Browsing by Title

Tämä tutkielma on saanut innoituksensa suomalaisen ruoan verkkokaupan toistaiseksi maltillisesta kasvusta. Toisena innoituksen lähteenä on toiminut se, että kuluttajien luottamusta ruoan verkkokauppaa kohtaan on tutkittu aiemmin verrattain vähän. Aiemman tutkimuskirjallisuuden niukkuuden vuoksi teoreettinen viitekehys rakennettiin sellaisten tutkimusten pohjalta, jotka käsittelevät kuluttajien luottamusta verkkokauppoihin yleisesti. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa, millaisia ruoan verkkokauppoja kuluttajat pitävät luotettavina ja epäluotettavina sekä miten asiointi, tilauksen teko ja toimitus sujuvat luotettavassa ja epäluotettavassa ruoan verkkokaupassa. Lisäksi tavoitteena oli tarkentaa teoreettista viitekehystä paremmin ruoan verkkokaupan tutkimukseen sopivaksi. Keräsin aineiston eläytymismenetelmän avulla. Valitsin menetelmän, koska tarkoituksenani oli saada kuluttajien itse laatimia kuvauksia luotettavista ja epäluotettavista ruoan verkkokaupoista. Keräsin eläytymistarinoita kahden kehyskertomuksen avulla. Toisessa vastaajia pyydettiin kuvailemaan asioimista luotettavassa ja toisessa epäluotettavassa ruoan verkkokaupassa. Menetelmä antoi vastaajille mahdollisuuden eläytyä tilanteeseen vapaasti ja kuvitella, mitä kaikkea ilmiöön voisi heidän mielestään liittyä. Aineistonkeruun lopputuloksena saatiin 23 kuvausta luotettavasta ja 22 kuvausta epäluotettavasta ruoan verkkokaupasta. Analysoin tutkimusaineiston teemoittelemalla. Teemoittelua ohjasi tutkielman alussa laadittu teoreettinen viitekehys. Analyysin edetessä havaitsin, että kuluttajien luottamukseen ruoan verkkokauppoja kohtaan vaikuttavat myös sellaiset tekijät, jotka eivät ole korostuneet aiemmissa verkkoluottamuksen tutkimuksissa. Täten muokkasin teoreettista viitekehystä ruoan verkkokaupan tutkimukseen sopivammaksi analyysin tulosten perusteella. Tutkielmassa havaittiin, että herättääkseen kuluttajien luottamuksen ruoan verkkokauppiaiden kannattaa kiinnittää aivan erityistä huomioita paitsi itse verkkosivuun, myös tuotteisiin, tilausprosessiin ja toimitukseen. Kuvauksissa korostuvat räätälöidyt palvelut erilaisille kuluttajaryhmille. Tutkielman perusteella kuluttajat luottavat ruoan verkkokauppoihin sitä enemmän, mitä yksilöllisemmin he saavat rakentaa asiointikokemuksensa. Kuvauksissa korostuu myös ajan ja vaivan säästö, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä ruoan verkkokaupan tarjoamista hyödyistä verrattuna kivijalkakauppoihin. Herättääkseen luottamusta ruoan verkkokaupassa asioimisen pitää kuitenkin muistuttaa monilta osin kivijalkakaupassa asioimista. Tutkielman perusteella voidaan esittää, että tilauksen tekemisessä luotettavasta ruoan verkkokaupasta yhdistyvät perinteisessä ruokakaupassa asioimista muistuttava kokemus sekä verkkokaupan mahdollistamat uudenlaiset palvelut.

Packaging has a pivotal role in stimulating interest in a product, as well as informing customers by providing insight to the product’s attributes and quality. The aim of this study was to investigate whether beer packaging affects customers’ expectations, and to determine what kind of impact these expectations have on the perceived quality, taste and hedonic liking. For this study we conducted a consumer test to measure the effects various packaging designs, cans, and bottles had on consumer satisfaction. Research reviewed for this study focuses on multisensory perception processes and how our sensory modalities are integrated for creating multimodal perception. Theoretical models of the interaction between expectation and perception show how clues of a product’s characteristics can affect perceived quality. The impact of external and internal cues on perceived quality is especially evident in the studies reviewed herein. External cues set expectations for a given product’s physical characteristics during consumption, such as taste. Lastly, we examine the difference in attributes and characteristics of packaging as an external cue. We collected research material for this study with a consumer test carried out in a public space. 105 subjects reviewed the quality and hedonic liking of a beer. Subjects were divided into two groups, with the first group reviewing canned beer and the second group reviewing bottled beer. Responses between the groups were investigated using tests for independent and unpaired samples, and correlations were calculated using Spearman’s rank correlation coefficient. The results suggest that packaging has an influence on both the expected and perceived hedonic liking. When packaged in a bottle, subjects perceived beer to be more pleasant in taste, visual and overall liking. Additionally, differences in individually perceived sensory qualities such as bitterness were more readily detected. The available evidence and results from our study substantiate claims that packaging affects consumer’s perception of product’s intrinsic characteristics such as taste. Inasmuch, brand owners should take into account the possible effect of the packaging when developing and bringing products to market.

Suomalaisen naudanlihatuotannon turvaamiseksi tulevaisuudessa tulee tuotannon kannattavuutta kehittää ja seuraavan sukupolven vanhemmiksi valita taloudellisesti tehokkaimmat eläimet. Tutkimuksessa määritettiin suomalaiselle hereford- aberdeen angus –ja charolais-populaatioiden jalostettaville ominaisuuksille taloudelliset arvot käyttämällä bioekonomista mallia. Tutkimuksessa otettiin huomioon eläinkohtaiset tuet kahdella tukialueella (AB ja C). Ominaisuuksille määritettiin marginaaliset taloudelliset arvot sekä suhteelliset taloudelliset painokertoimet. Ominaisuuksien taloudelliset arvot määritettiin ECOWEIGHT-ohjelmistolla. Malli sisälsi kasvu- ja teurasominaisuudet, funktionaaliset ominaisuudet sekä biologisia ja taloudellisia parametrejä. Mallissa tuotantosysteemiksi määriteltiin laiduntava yhdistelmätila kausipoikimisella ja tuotoskausien määräksi rajattiin kymmenen. Tutkimuksen tuloksen perusteella tuotannon kannattavuus on negatiivista kaikilla roduilla sekä molemmilla tukialueilla, vaikka eläinkohtaiset tuet otettiin huomioon. C-alueella tuotannon kannattavuus oli vähemmän negatiivinen pohjoisen kotieläintuen ansiosta. Syntyneet tulokset ovat kuitenkin simulaatiota ja niiden perusteella ei voida tehdä lopullisia päätöksiä tuotannon kannattavuudesta. Ominaisuuksien taloudellisista arvoista jokaisella rodulla korkeimman arvon saivat kasvu-, hedelmällisyys- ja terveysominaisuudet. Suhteellisissa taloudellisissa painokertoimissa suurimmat arvot saivat jokaisella rodulla päiväkasvu 210-päivän painosta vieroitukseen. Lihantuotanto-ominaisuuksissa aikuispaino sai suurimmat arvot (2,8-6,8%). Hedelmällisyys- sekä kestävyys saivat jokaisella rodulla korkean painoarvon. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ehdottaa, että rotujen jalostustavoitteisiin tulisi lisätä hedelmällisyysominaisuudet. Jalostustavoitteissa tulisi myös ottaa huomioon eläinten kestävyys ja selviytyminen seuraavalle tuotoskaudelle.

Tausta: Sokeri on ollut viime aikoina paljon keskusteluissa ja yleinen keskusteluilmapiiri sokerin suhteen vaikuttaa negatiiviselta. Elintarvikeyritykset ovat huomanneet kuluttajien huolen liiallisesta sokerin saannista ja markkinoilla on jo paljon tuotteita, joista sokeria on vähennetty ja/tai joita markkinoidaan jollakin tavoin makeutustavan kautta. On oletettavaa, että kuluttajat ovat hämmentyneitä sokerin ympärillä käytävästä keskustelusta ja makeutukseen liittyvästä markkinointiviestinnästä. Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa kuluttajien ymmärrystä sokerista ja makeutuksesta. Lisäksi on tarkoitus selvittää, minkälaisia asenteita kuluttajilla on sokerin vähennystä ja siitä viestimistä kohtaan. Kuluttajien ymmärrys ja käsitykset vaikuttavat suuresti siihen, miten sokerin vähennyksestä kannattaa viestiä. Ravitsemustieteen kannalta olennaiset viestit eivät välttämättä puhuttele kuluttajia. Näiden kahden näkökulman ristiriita, mikäli sellainen on olemassa, on erityisenä kiinnostuksen kohteena. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin neljänä fokusryhmäkeskusteluna, joihin osallistui yhteensä 30 (17 naista) maitopohjaisten välipalojen käyttäjää. Ryhmät olivat seuraavanlaiset: 1) nuoret 25–35-vuotiaat terveystietoiset aikuiset 2) 4–16-vuotiaiden lasten vanhemmat 3) terveydestä kiinnostuneet 35–60-vuotiaat 4) kuluttajat, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita terveysasioista. Jokaisessa ryhmässä oli sekä miehiä että naisia ja keskustelijoita oli erilaisista sosioekonomisista ryhmistä. Keskustelut kestivät kaksi tuntia ja kyseessä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Käsitellyt teemat olivat: välipalojen käyttö, kauppojen välipalavalikoimat, sokeri, sokerin vähennys ja sokeriviestintä. Keskustelijoille toteutettiin keskustelun aikana kolme tehtävää. He lajittelivat 20 makeuttajaa ja 28 makeuttamiseen liittyvää viestiä ryhmätehtävänä. Lisäksi keskustelijat maistoivat neljää eri tavalla makeutettua mansikkajogurttia. Kaikki keskustelut nauhoitettiin ja videoitiin. Nauhoitukset litteroitiin ja aineiston analyysissä käytettiin apuna luokittelua ja teemoittelua. Tulokset: Keskusteluissa korostui kuluttajien kiinnostus luonnollisuutta kohtaan ruokavalinnoissa. Tämä näkyi usean eri alateeman kautta. Sokeriin ja luonnollisuuteen suhtautuminen oli kontekstisidonnaista ja siihen vaikuttavat tilanne (kiire vs. ei kiire) ja välipalan käyttötarkoitus (arkinen valinta vs. herkuttelu). Mielenkiintoista on, että sokerista puhuttaessa terveysasiat eivät juuri nousseet esiin, vaan sokerin haittana pidettiin lähinnä sen aiheuttamaa ikävää olotilaa. Sokerin vähennykseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti, kunhan sitä ei tehdä luonnollisuuden kustannuksella. Sokerin käyttöä halutaan vähentää nimenomaan arkisissa valinnoissa, mutta herkuttelussa sokerin määrällä ei ole väliä. Sokeria pidettiin suhteellisen luonnollisena ja tällä hetkellä kuluttajilla on vahva epäilys, että sokerin vähennyksen seurauksena tuotteen luonnollisuus vähenee ja sokeria korvataan esimerkiksi keinomakeuttajilla. Viestinnässä keskustelijat arvostivat luonnollisuuden korostamisen lisäksi selkeitä ja helposti tulkittavia viestejä. Useita markkinoilla olevia sokerin vähennykseen liittyviä viestejä he pitävät epäselvinä, epäilyttävinä ja jopa harhaanjohtavina. Johtopäätökset: Luonnollisuuden arvostaminen ruokavalinnoissa heijastaa nykyaikaista terveyskäsitystä, jossa korostuvat ruoan tuottama olotila sekä keinotekoisina ja prosessoituina pidettyjen raaka-aineiden ja tuotteiden välttäminen. Myös viestinnän suhteen luonnollisuuteen viittaaviin viesteihin suhtauduttiin positiivisimmin riippumatta tuotteiden sokeripitoisuudesta. Kuluttajien näkemykset sokerista poikkeavat ravitsemustieteellisestä näkemyksestä, sillä kuluttajille sokeripitoisuutta oleellisempaa on lisätyn sokerin lähde ja mielikuva luonnollisuudesta. Sokerin vähentäminen ei tällä hetkellä puhuttele kuluttajia tarpeeksi ja viestintä ei tavoita heitä halutulla tavalla. Tämä on mielenkiintoinen huomio ja tuo pohdittavaa, miksi perinteinen terveysnäkemys ei kiinnosta ja miten ravit-semusviestinnästä saataisiin koko kansaa puhuttelevaa.

Brewer's yeasts metabolize sugars and produce ethanol and CO2. This study aimed to investigate the relation between the assimilation of sugars in all-malt wort and isotopic signature of carbon and oxygen in the evolved CO2 from brewery fermentations. The isotopic composition of CO2 was measured by a tunable diode laser absorption spectrometer. The isotopic data obtained with automatic sampling, on-line, and in real-time. Wort samples were collected with 3 h intervals to quantify the residual sugars by high-performance liquid chromatography. Patterns of changes in δ13C and δ18O values were unique to experiments with each yeast type. The common overall ascending trend in δ13C and δ18O values in all experiments can be described by kinetic fractionation of isotopes, which explains that in a bioreaction the lighter isotopes participate in the reaction more readily than the heavier ones. Therefore, the early emergence of light isotopologues of CO2 may be a consequence of the fermentation of light isotopologues of sugars. A sudden decrease and then increase in delta values were observed in all experiments before the residual concentrations of glucose and fructose reach their lowest levels. This can be an indicator of the complete assimilation of monosaccharides by yeast. In the fermentations that yeast was able to consume maltose, δ13C and δ18O values raised considerably in a short period. Concurrently, maltose approached its eventual residual concentrations indicating an endpoint for its utilization by yeast. Our results confirm the hypothesis of a connection between the assimilation of sugars and the isotopic signature of evolved CO2 during brewery fermentations. The findings support the potential of off-gas isotopic analysis to monitor sugar assimilation in brewery fermentations.

Laihduttamiseen ja painonhallintaan on tarjolla lukuisia eri keinoja, menetelmiä ja apuvälineitä. Myös internetissä voi nykypäivänä laihduttaa ja hallita painoaan. Internetin ilmaiset ja maksulliset painonhallintapalvelut tarjoavatkin kuluttajille monenlaisia palveluja. Tutkimuksessa tarkastellaan internetin painonhallintapalvelujen antamia lupauksia, mielikuvia sekä palvelujen asettamia ehtoja käytölle eli käyttäjän vastuuta onnistumisesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös palvelun maksullisuuden vaikutusta lupausten antamiselle. Lisäksi tutkimus käsittelee palvelujen internetsivuilla olevia onnistumiskertomuksia ja sitä kuinka kertomusten kautta suostutellaan. Tutkielman laadullinen aineisto koostuu yhdeksän internetin painonhallintapalvelun sivus-toista. Tutkielmassa tarkastellaan sivustojen mainos- ja mediatekstiä. Aineiston analyysi-menetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä sisällönerittelyä. Internetin painonhallintapalvelujen antamat lupaukset liittyvät palvelujen ominaisuuksiin sekä ohjelmien tarjoamiin palveluihin. Lupauksia esiintyi huomattavasti enemmän maksul-listen palveluiden sivuilla. Palvelujen ominaisuuksiin liittyviä lupauksia olivat tehokas, helppo ja onnistumisen mahdollistava. Painonhallintaohjelmien tarjoamiin palveluihin liit-tyviä lupauksia olivat puolestaan tuen, tiedon ja opastamisen antaminen sekä ohjelmien erilaisten työkalujen tarjoaminen. Käyttäjän vastuulle jäi omien tavoitteiden asettaminen, ohjeiden noudattaminen sekä mittaaminen ja raportointi. Palvelujen käyttäjien kokemuksiin perustuvissa onnistumiskertomuksissa luodaan mielikuvia menestyjistä ja onnistujista, jotka suostuttelevat uusia palvelunkäyttäjiä. Kertomuksissa korostetaan tuen ja tiedon saamista osana onnistumista sekä uusien elämäntapojen elinikäistä oppimista. Onnistumisen seurauksena ulkonäöllisten tekijöiden ja uusien, pienempien vaatteiden merkitystä tuotiin runsaasti esille. Nykypäivän internetin painonhallintapalvelut tarjoavat kätevän apuvälineen laihduttamiseen ja painonhallintaan. Tarjolla on monia ilmaisia ja maksullisia palveluja. Palvelujen käyttämiseksi tarvitaan lähinnä toimiva internetyhteys sekä käyttäjän omaa aktiivisuutta. Internetin painonhallintapalvelut korostavat uusien elinikäisten elämäntapojen oppimista, jotka saavutetaan tarjoamalla ravitsemuksellista, liikunnallista sekä henkistä tietoa. Tämän uuden elämäntavan saavuttaminen eli onnistuminen tehdään helpoksi, tehokkaaksi ja mahdolliseksi – ainakin mainosmielessä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin pk-yrityksen urheilusponsorointia ja löytää keskeisiä piirteitä pk-yritysten onnistuneelle urheilusponsoroinnille. Tutkimuksessa lähdettiin selvittämään pk-yritysten urheilusponsoroinnin tavoitteita sekä tutkimaan niiden toteumista. Tavoitteiden toteutumisen lisäksi tutkittiin, mitkä haasteet estävät tavoitteiden toteutumisen ja mitkä tekijät puolestaan auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Näiden avulla voitiin hahmottaa pk-yrityksen urheilusponsoroinnin onnistumiseen liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa oli tarkoituksena nostaa esille elintarvikealan pk-yritysten urheilusponsorointia sekä hahmottaa, miten elintarvikeyritykset käyttävät sponsorointia markkinointiviestinnän keinona ja mitä yritykset tavoittelevat sponsoroinnin avulla. Koska tutkimuksessa oli tarkoituksena ymmärtää toimintaa, tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, jossa haastattelu viedään eteenpäin keskeisten etukäteen valittujen teemojen avulla. Teemahaastattelujen avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon tietoa pk-yritysten sponsoroinnin toteuttamisesta. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä yritysedustajaa pk-yrityksistä, jotka sponsoroivat ainakin yhtä maajoukkuetason urheilijaa. Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka osasivat kertoa mahdollisimman hyvin yrityksen sponsoroinnista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aikaisempien tutkimuksien perusteella kuvaamaan onnistuneeseen sponsorointiin tarvittavia tekijöitä. Myös median, yrityksen ja urheilijan muodostama kolminaisuus nousi tärkeään osaan teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempaa teoriaa, jonka mukaan onnistunut urheilusponsorointi voidaan saavuttaa keskittymällä tavoitteiden asettamiseen, tavoitteiden mittaamiseen, yhteensopivuuteen, vuorovaikutukseen sekä laajuuteen. Tutkimuksessa korostui näiden tekijöiden suunnittelu. Kun urheilusponsorointi on tarkasti suunniteltu, on mahdollista saada hyviä tuloksia urheilusponsoroinnista. Tutkimuksen tulokset osoittavat pk-yritysten kokevan sponsoroinnin tärkeäksi markkinointiviestinnän keinoksi, jolla voidaan vaikuttaa muun muassa näkyvyyteen, imagoon ja myyntiin. Varsinkin elintarvikeyritykset pyrkivät siirtämään urheilijan positiivista imagoa yrityksen tai sen tuotteen imagoon. Sosiaalinen media on viime vuosina muuttanut sponsorointia. Tämän havaittiin vaikuttaneen urheilijan ja median väliseen suhteeseen. Lisäksi tutkimus osoittaa pk-yritysten mahdollisuuden toteuttaa sponsorointia onnistuneesti myös pienemmällä mittakaavalla.

Sähkö on nopeimmin kasvava lopullinen energiamuoto, ja sen kysynnän odotetaan kasvavan nopeasti tulevina vuosikymmeninä. Markkinoille tarvitaan läpinäkyvämpää ja tarkempaa päästölaskentaa, vihreän siirtymän ja kansallisten hiilidioksidipäästötavoitteiden nopeammaksi saavuttamiseksi. Monet organisaatiot kehittävät parhaillaan strategioita tuntitason hiilineutraaliuuteen, sillä monien yksityisten uusiutuvan energian hankintojen kunnianhimo ylittää olemassa olevan sääntelyn tavoitteet. Yritysten kestävyysjohtamisen korkeat standardit ohjaavat siirtymistä kohti uusiutuvan energian ajallista täsmäytystä tai "24/7-täsmäytystä", mikä voisi myös lisätä uskottavuutta hiilineutraaliusväitteisiin sekä vähentää päästöoikeuksien kaksinkertaista laskemista ja viherpesua. Toistaiseksi sähkön alkuperää on seurattu markkinapohjaisilla vihreillä sertifikaateilla; Euroopassa Guarantees of Origin, jotka mahdollistavat sähkön vuosittaisen tai kuukausittaisen kulutuksen yhdistämisen uusiutuvaan energiaan. Vihreän sähkön osuuden kasvaessa sähköntuotannossa, sähköntuotanto kuitenkin siirtyy aiempaa ajoittaisemmaksi ja vaihtelevammaksi. Kaikilla uusiutuvan energian teknologioilla on omanlaisensa tuotantoprofiilit sekä kausittaiset ja päivänsisäiset vaihtelut. Täten vihreän sähkön kulutus ei aina vastaa sen tuntikohtaista saatavuutta. Lisäksi nykyiset vihreät sertifikaattijärjestelmät eivät heijasta riittävästi uusiutuvan energian oikea-aikaista saatavuutta eivätkä näin ollen edistä investointeja, jotka voisivat tarjota järjestelmän joustavuutta ja vihreän energian ympärivuorokautista saatavuutta. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on parhaillaan kehitteillä pilottiversioita vihreän sähkön sertifikaattijärjestelmästä, joka mahdollistaisi sähkön tuotannon ja kulutuksen tuntikohtaisen täsmäytyksen, sillä siirtyminen kohti vihreän energian 24/7-täsmäytystä herättää yhä enemmän kiinnostusta. Ennen uusien instrumenttien ottamista mukaan markkinoille on kuitenkin välttämätöntä selvittää niiden mahdolliset markkinavaikutukset. Tässä tutkielmassa esittelemme tuntisertifikaattimarkkinoiden taloustieteellisen mallin ja vertaamme 24/7-täsmäytyksen volyymi- ja hintavaikutuksia vihreän sähkön sertifikaateilla perinteisiin sertifikaattimarkkinoihin, joissa sähkönkulutusta täsmäytetään uusiutuvan energian kanssa vuosittain. Analysoimme myös, kuinka kuluttajan hyöty tuntikohtaisista vihreistä sertifikaateista vaihtelee eri ajankohtien välillä, kun uusiutuvan energian saatavuus vaihtelee. Havaitsemme, että kuluttajien hyöty tuntikohtaisten sertifikaattien hankinnasta laskee uusiutuvan energian tuotannon kasvaessa. Näin ollen kuluttajan hyöty sertifikaateista on suurin silloin, kun myös korkeapäästöisen energian osuus on korkea. Tuntikohtaiset vihreät sertifikaatit voisivat siis tarjota eniten hyötyä sekä kuluttajille että tuottajille niinä tunteina, jolloin uusiutuvaa energiaa on tarjolla vähemmän. Havaitsemme myös, että tuntikohtainen täsmäytys voisi joko lisätä tai vähentää kuluttajan uusiutuvan energian hankintakustannuksia ja tuottajan tuloja yksittäisten tuntien sisällä verrattuna vuosittaiseen tai kuukausittaiseen täsmäyttämiseen. Näin ollen tuntikohtainen sertifiointi voisi tarjota lisähyötyä teknologioille, joita tarvitaan täydelliseen järjestelmän laajuiseen hiilidioksidipäästöjen nollaamiseen, kuten energian varastointiratkaisuille. Näin ollen tuntikohtaisen sertifikaattijärjestelmän kehittämisessä tulisi keskittyä tämän vaikutuksen korostamiseen, mikä voisi edelleen kannustaa investointeja sähkömarkkinajärjestelmän joustavuuteen. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi erityisesti sähkömarkkina-alueilla, joissa uusiutuvan energian osuus on jo korkea. Lisäksi täytyy vielä selvittää, onko tällaiselle järjestelmälle kysyntää yksityissektorilla ja johtaisiko tuntikohtainen täsmäytys yhteiskunnan kannalta optimaalisesti korkeampiin päästövähennyksiin kuin perinteiset sertifikaattijärjestelmät.

Reindeer (Rangifer tarandus L.) is an integral part of ecosystems across the northern boreal regions, and reindeer husbandry is an important socio-cultural factor, especially for indigenous people. Currently, reindeer husbandry in Fennoscandia is confronted with deterioration of pasture areas, and the decreasing of reindeer number has often been offered as a solution. However, in most reindeer herding districts, forestry has also strongly decreased the sustainable production capacity of winter pastures and therefore has had a significant role in pasture deterioration in addition to high reindeer numbers. The interaction between forestry and reindeer husbandry has often been studied qualitatively, ecologically, or with simple bio-economic models from the perspective of forestry. In this thesis, I use a detailed interdisciplinary ecological-economical model to study how the rotation forestry affects the economics of reindeer husbandry. The research questions are 1) how does the length of forest rotation period and 2) the management practices such as soil scarification and leaving of harvesting residues affect the economically optimal reindeer husbandry. I expand a novel ecological-economical reindeer husbandry optimization model to include the effects of forestry on the ground and arboreal lichen with an assumption of normal forest structure. The effects of forestry on the ground and arboreal lichen are based on previous literature. Modern dynamic optimization algorithms are used to solve the model for the optimal number of reindeer, annual net revenues, lichen biomass on pastures, and the level of supplementary feeding under different forest rotation lengths and management scenarios with zero and positive interest rates. The results show that the length of forest rotation period affects the economically optimal solution. When pasture rotation is used, shortening the forest rotation length decreases the optimal number of reindeer, annual income, and the lichen biomass in pastures, but increases the amount of supplementary feed given. When pasture rotation is not used, shortening the forest rotation length decreases the number of reindeer, annual net revenues, and supplementary feeding, but increases the lichen biomass. Soil scarification and harvesting residues lower the annual net revenues of reindeer husbandry by 1-15% depending on the forest rotation length and pasture rotation. The longer is the forest rotation length, the less the annual net revenues are affected by the forest management practices. Higher interest levels lead to higher reindeer numbers and a higher level of supplementary feeding, but also to lower lichen biomass and annual net revenues from reindeer husbandry. The results of this thesis support the earlier findings of negative effects of rotation forestry and short rotation lengths on reindeer husbandry, and estimations that reindeer husbandry is more resilient if pasture rotation is used. As the economical sensibility of rotation forestry in Lapland has currently been questioned, even-aged forestry could offer a solution with the best management scenarios for both parties. The results of this thesis support infinitely long forest rotation length without soil scarification. This thesis also highlights the need for interdisciplinary co-design of ecological studies to ensure that they are suitable for creating complex interdisciplinary optimization models.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ontuman vaikutusta lehmien ja ensikoiden karkearehun syöntikäyttäytymiseen, maitotuotokseen ja lypsyrobotilla käyntiin automaattisessa lypsyjärjestelmässä sekä ontuman ja laktaatiokauden vaiheen välistä yhteyttä. Lisäksi tarkasteltiin tutkimuksen aikaisia sorkkahoitojen tuloksia. Sorkkasairaudet ovat lisääntyneet merkittäväksi ongelmaksi, mutta varsinkin ontuman esiintymisen ja laktaatiokauden vaiheen välistä yhteyttä on varsin vähän tutkittu. Tämän ontumatarkkailututkimuksen tarkoituksena oli myös testata ontumatarkkailututkimusmenetelmää ja tuoda samalla esiin sen ongelmakohdat. Koe suoritettiin Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilan pihatossa ajanjaksolla 12.8.2008 – 11.11.2008. Pihaton lypsyjärjestelmä oli automaattinen käsittäen yhden lypsyrobotin ja liikenne oli vapaa. Eläimet saivat säilörehua vapaasti syöntiä mittaavista vaakakupeista, joiden tiedoista laskettiin syöntiaika, - jakson pituus ja -jaksojen lukumäärä. Tutkimus ajoittui sisäruokintakauden alkuun kalenteriviikoille 33 – 46, mutta tilastollisista analyyseistä rajattiin pois koejakson alussa olleet laidunkauden tarkkailuviikot (kalenteriviikot 33 – 37). Tilastollisessa testauksessa oli mukana 53 eri eläintä poikimakerroittain (1 – 4) 26 – 18 – 5 - 4 kpl. Ontumakäyttäytymistä arvioitiin seitsemän kertaa kahden viikon välein Wincklerin ym. (2001) ontumaasteikolla 1 – 5, missä ontuvaksi tulkittiin ontumapisteen >3 saanut eläin. Laktaatiokausi jaettiin alku-, (laktaatiokuukaudet 1 – 3), keski- (laktaatiokuukaudet 4 – 6) ja loppuvaiheeseen (laktaatiokuukaudet >6). Sorkkahoito lehmille suoritettiin koejakson alkupuolella 11. – 12.9.2008 ja toisen kerran 22. – 23.1.2009. Ontuviksi (>3) arvioitiin 53,9 %:a eläinten viikkohavainnoista ja eläimistä 34 %:a sekä pahiten ontuviksi (ontumaluokat 4 – 5) eläinhavainnoista 28,4 % ja eläimistä 3,8 %:a. Lehmistä ontuviksi arvioitiin 40,7 % ontumapisteiden viikoittaisen keskiarvon ollessa 2,9 ja ensikoista ontuviksi arvioitiin 26,9 % ontumapisteiden keskiarvolla 2,5. Sekä lehmien että ensikoiden ontuma-arvot pienenivät loppulaktaatiokautta kohden, mutta suurenivat poikimakertojen lisääntyessä. Ontuman paheneminen lyhensi karkearehun kokonaissyöntiaikaa, joka johtui pääasiassa syöntikertojen määrän vähenemisestä. Laktaatiokauden keskivaiheessa ontumaluokka 4 ja laktaatiokauden lopussa ontumaluokat 3 ja 4 lyhensivät syöntiaikaa. Laktaatiokauden keskivaiheessa ontumaluokan 4 syöntijakso oli muita luokkia lyhyempi, mutta muuten jakson pituudessa ei ollut eroja. Ontuman vaikutus oli samanlainen ensikoiden ja vanhempien lehmien syöntikäyttäytymiseen. Mahdollisia syöntimäärän ja syöntinopeuden muutoksia ei voitu määrittää teknisten ongelmien vuoksi. Ontuma ei vaikuttanut maitotuotokseen eikä lypsyrobotilla käyntikertojen määrään. On kuitenkin otettava huomioon, että lehmät haettiin lypsylle lypsyvälin ylittäessä 12 tuntia. Sekä ensikoiden että lehmien syöntiaika pidentyi laktaatiokauden edetessä. Lehmät söivät laktaatiokauden alussa kauemmin, mutta keski- ja loppuvaiheessa vähemmän aikaa kuin ensikot. Ensikoiden syöntijakson pituus oli lyhyempi kuin lehmien. Ensikot kävivät syömässä jokaisessa laktaatiokauden vaiheessa useammin kuin lehmät ja niiden syöntikertojen määrä lisääntyi laktaatiokauden edetessä. Sen sijaan lehmät söivät laktaatiokauden keskivaiheessa harvemmin kuin laktaatiokauden alussa ja lopussa. Sorkkahoitotulosten perusteella sisäruokintakauden alussa (syyskuu 2008) sorkkasairauksia esiintyi 37,9 %:lla koko karjan eläimistä, mutta niiden osuus oli tammikuussa 2009 jo 72,1 %:a sorkkahoidosta huolimatta. Eniten sorkkasairauksista esiintyi kantasyöpymää ja anturavertymää eli piilevää sorkkakuumetta. Tulosten perusteella ontuma vaikuttaa lehmän karkearehun syöntikäyttäytymiseen.