Browsing by Title

Tässä Pro Gradu -tutkielmassa on tutkittu vastuullisen elintarvikealan yrityksen tuotebrändin rakentamista sekä luomista. Tutkielman case -osio tarkastelee suomalaista Paulig -yritystä ja heidän tuotettaan Juhla Mokkaa. Tähän tutkielmaan on otettu lisäksi myös vastuullisuuden näkökulma mukaan, joka tekee aiheesta hyvin ajankohtaisen, tärkeän sekä mielenkiintoisen. Vastuullisuus ja ekologinen kuluttaminen ovat tärkeitä aiheita sekä samalla kasvava trendi ja sen vuoksi tutkittavaksi yrityksen kohteeksi on valittu Paulig, joka toimii vastuullisten periaatteiden mukaisesti. Tässä tutkimuksessani on pohdittu ensin sitä, mitkä tekijät tekevät yrityksen brändistä suositun ja tunnetun. Tämän jälkeen on syvennetty erityisesti Juhla Mokka -brändin menestystarinaan ja mikä on johtanut siihen, että joka toinen Suomessa juotu kahvi on Juhla Mokkaa. Brändin onnistunut strategia on taannut suuren menestyksen ja pysyvän suosion kotimaisilla kahvimarkkinoilla. Juhla Mokan erottautuminen muista saman toimialan kilpailijoista vahvalla brändi-imagollaan on syy sen onnistuneeseen brändimielikuvaan. Tässä tutkimuksessa käsitellään sitä tuotebrändin rakentamisen prosessia, jossa onnistutaan erottumaan kilpailijoista menestyksekkäällä tavalla. Tutkimukset selvittämiseksi on haastateltu Juhla Mokan -tuotepäällikköä sekä lisämateriaalina on käytetty runsaasti Pauligin julkisia dokumentteja ja verkkotiedotteita. Tutkimuksen tueksi on myös käytetty Anu Kultalahden vuonna 2016 tekemä Finnwatchin julkaisua, joka on laaja selvitys kahvitilojen vastuullisuudesta. Brändin rakentuminen on pitkäaikainen prosessi eikä brändityötä voi koskaan sanoa täysin valmiiksi. Kun yritys rakentaa uutta brändiä, on mietittävä aluksi sitä, millainen brändi-identiteetti tuotteelle luodaan. Brändi-identiteetin tärkeys liittyy siihen, millainen mielikuva kuluttajille syntyy brändistä. Brändin luomisessa tulee määrittää myös tuotteen kilpailustrategia ja kuinka se asemoi tuotteensa verrattuna markkinoilla oleviin kilpaileviin tuotteisiin. Juhla Mokka on onnistunut tällä sektorilla olevan hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyinen. Brändi on rakennettu niin, että se on perinteinen ja ainutlaatuinen, joka näkyy myös vahvasti kahvin mainonnassa. Juhla Mokka on luotettava, helposti lähestyttävä, positiivinen ja jalat maassa -asenteen omaava brändi.

Kiinnostuksen yrityksen kestävyyttä kohtaan voidaan katsoa lisääntyneen merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana (Meuer, Koelbel & Hoffman, 2019). Kiinnostus on kasvanut sellaisten maailmanlaajuisten ongelmien kuten ilmastonmuutoksen johdosta, mutta myös siksi, että kansa odottaa yritysten tarjoavan ratkaisuja näihin ongelmiin (Benn, Edwards & Williams, 2014). Yrityksen kestävyyteen liittyy kuitenkin monenlaisia haasteita, joista yksi keskeisimmistä on kestävyyden määritelmään ja mittaamiseen liittyvä epämääräisyys. Se on yksi niistä tekijöistä, jotka monimutkaistavat ja hidastavat yritysten kehitystä kohti kestävää toimintaa ja vihersiirtymää. Viime vuosina yhteisymmärrys on kuitenkin kasvanut ja kestävyyden jako kolmeen ulottuvuuteen, eli taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen, voidaan katsoa olleen ollut 1990-luvulta alkaen yleisin filosofia yritysmaailman kestävyydessä (Caradonna, 2022, s. 171-172). Käytännössä sitä ei kuitenkaan voida edelleenkään pitää itsestäänselvyytenä, mitä tulee yritysten harjoittamaan raportointiin ja mittaamiseen, sillä yhä edelleenkään ei ole olemassa yleistä standardia, jota kaikki yritykset noudattaisivat. Tämän tutkimuksen on tarkoitus lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä liittyen yritysten harjoittaman kestävyysraportoinnin monimuotoisuuteen ja haasteisiin. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa keskitytään termien vastuullisuus ja kestävyys historiaan ja nykytilaan. Toisessa osassa käydään läpi kestävyyden mittaamista ja raportointia sekä muutamia yleisimpiä kestävyysstandardeja, joita tutkimuksen aineiston yritykset sekä yritykset yleisesti käyttävät kestävyysraporteissaan. Viimeinen teoriaosuus puolestaan käsittelee vahvan ja heikon kestävyyden käsitteitä sekä yrityksen kestävyyden tasoja. Tutkimuksessa haetaan vastauksia kysymyksiin: 1. Onko eläinperäisen ja kasviperäisen maitoalan yritysten kestävyysraporteissa käytetyissä raportointistandardeissa eroja? 2.Ilmentävätkö eläinperäistä ja kasviperäistä maitoa valmistavat yritykset raporteissaan vahvaa vai heikkoa kestävyyttä, ja mikä on yritysten kestävyyden taso? Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kahden ruotsalaisen maitotuotteita valmistavan yrityksen, Arlan ja Oatlyn, yritysvastuu- ja kestävyysraporteista aikajaksolta 2018-2022.Yritykset eroavat toisistansa siinä, että Arla valmistaa eläinperäisiä maitotuotteita ja Oatly puolestaan kasviperäisiä. Raporttien analysointiin ja vertailuun on käytetty kriittistä sisällönanalyysiä, joka on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Kriittisellä sisällönanalyysin menetelmällä voidaan analysoida dokumentteja, kuten raportteja, systemaattisesti ja objektiivisesti. Sen avulla tutkittava aineisto ja siinä esiintyvä ilmiö kuvataan sanallisesti tiivistetyssä muodossa johtopäätösten tekemistä varten. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että eläinperäisen ja kasviperäisen maitoalan yritysten raportoinnissa on eroja, mitä tulee käytössä olevien kestävyysstandardien määrään ja raporttien ilmentämään yrityksen kestävyyden tasoon. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan sanoa, että tutkimuksen kohteena oleva eläinperäisen maitoalan yritys käytti määrällisesti enemmän kestävyysstandardeja, mutta sen määrittelemä kestävyyden taso oli alhaisempi verrattuna kasviperäisen maitoalan yritykseen, joka puolestaan käytti vähäisempää määrää kestävyysstandardeja mutta jonka määrittelemä kestävyyden taso oli korkeampi. Toisaalta myös yhteneväisyyksiä havaittiin: raportointi oli systemaattista, eli molemmat yritykset raportoivat ympäristöllisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ja käytössä oli esimerkiksi samoja kestävyysstandardeja. Hankalaa tulosten muiden samalla tai eri toimialalla toimivien yritysten raportointiin vertailusta ja suhteuttamisesta teki vastaavien tutkimusten vähäisyys. Tutkimustulosten vahvistamiseksi aiheesta tulisi tehdä lisää tutkimusta, niin yritysten sisäisistä kestävyyskäytännöistä kuin raportoinnistakin, jotta parhaat kestävyys- ja raportointikäytännöt löydetään ja niitä voidaan kehittää entistä toimivammiksi ja kestävyyteen ohjaaviksi.

Ilmastonmuutos ja globalisaatio ovat johtaneet sellaisiin toimintaympäristön muutoksiin, että yritysten on pakko ottaa vastuullisuuteen liittyvät asiat huomioon toiminnassaan. Myös kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tuotteiden ympäristöystävällisyyteen, eettisyyteen ja terveellisyyteen. Tässä tutkimuksessa selvitetään sitä, millainen merkitys ja erityisesti strateginen merkitys vastuullisuudella on suomalaisissa elintarviketeollisuuden yrityksissä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä asiat yritysten vastuullisuustyössä painottuvat ja millaisia erot ovat, mikä yrityksiä motivoi vastuulliseen toimintaan, millaisia haasteita yritykset näkevät vastuullisuustyössä olevan tulevaisuudessa sekä sitä, millaiselle tasolle yritysten ja niiden vastuullisuustoimintojen vastuullisuus voidaan luokitella. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui kymmenen elintarviketeollisuusyrityksen yritysvastuuraporteista, joiden lisäksi haastateltiin asiantuntijoita neljästä yrityksestä. Sekä yritysvastuuraporttien että haastattelujen sisältö analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimuksesta selvisi, että vastuullisuus on osa yritysten jokapäiväistä toimintaa ja niin sitoutuneena yrityksen toimintaan, että sitä pidetään jopa itsestään selvyytenä, toimintaedellytyksenä toimia markkinoilla. Vastuullisuuden katsotaan olevan pitkällä aikavälillä hyödyllistä liiketoiminnalle. Vastuullisuudella on mahdollista vahvistaa eri liiketoiminnan osia, kuten brändimielikuvaa, yrityksen mainetta ja tuotteiden laatua. Lisäksi vastuullisuus voi toimia katalysaattorina prosessi- ja tuoteinnovaatioihin sekä pitkällä aikavälillä säästää resursseja ja siten tuottaa myös taloudellisia säästöjä. Vastuullisuudella on merkittävä strateginen rooli myös riskien hallinnassa. Yritysten on pidettävä huoli siitä, että kaikista vastuullisuuden osa-alueista: ympäristövastuusta, taloudellisesta vastuusta ja sosiaalisesta vastuusta huolehditaan, mutta niiden kannattaa valita toimintansa ja sidosryhmiensä kannalta olennaisimmat, strategisesti merkittävät vastuullisuusteemat, joihin keskittyä sekä toiminnassa että viestinnällisesti. Yritykset toimivat vastuullisesti, koska sidosryhmät ja lainsäädäntö sitä edellyttävät, mutta ulkoisten ajurien lisäksi vastuullisuus voi kummuta myös yrityksen sisältä, sisäisistä sidosryhmistä. Yrityksiä motivoi vastuulliseen toimintaan niin sidosryhmien vaatimukset kuin johdon ja työntekijöiden arvot ja yrityksen sisäinen tahtotila. Yritykset kokevat hyvin tärkeänä sen, että sidosryhmille tärkeät vastuullisuusteemat otetaan strategiassa huomioon, mutta myös yrityksen sisäistä halua toimia vastuullisesti pidetään merkittävänä tekijänä vastuullisuuden edistämisessä. Yritykset etsivät ja tunnistavat toiminnassaan aktiivisesti vastuullisia kilpailuetuja ja myös luovat kokonaan uusia kilpailuetuja, niin vastuullisilla tuote- kuin prosessi-innovaatioilla. Erityisesti sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu toimivat uusien kilpailuetujen lähteenä, kun taas taloudellisen vastuun rooli on enemmän yrityksen perustehtävien ja sidosryhmien vaatimusten ja odotusten täyttämisessä. Kun vastuullisuuden avulla luodaan uusia kilpailuetuja, myös sidosryhmäviestinnän merkitys korostuu. Vastuullisuustyön tulevaisuuden haasteina yritykset näkevät ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien riskien arvioinnin, toimitusketjujen hallinnan erityisesti riskimaista hankittaessa sekä vastuullisuudesta viestinnän. Vastuullisuuden toteuttaminen vaatii yrityksiltä paljon työtä ja resursseja, mutta yritykset kuitenkin katsovat vastuullisen toiminnan olevan pitkällä aikavälillä liiketoiminnalle hyödyllistä ja kannattavaa.

Coffee is one of the largest commodities in the world and Finland is known to be a coffee nation. There are a lot of inequalities in coffee cultivation and climate change is also causing various problems now and in the future. Various organizations have sought to improve working conditions for farmers and help with the problems caused by climate change by setting up various responsibility labels and certifications. These measures aim to guarantee better wages and safer working conditions for workers. The aim of this master's thesis was to find out the grounds on which young consumers buy coffee. The study also sought to find out in what situations coffee is consumed and the importance of responsibility and sustainability labels in consumption. There has not been much research on the subject, so it is interesting to study it. In addition, sustainability is a topical and important topic to explore. The theoretical framework of the study was based on the food choice model and the model of factors influencing coffee consumption. The study was conducted as a qualitative study and a semi-structured thematic interview was chosen as the method. A total of ten people participated in the study. The participants were all 18-30 year old coffee drinkers from the Helsinki metropolitan area. Both men and women participated in the interviews. The material collected in the interviews was analyzed using thematic design. The results of the study showed that the main consumption situations were breakfast, after-meal and coffee consumed in the afternoon. In situations of coffee consumption, there was a strong emphasis on sociality and coffee was often enjoyed with others. The most important purchase criteria were the taste of the product and the price-quality ratio. Willingness to experiment was variable, and routines often strongly influenced the selection of the product. Sustainability labels were high-quality, but also more expensive products, which also affected the willingness to buy labeled products. Based on the results of this study, among young consumers, responsibility labels do not seem to play a major role in coffee selection. According to this study, young consumers would also like more information from companies about their responsibility measures.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää vastuuttomuuden vaikutusta kuluttajan päätöksentekoon. Tutkimuksen viitekehys muodostuu Restin (1986) eettisen päätöksenteon malliin. Huomion kohteena ovat rikkomuksen piirteet, ja piirteiden vaikutus kahdessa päätöksenteon vaiheessa: arvioinnissa ja käyttäytymisaikomusten muodostumisessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia vaikutuksia rikkomuksista on kuluttajan käyttäytymiseen. Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen ja tutkimus suoritettiin skenaariopohjaisena yksilöhaastatteluna. Haastatteluun osallistui 10 Uudellamaalla asuvaa kuluttajaa. Aineiston analyysi suoritettiin aineistolähtöisesti ja piirteiden määrittelyssä tukeuduttiin aikaisempaan tutkimukseen vastuuttomuudesta ja eettisestä päätöksenteosta, joista keskeisimmiksi muodostuivat Langen ja Washburnin (2012) vastuuttomuuden piirteet ja Jonesin (1991) moraalisen intensiteetin käsite. Kuluttajat eivät päätöksenteossa arvostele rikkomuksia identtisesti, vaan rikkomuksen piirteillä on vaikutusta arvioinnissa ja käyttäytymisaikomuksien muodostumisessa. Kuluttajan päätöksentekoon vaikuttavia rikkomuksen piirteitä ovat seurausten voimakkuus, poikkeavuus, läheisyys, yrityksen syyllisyys ja kohteena olevan osallisuuden puute tapahtumaan. Käyttäytymisaikomuksiin vaikuttavat lisäksi tilannetekijät, joita ovat vaikutusmahdollisuudet, toimintavaihtoehdot ja luottamuspääoma. Mitä voimakkaammista piirteistä rikkomus muodostuu, sitä todennäköisemmin se arvioidaan negatiivisesti ja se johtaa negatiivisiin käyttäytymisaikeisiin. Piirteiden voimakkuus lisää kuluttajan käyttäytymisaikomuksia. Ennen varsinaista vastuuttomuutta on olemassa toleranssivyöhyke, ja kuluttajat hyväksyvät sillä alueella olevat rikkomukset osaksi liike-elämän käytäntöjä. Kuluttajat eivät näyttäytyneet eettisinä kuluttajina, joilla olisi halua aktiivisesti rangaista yrityksiä vastuuttomuudesta esimerkiksi boikotoinnilla. Vastuuttomuuteen liittyneitä tuotteita halutaan kuitenkin välttää vaihtamalla ne toiseen tuotteeseen normaalin markkinatarjonnan puitteissa. Yrityksen rikkomuksesta johtuvat käyttäytymisaikeen muutokset kohdistuvat tavallisesti rikkomukseen osallisena olevaan tuotteeseen. Voimakkuuden kasvu voi levittää vaikutukset koskemaan yritystä ja sen muita tuotteita. Lisäksi rikkomuksilla voi olla vaikutusta kuluttajan arvostukseen ja lojaaliuteen yritystä kohtaan.

Suomalaisia vegaaniäitejä ja lapsia ei ole aiemmin tutkittu ravitsemustieteen näkökulmasta. Suomalaisilla suosituksissa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysministeriö) lasten ja äitien vegaaniruokavalioon suhtaudutaan varauksellisesti. Pohjois-Amerikassa mm. American Dietetic Association ja American Academy of Pediatrics sen sijaan pitävät vegaaniruokavaliota ravitsemuksellisesti riittävänä myös raskauden ja imetyksen aikana sekä pikkulapsilla. Suomalainen tutkimustieto on tarpeen mm. laadittaessa uusia suosituksia tulevaisuudessa. Tutkimukseen osallistui 14 perhettä. Vegaaniruokavaliota oli noudatettu 11 raskauden ja imetyksen ajan. Syntymästään saakka vegaanilapsia oli 13. Menetelmänä oli kolmeosainen kyselylomake, jonka tutkittavat palauttivat postitse. Raskaus- ja imetysaikaa tarkastellessani käytin vertailuaineistona niitä seitsemää raskautta, jotka eivät täyttäneet vegaaniruokavalion määritelmää, mutta joiden aikana oli syöty tavanomaista sekaruokavaliota kasvispainotteisemmin. Tutkimukseen osallistuneet olivat koulutettuja ja suurin osa asui kaupungissa. Lapset olivat iältään keskimäärin 1 ½-vuotiaita (vaihteluväli pariviikkoisesta 5-vuotiaaseen). Perheet olivat etsineet itse aktiivisesti tietoa ravitsemusasioista ja tietoa oli saatu myös Vegaaniliitosta. Virallinen terveydenhuolto ei ollut juurikaan pystynyt tarjoamaan tietoa: kahdeksan perhettä oli käynyt ravitsemusterapeutin vastaanotolla, mutta vain yksi ilmoitti saaneensa tietoa sitä kautta. Useimmiten perheen ruokavalio oli herättänyt hämmennystä ja epätietoisuutta terveydenhuollossa. Jotkut olivat kokeneet erittäin negatiivista suhtautumista, etenkin lääkärien taholta, mutta myös myönteisiä kokemuksia oli. Vegaaniäitien keskimääräinen painonnousu raskauden aikana oli normaali ja lapset olivat syntyneet normaalipainoisina. Lasten kasvu oli normaalia. Kaikki äidit olivat huolehtineet D- ja B12-saannista. Myös kaikki lapset saivat ko. vitamiinitäydennyksiä lukuun ottamatta yhtä epäselvää tapausta D-vitamiinin suhteen. Vegaaniäidit imettivät pitkään ja olivat lähempänä imetyssuosituksia kuin suomalaiset yleensä. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaisissa vegaaniperheissä ollaan tietoisia D- ja B12-vitamiinien tärkeydestä ja ravitsemusasioista yleensä. Sellaisia ongelmia ei noussut esille, etteikö ruokavaliota voisi suositella

Rapid changes in the environment due to human actions have highlighted the need to better understand the functioning of ecosystems and the underlying mechanisms. Biodiversity and ecosystem functioning (hereafter, BEF) research has mainly concentrated on studying the effects of biodiversity on ecosystem functioning in experiments using grassland species. Moreover, the focus of these studies has been in determining how a single ecosystem process (e.g. productivity) is affected by the changes of biodiversity. Evaluating how the forest ecosystems’ successional gradient and species functional traits are related to each other still remains a major challenge for ecologists. The aim of this study was to find out the relations between different forest successional stages and plant species functional traits and if there were traits that were favoured along the successional gradient. This was investigated by using a direct plant species trait approach called the fourth-corner method. Also, the vertical vegetation structure of the successional stages was studied. The field measurements were conducted in 31 study sites in the southern boeal vegetation zone during summer 2011. The study sites were divided into three groups according to their successional stage and time since last management activities. Ten of the sites were young forests stands with normal management activities; eleven were mature stands that have had silvicultural activities (e.g. thinnings) within the last 25 years and the rest were also mature forest stands but without management activities since 1985. From these sites the understory vegetation was inventoried and general stand characteristics (e.g. mean height or the DBH of the living trees) were measured. Clear patterns of trait associations with the successional stages emerged from the analysis. The young stands were characterized with species that are shade intolerant, able to expand extensively also but also have abundant production of small seeds. These traits are typical for so-called pioneer species. Species traits associated with the mature, recently managed forests were chameaphytes with erect leafy stems and had a scarce seed production. For the mature nonrecently managed stands, a positive correlation was found for shade tolerant species. Species abundant in these stands had significantly longer seeds that were mainly dispersed by ants. Species occurring in these stands had also a semi-abundant seed production. The vertical vegetation structure showed, that the vegetation structure of both mature stands was similar and that the management activities could affect the natural successional trajectories. The results showed that the fourth-corner method could indeed give insight on which plant species functional traits are affected by environmental factors (such as forest succession or management activities). With this method it is possible for example to identify traits associated with valuable forest stands and practice forest management activities targeted in preserving the ecosystems’ key functions.

Typpi on kasvien tärkein ravinne ja kasvinviljelyssä usein kasvua rajoittava tekijä. Kasvukauden aikaisella typpilannoituksella pyritään turvaamaan kasvuston typen saanti parhaan mahdollisen sadon saavuttamiseksi. Kasvuolosuhteet aiheuttavat haasteita lannoitukselle, koska kasvuston kunto ja typentarve saattaa vaihdella runsaasti jopa lohkon sisällä. Väärällä lannoitusmäärällä ei välttämättä saavuteta kasvuston satopotentiaalia, tai tuhlataan lannoitetta. Tutkimuksessa vertailtiin Suomen, Saksan ja Ruotsin syysvehnälohkojen (Triticum aestivum L.) vaihtelevuutta toisiinsa. Tarkoituksena oli selvittää, onko lisätyppilannoituksen avuksi kehitetyn Yara N-Sensorin käytölle paremmat perusteet Suomessa kuin Saksassa tai Ruotsissa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Yara Suomi Oy:n kanssa. Aineisto, jonka pohjalta tutkimus toteutettiin, oli viljelijöiden Yara N-Sensorin avulla tekemiä karttoja lohkojen biomassa ja typpilannoitussuosituksista. Tutkimuksen hypoteesina oli, että Suomessa erityisesti pieni lohkokoko aiheuttaa vaihtelua vehnäkasvustoihin. Tutkimuksessa vertailtiin eri maiden karttoja. Tulosten perusteella todettiin, että pienillä alle 10 hehtaarin lohkoilla hajonta vähenee lohkokoon kasvaessa. Tulosten perusteella ei kuitenkaan yksiselitteisesti pystytty vahvistamaan ennen työn aloittamista asetettua hypoteesia, vaikka Ruotsin ja Saksan suuret lannoitusmäärät kuitenkin voivat vähentää Yara N-Sensorin avulla saavutettavia hyötyjä.

Vehnän ainutlaatuisten leivontaominaisuuksien vuoksi vehnälajikkeiden leivontalaatu on tärkeä osa vehnän viljelyarvoa. Uusien vehnälajikkeiden leivontalaatu määritetään Luonnonvarakeskuksen järjestämissä virallisissa lajikekokeissa. Taikinan venyvyysominaisuuksia tutkivien menetelmien oletetaan kuvastavan vehnän leivontaominaisuuksia käytännön leivonnassa. Vehnän virallisissa lajikekokeissa vehnälajikkeista valmistettujen taikinoiden venyvyysominaisuuksia tutkitaan ekstensografilla. Ekstensografista on kehitetty myös pienoisversio: taikinan venyvyysominaisuuksia mittaava Kieffer-laitteisto. Kieffer-menetelmä on ekstensografimenetelmää nopeampi ja vaatii huomattavasti vähemmän näytettä. Kieffer-menetelmä ei kuitenkaan ole standardoitu menetelmä, ja sen toistettavuutta ja toimivuutta tutkineiden tutkimusten koeasetelmissa ja tuloksissa esiintyy vaihtelua. Lisäksi menetelmässä taikina muotoillaan käsin, joka ei ole toistettava muotoilutapa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, voidaanko Kieffer-menetelmässä taikina muotoilla ekstensografin muotoilijoilla ja saadaanko näin menetelmän toistettavuutta parannettua. Menetelmää toistettiin käsin muotoilulla ja ekstensografimuotoilulla, jonka jälkeen tutkittiin, pieneneekö tulosten keskihajonta ekstensografilla muotoilun ansiosta. Lisäksi Kieffer-menetelmällä määritettiin yhdeksän vehnän lajikekoenäytteen venyvyysominaisuudet, jonka jälkeen tutkittiin, korreloivatko Kieffer-parametrit lajikekoenäytteiden ekstensongrammien parametrejä paremmin vehnän leivontalaatua kuvaavien parametrien kanssa. Taikinan muotoilu ekstensografilla ei parantanut Kieffer-menetelmän toistettavuutta. Kieffer-parametrit korreloivat keskimäärin ekstensogrammien parametreja voimakkaammin vehnän leivontalaatua kuvaavien parametrien kanssa. Energian todettiin olevan Kieffer-parametreistä toimivin vehnän leivontalaadun arviointiin. Ekstensografin käyttäminen osana Kieffer-menetelmää ei ole käytännöllistä. Kieffer-menetelmä tulisi standardoida ja menetelmään tulisi kehittää siihen tarkoitetut taikinanmuotoilijat

Verenpainetta ja kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö yleistyy väestön lisääntyvän lihomisen vuoksi. Rationaalinen lääkehoito on keskeinen hoitokeino etenkin perinnöllisen alttiuden sydän- ja verisuonitauteihin omaavilla henkilöillä. Lääkehoidon lisäksi on tärkeää huomioida elintapamuutoksen rooli ruokavalion, liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta, koska kohonneet verenpaine- ja kolesteroliarvot johtuvat ensisijaisesti epäterveellisistä elintavoista. Aikaisemman tutkimuksen perusteella lääkkeitä käyttävät eivät muuta elintapojaan terveellisemmiksi ja heidän vyötärönympäryksensä on suurempi verrattuna lääkkeitä käyttämättömiin. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ruokatottumuksia ja muita elämäntyylejä. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ruokavalintoja on tutkittu kansainvälisesti jonkin verran, mutta suomalaisten näitä lääkkeitä käyttävien ruokavalinnoista ei ole kovinkaan paljon tutkimustietoa saatavilla. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää ruoankäytön eroavaisuuksia verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävillä ja niitä käyttämättömillä 62-86 vuotiailla päijäthämäläisillä vuonna 2012 ja vastata kysymyksiin: Millaiset ruokatottumukset verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävillä on verrattuna niitä käyttämättömiin? Onko verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytöllä yhteys ruokatottumuksiin ikääntyvillä päijäthämäläisillä? Onko verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytöllä yhteyttä ruokavalion terveellisyyteen? Tutkielman tulokset antavat lisää tietoa verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ruokatottumuksista ja elintavoista. Tarpeeksi kattavan tutkimuksen ja vahvan tutkimusnäytön avulla voidaan luoda suosituksia ja ohjata lääkkeitä käyttäviä parempiin valintoihin, niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Tietoa voidaan mahdollisesti jatkossa hyödyntää kun suunnitellaan elintapaneuvontaa lääkityksen aloitusta suunniteltaessa, sen aloituksen yhteydessä ja säännöllisesti lääkkeiden käytön aikana. Pro gradun tutkimusväestönä oli päijäthämäläinen väestökohortti, joka muodostui kolmesta ikäluokasta (tutkimuksen alkaessa iältään 52–56, 62–66, ja 72–76 vuotta (n=2 815) Tutkimushenkilöt täyttivät elintapoja ja terveydentilaa koskevia kyselyitä. Tutkielmassa hyödynnettiin Ikihyvä -Päijät-Häme 2012- tutkimuksen aineiston ruokafrekvenssikyselyn ja lääkkeidenkäyttö kysymysten vastauksia. Otos oli (n=969), joista naisten osuus oli 54% ja miesten 46%. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ja käyttämättömien ravitsemuksen tarkastelun työkaluksi muodostettiin ravitsemussuositusten mukainen terveellisen ruokavalion pisteytys. Pisteytys mittaa ainoastaan ruokavalion kokonaisuutta, joten tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi siihen valittujen elintarvikeryhmien käyttöä yksi kerrallaan. Ruokatottumusten lisäksi tarkastelussa olivat muista elintavoista liikunta, tupakointi ja alkoholin käyttö. Aineistoa tutkittiin Khiin neliötestillä ja varianssianalyysillä, joissa tutkittiin lääkkeenkäyttöryhmien eroja ruokatottumuksissa. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida todeta, että verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttö tai toisaalta käyttämättömyys olisi yhteydessä suositusten mukaisiin ruokatottumuksiin. Tilastollisesti merkitseviä eroja ruokatottumuksissa ei ollut lääkkeenkäyttöryhmien välillä. Terveellisen ravitsemuksen ja elämäntyylin avulla on mahdollista vaikuttaa ikääntyvien sydän- ja verisuonitautiriskiin. Sekä lääkitystä, että elämäntapainterventioita tarvitaan ikääntyvillä kohonneen verenpaineen ja veren kolesterolitason alentamiseksi