days, and hap-gene showed 1.5 fold growth between 14. and 30. days. The number of akinetes was also increasing at the same time. In the growth experiment I heap-gene showed 1-8 fold growth between the days 21. and 27. –30. days when the number of heterocysts were also increasing. The number of akinetes was relatively low compared to number of vegetative cells which also explains the small expression fold-differences in the cultures during the experiment time when compared to expression fold-differences described in the literature. Designed method can thus also detect minor changes in gene expression. The designed and built qRT-PCR method can be used in the future for monitoring gene expression changes also for new akinete specific genes, and the method can be further optimized for screening natural water samples.
-
(2011)Understory trees often emerging beneath dominant tree layer in even-aged stands have significance for timber harvesting operations, forest regeneration, landscape and visibility analysis, biodiversity and carbon balance. Airborne laser scanning (ALS) has proven to be an efficient remote sensing method in inventory of mature forest stands. Recent introduction of ALS to operational forest inventory systems could potentially enable cost-efficient acquisition of information on understory tree layer. In this study, accurate field reference and discrete return LiDAR data (1–2 km flying altitude, 0.9–9.7 pulses m-2) were used. The LiDAR data were obtained with Optech ALTM3100 and Leica ALS50-II sensors. The field reference plots represented typical commercially managed, even-aged pine stands in different developmental stages. Aims of the study were 1) to study the LiDAR signal from understory trees at pulse level and the factors affecting the signal, and 2) to explore what is the explanatory power of area-based LiDAR features in predicting the properties of understory tree layer. Special attention was paid in studying the effect of transmission losses to upper canopy layers on the obtained signal and possibilities to make compensations for transmission losses to the LiDAR return intensity. Differences in intensity between understory tree species were small and varied between data sets. Thus, intensity is of little use in tree species classification. Transmission losses increased noise in intensity observations from understory tree layer. Compensations for transmission losses were made to the 2nd and 3rd return data. The compensations decreased intensity variation within targets and improved classification accuracy between targets. In classification between ground and most abundant understory tree species using 2nd return data, overall classification accuracies were 49.2–54.9 % and 57.3–62.0 %, and kappa values 0.03–0.13 and 0.10–0.22, before and after compensations, respectively. The classification accuracy improved also in 3rd return data. The most important variable explaining the transmission losses was the intensity from previous echoes and pulse intersection geometry with upper canopy layer had a minor effect. The probability of getting an echo from an understory tree was studied, and differences between tree species were observed. Spruce produced an echo with a greater probability than broadleaved trees. If the pulse was subject to transmission losses, the differences were increased. The results imply that area-based LiDAR height distribution metrics could depend on tree species. There were differences in intensity data between sensors, which are a problem if multiple LiDAR data sets are used in inventory systems. Also the echo probabilities differed between sensors, which caused minor changes in LiDAR height distribution metrics. Area-based predictors for stem number and mean height of understory trees were detected if trees with height < 1 m were not included. In general, predictions for stem number were more accurate than for mean height. Explanatory power of the studied features did not markedly decrease with decreasing pulse density, which is important for practical applications. Proportion of broadleaved trees could not be predicted. As a conclusion, discrete return LiDAR data could be utilized e.g. in detecting the need for initial clearings before harvesting operations. However, accurate characterization of understory trees (e.g. detection of tree species) or detection of the smallest seedlings seems to be out of reach. Additional research is needed to generalize the results to different forests.
-
(2013)Alkaline phosphatase (ALP) is an endogenous enzyme found in milk, which is inactivated at higher temperatures than vegetative bacteria and is thus used as an indicator of a successful pasteurisation. The ability of ALP to reactivate allows it to be found in milk products that are claimed to be pasteurised. The aim of this Master‘s thesis was to understand the reactivation behaviour of ALP in order to ascertain whether high levels found in milk products are correlated to a normal reactivation property of the enzyme or other possible reasons, such as a failed pasteurisation or contamination. This work also aimed to define the mean ALP activities found in specific commercial milk products and their deviation from the acceptable levels. Another scope was to determine the freeze stability of ALP to define its appropriateness for post-stored analysis. Lastly, the examination of ALP location in milk fat membrane globules was examined to interpret the variation of enzyme activity levels in products of different fat content. The experimental part of the Master‘s thesis was divided into three parts. The first part included the record of ALP activities of different commercial Finnish milk products which are analysed in different groups according to their fat content and product type. The second part concentrated on the heat-treatment of milk samples at different time-temperature relationships and followed the reactivation behaviour of ALP. The total micro-flora was taken into consideration in order to observe any relation between the increased ALP activities and microbial growth. ALP activities were measured by a fluorimetric method, a quick three minute method which has the advantage of being more accurate compared to colourimetric methods. The third part examined the fraction in which ALP activities are found in milk after separation and its freeze stability when stored at -79 ºC. Commercial cheeses showed a high ALP activity in Emmental thermised cheeses and an activity less than 10 mU/g in other cheese types and pasteurised cheeses. In commercial milks, UHT treated and those closer to expiration date, high ALP activities were found, while pasteurised milks had low activities below the higher acceptable levels. The reactivation property of milk samples that were heat-treated in ALP was not related with the microbial growth and was quicker when the milk samples were heat-treated at higher temperatures. After the separation of cream from whole milk samples, ALP activity was found in the skim milk part. In conclusion, ALP activities did not decrease significantly following freeze storage for a few days showing its stable freeze properties.
-
(2015)Alkoholipoliittiset asiat ovat herättäneet ja herättävät keskustelua suomalaisten keskuudessa. Vuosien 2013–2015 aikana mediassa on ollut nähtävissä uusi aalto alkoholipoliittisten asioiden ruotimisessa. Niin mediassa ja kansalaisten kuin myös poliittisten päättäjien keskuudessa on käyty kiivasta keskustelua alkoholipoliittisista asioista. Keskustelun kohteena ovat olleet muun muassa alkoholiverotus, Viron matkustajatuonti, kotimaisen panimoteollisuuden huono tilanne ja ravintoloiden jatkoaikoihin liittyvät erimielisyydet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on paneutua 2010-luvun alkoholipoliittisiin asioihin. Alkoholipoliittisia asioita tarkastellaan vastuullisuuden ja vaikuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on tehdä selkoa sille, millaista olisi valittujen sidosryhmien mielestä vastuullinen lobbaus alkoholialalla. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä lobbauksen keinot ja kanavat nähdään sallittuina. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluiden tarkoituksena oli saada mielipiteitä eri näkökulmista. Haastatteluissa viisi sidosryhmää edusti elinkeinon näkökulmaa, yksi sosiaali- ja terveyspuolta sekä yksi päihdehoitoa. Haastatteluihin valikoituivat näin ollen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry ja Alkoholijuomateollisuusyhdistys ry. Lisäksi haastateltavaksi haluttiin THL:n edustaja sekä päihdetyön ja maahantuonnin edustajat. Tutkijan olettamus oli, että lain valmistelussa kuultavat etujärjestöt osaavat antaa haluttua ja tarkoituksenmukaista tietoa, niiden vaikuttaessa politiikassa. Suomessa lobbausta ei säädellä laissa. Yhteiskuntavastuun oppaissa lobbaus ja yhteiskuntavastuu on määritelty varsin lyhyesti. Lisäksi lobbaus ja yhteiskuntavastuu nähdään usein erillisinä toisistaan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, miten haastateltavat toivoisivat yhteisiä pelisääntöjä vaikuttajaviestintään. Yritykset haluavat toimia vastuullisesti. Myös rekisteriä lobbareille kannatetaan. Lobbausta toteuttavat erilaiset etujärjestöt yksittäisiä yrityksiä enemmän. Etujärjestöt puhuvat yksittäisten yritysten suulla. Elinkeinon edustajat näkevät nykyisen alkoholipolitiikan olevan painottunut päihdepoliittiseen keskusteluun, kun sen toivottaisiin sisältävän vahvemmin myös elinkeinopoliittisen aspektin. Vuonna 2015 alkoholilain kokonaisuudistuksen ollessa ajankohtainen, ovat alkoholielinkeinon etujärjestöt vahvasti vaikuttamassa eri keinoin ja kanavin oman ryhmän etujen ajamiseen.
-
(2022)Suomalaisten alkoholinkulutustavat ovat olleet laajan yleisön kiinnostuksen kohteena jo pitkään. Alkoholilla on suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintunut asema hauskanpidon välineenä lähes kaikissa väestönosissa. Alkoholinkäyttöön liittyy positiivisuuden lisäksi paljon kriittisyyttä ja historiallisesti alkoholinkulutusta onkin pyritty hillitsemään muun muassa erilaisin säädöksin ja laein. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää nuorten aikuisten alkoholikriittisen juomisen käytäntöä sekä selvittää, millaisia merkityksiä alkoholikriittisyydellä on nuorten aikuisten sosiaalisissa suhteissa. Tutkimus nojaa, varsinkin 2000-luvulla kulutustutkimuksessa yleistyneeseen, käytäntöteoreettiseen tutkimusperinteeseen. Käytäntöjen teoria laajentaa ihmisen käyttäytymisen tarkastelun yksilön valinnoista historiallisesti rakentuneisiin sosiaalisiin käytäntöihin. Käytäntöjen ajatellaan muodostuvan elementeistä tai komponenteista, joita ovat esimerkiksi tässä työssä käytetyt materiaalit, osaamiset ja merkitykset. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoituina haastatteluina. Aineisto koostuu 11 haastattelusta, jotka toteutettiin marras-joulukuussa 2022. Haastateltavat rekrytoitiin aiheen ympärille muodostuneen Facebook-ryhmän kautta. Tutkimukseen osallistuneet olivat kaikki alkaneet kyseenalaistaa omaa alkoholisuhdettaan ja päätyneet jättämään alkoholinkäytön enemmän tai vähemmän kokonaan. Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulosten perusteella alkoholikriittisen juomisen käytännön materiaalinen elementti koostuu alkoholijuomien korvikkeista sekä paikoista, joissa alkoholikriittisen juomisen käytäntöä toisinnetaan. Osaamiselementti pitää sisällään ymmärryksen siitä, miten toimitaan, kun muut ympärillä juovat sekä sosiaalisen median käytön ja siellä olevat yhteisöt. Merkityselementti taas koostuu ulkopuolisuuden ja epävarmuuden, refleksiivisyyden, alkoholin normalisoinnin kyseenalaistamisen sekä voimaantumisen merkityksistä. Tässä työssä käytetty neljäs käytännön elementti sosiaaliset suhteet pitää sisällään erityyppiset sosiaaliset suhteet ja niissä toimimisen. Alkoholikriittisen juomisen käytäntö vaikuttaa tulosten perusteella nuorten aikuisten sosiaalisiin suhteisiin hieman eri tavalla riippuen siitä, millainen suhde on kyseessä. Kaverisuhteet alkavat todennäköisemmin hiipua ja erkaantua kuin vahvemman siteen ystävyyssuhteet. Tilanteissa, joissa ollaan vieraiden ihmisten keskuudessa tai tilanteissa, joissa alkoholilla on perinteisesti hyvin vahva asema, koetaan ulkopuolisuuden tai erilaisuuden tunteita oman alkoholisuhteen vuoksi. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että alkoholikriittisen juomisen käytäntö on vasta muotoutumassa ja kyseisen käytännön sisällöstä vielä kamppaillaan. Tästä syystä tutkittu käytäntö on otollinen jatkotutkimukselle.
-
(2022)Humalahakuista juomista on pidetty suomalaiselle juomakulttuurille tyypillisenä. Kuitenkin viime vuosien aikana alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt. Samaan aikaan alkoholittomien oluiden valikoima on laajentunut, ja sitä myöten myös kuluttajien kiinnostus alkoholittomia oluita kohtaan on kasvanut. Suomalaisia alkoholinkäyttötapoja on tutkittu paljon – kuka alkoholia kuluttaa, missä sitä kulutetaan ja mihin aikaan sitä kulutetaan. Sen sijaan alkoholillisen oluen substituuttinakin nähdyn alkoholittoman oluen kulutustilanteita ei aikaisemmin ole juuri tutkittu. Tässä työssä tutkittiin alkoholittoman oluen kulutustilanteita käytäntöteoriaan nojaten. Ruokailukäytännöt – joihin juomiskäytäntöjä voidaan peilata – ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Kulutustilanteisiin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten aika ja paikka, mutta myös mielikuvat. Kulutustilanteita tarkastellaan pitkälti siitä näkökulmasta, missä alkoholittomia oluita kulutetaan ja mihin aikaan kulutus katsotaan sopivaksi. Kulutuksen aika- ja paikkasidonnaisuuden lisäksi tarkastellaan kuluttajien mielikuvia alkoholittoman oluen kulutustilanteista ja kulutustilanteita peilataan myös jonkin verran alkoholijuomien kulutukseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja otos (n) oli 272 henkilöä. Kyselyyn saattoi vastata kaikki yli 15-vuotiaat kuluttajat, eikä edellytyksenä ollut se, että kuluttaisi alkoholitonta olutta. Aineistoa analysoitiin sekä koko otoksen osalta, että myös vain sen joukon osalta, ketkä kuluttavat alkoholitonta olutta (n=234). Tutkimustuloksista havaittiin, että alkoholiton olut valikoituu useimmiten kulutettavaksi nimenomaan sen alkoholittomuuden vuoksi, mutta myös maku, toimintakyvyn säilytys ja terveydelliset tekijät nousivat esiin kulutuksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Kulutustilanteet ovat usein sosiaalisia, ja ne ovat vahvasti sidottuja muihin sekä aikaan että paikkaan sidottuihin käytäntöihin, kuten ruokailuun, vapaa-aikaan ja saunomiseen. Mielikuvat alkoholittoman oluen kulutustilanteista olivat samankaltaisia, kuin itse kulutustilanteetkin. Toisaalta kulutuspaikkoihin ja -aikoihin suhtauduttiin kenties vielä hieman avoimemmin verrattuna siihen, missä kulutusta oli varsinaisesti tapahtunut.
-
(2016)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alkoholiveropolitiikan vaikutuksia ja onnistumista eri juomalajeittain fiskaalisesta sekä ohjaavasta näkökulmasta ottaen matkustajatuonnin mahdollisuus huomioon vuosina Suomessa 2006 - 2014. Tutkimusaineistosta tehtävä tilastollinen analyysi pyrki vastaamaan yllä oleviin kysymyksiin. Voitiin myös katsoa, että jos näihin kysymyksiin löytyy vastaus, niin pystyttiin myös arvioimaan alkoholipolitiikan onnistuneisuutta sen itsensä asettamien mittareiden perusteella, mikä käytännössä tarkoittaa alkoholin kokonaiskulutuksen vähennystarvetta alkoholiveroa hyväksikäyttäen huomioiden matkustajatuonti, ja lisäksi myös fiskaalisten tavoitteiden toteutumista. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui alkoholin kaltaisen, negatiivisen ulkoisvaikutuksen aiheuttavan hyödykkeen, verotuksen teoriasta, sekä kuluttajan valintateoriasta ja yksittäisen kuluttajan ostopäätösprosessista: aluksi oli ymmärrettävä syy alkoholin verottamisperusteille ja sen muutoksille, minkä jälkeen oli johdonmukaista havainnoida kokonaiskulutuksen ja matkustajatuonnin mahdollisia muutoksia hintapisteiden vaihduttua verotuksen kiristysten vuoksi. Teoreettisessa osuudessa käytiin läpi myös Suomen alkoholipolitiikka ja sen tavoitteet, varsinkin alkoholiveron asettamisen merkitys valtiovallan toimesta, jotta pystyimme arvioimaan alkoholipolitiikan onnistuneisuutta tutkimuksen empiirisen osan perusteella. Tämän tutkimuksen tulokset vastasivat pääosin aiempia tehtyjä tutkimuksia siitä, että alkoholiveron korotus vaikuttaa kulutukseen heikentävästi. Alkoholiverojen muutokset ovat korreloineet negatiivisesti oluen, siiderin, tislatun lonkeron sekä väkevien kulutuksen kohdalla. Käymisperäisten lonkeroiden sekä mietojen viinien kulutus on kasvanut verotuksen korotuksesta huolimatta viime vuosina, joten nämä juomaryhmät eivät ole käyttäytyneet aiempien tutkimusten tulosten mukaisesti. Kaikissa juomalajeissa havaittiin positiivinen korrelaatio alkoholiveron ja matkustajatuonnin välillä, eli matkustajatuodun alkoholin suhteellinen määrä kokonaiskulutuksesta kasvoi, mitä suuremmaksi alkoholivero nousi. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan katsoa, että alkoholipolitiikan pyrkimykset tutkittuina vuosina ovat onnistuneet tavoitteissaan oluiden, siidereiden, tislattujen long drink – juomien sekä väkevien kohdalla kokonaiskulutuksen vähentämisessä sekä verotulojen kasvattamisessa. Käymisperäisten long drink – juomien ja mietojen viinien kohdalla alkoholiveron haluttu ohjaava vaikutus ei toteutunut, koska kokonaiskulutus kasvoi. Tilastollisen analyysin perusteella matkustajatuontia ei voida vielä pitää uhkana alkoholipoliittisille tavoitteille muiden juomalajien kuin siiderin kohdalla, minkä kulutus siirtyisi voimakkaasti matkustajatuontia suosivaksi jos kotimaan alkoholiveroa edelleen kiristettäisiin.
-
(2014)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys alkuperämaalla on asenteen muodostumisessa oluttuoteryhmässä. Lisäksi tutkittiin, onko kuluttajan etnosentrismillä eli kotimaan talouden suojelemisella, yhteyttä asenteeseen ulkomaalaista ja kotimaista olutta kohtaan. Kolmanneksi selvitettiin, mitä ominaisuuksia kuluttaja arvostaa oluessa ja miten merkittävä tekijä alkuperämaa on kokonaisarviossa. Tutkimuksessa vertailtiin mielikuvia kolmen maan oluista: Suomen, Belgian ja Yhdysvaltojen. Tutkimuksen teoriaosassa hyödynnettiin laajasti aiempaa tutkimustietoa alkuperämaan, maakuvan ja etnosentrismin vaikutuksista asenteisiin sekä teorioita asenteiden muodostumisesta. Tutkimuksen empiirinen osa tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena toivotun suuren otoskoon sekä tutkimuskysymysten takia. Tutkimus suoritettiin survey-lomakkeen muodossa keväällä 2014. Aiempia tutkimuksia ja teorioita hyödynnettiin kyselylomakkeen rakentamisessa. Vastaajat saavutettiin olutaiheisen internetin keskustelufoorumin kautta. Tutkimukseen vastasi 108 oluesta kiinnostunutta henkilöä. Tuloksia analysoitiin summamuuttujia ja keskiarvoja vertailemalla. Maakuvien ulottuvuuksia verrattiin vastaavien tuoteuskomusten kanssa. Vastaajille laskettiin asenteet erimaiden oluita kohtaan, joita puolestaan verrattiin etnosentrismin tasoon. Vastaajat olivat kiinnostuneita oluen alkuperästä ja alkuperän koettiin olevan vihje oluen laadusta. Suomalaiset oluet saivat hyvän arvion, mutta Belgialaisia ja Yhdysvaltalaisia oluita arvostettiin enemmän. Hinta ei ollut merkittävä tekijä vastaajille. Erityisesti arvokkaampia oluita voi olla hyödyllistä markkinoida alkuperämaalla, jos maata arvostetaan oluentuottajana. Kotimaisuutta ei erityisemmin arvostettu tuoteominaisuutena, vaikka suomalaiset oluet saivat melko hyvät arviot. Vastaajien etnosentrismin taso oli alhainen eikä asenteen ja etnosentrismin välillä todettu olevan yhteyttä. Kotimaisuutta ei ole hyödyllistä painottaa olutharrastajille tuoteominaisuutena, etenkään vedoten kotimaisen talouden tukemiseen.
Now showing items 21-40 of 3388